Oxford English Dictionaryn mukaan englannin gay-sana on vuosisatojen aikana voinut eri yhteyksissä tarkoittaa esimerkiksi eloisaa tai kirkasta, huoletonta tai hilpeää, kevytmielistä tai irstasta. Etymologialtaan sana pohjautuu anglonormannin kielen sanaan gai (tai gaye). Oxford English Dictionaryn mukaan 1900-luvun alussa sanalla voitiin varsinkin amerikanenglannissa viitata myös homoseksuaaleihin. 1960-luvulla merkitys oli jo vakiintunut ja myös homoseksuaaliset miehet itse suosivat gay-sanaa.
Kysymyksesi on kovin laaja. Asiaa on varmasti selvitetty, mutta tyhjentävää vastausta en osaa antaa. Poimin joitakin asiaa sivuavia kirjallisuusvinkkejä sinulle perehtymistä varten:
Nawa, Fariba : Oopiumin maan - erän naisen matka lapsimorsianten ja huumekeisareiden Afganistaniin. Alligaattori, 2014.
HS 27.2.2022 Tyttäret kaupan (Afganistan9
Ruohomäki, Olli 2016. Näkökulma: Kurkistus maailmanlaajuiseen ihmiskauppaan. Teoksessa Saari, Merja (toim.): Orjuus tänään. Keuruu: Otavan kirjapaino
YK:n alainen United Nations Office on Drugs and Crime on julkaissut tutkimuksen, jossa selvitetään ihmiskaupan jja lapsiavioliittojen yhteyttä. Interlinkages between Trafficking in Persons and Marriage (2020). Tutkimus ei tosin...
Suomen historia -lehden vuosikertoja 2015 ja 2016 löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista. Mikäli oman lähikirjastosi kokoelmissa ei ole Suomen historia -lehtiä, voit tilata niitä kaukolainaksi. Kaukolainat tilataan oman lähikirjaston kautta. Kirjasto perii kaukolainoista oman hinnastonsa mukaisen maksun.
Suomen historia -lehti, Finna.fi: (Kaikki osumat:suomen historia) | Hakutulokset | Finna.fi
Metron raideleveydeksi löytyy verkosta tiedoksi sekä mittaa 1524 mm, joka olisi täysin sama kuin junaraiteilla, että kaksi mm kapeampaa raideleveyttä. Käytännössä tällä ei ilmeisesti olisi liikennöinnin kannalta väliä, sillä Venäjällä raideleveys on nykyisin 1520 mm ja Allegron liikennöinti Suomen ja Venäjän välillä onnistuu. (Lähde: EU haluaa Suomen kaventavan junaratojaan)
Metroa operoivan Kaupunkiliikenteen verkkosivuilla raideleveydeksi sanotaan 1522 mm. Heiltä voinee kysyä lisätietoja: info@kaupunkiliikenne.fi
Tähän kysymykseen ei ole olemassa vastausta, sillä jokaisella kyltin asettajalla on varmaan oma ajatuksensa kyltin merkityksestä. Joku haluaa ehkä pitää kaikki tulijat porttinsa ulkopuolella, joku taas haluaa varoittaa, ettei kukaan sisään tulija säikähdä hänen koiriaan.
Isäsi käsitys näyttäisi pitävän paikkansa, ainakin näiden lähteiden mukaan.
https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2016072621962665
https://yle.fi/uutiset/3-9051313
Pakkauksen tyhjentäminen ja huuhtaisu tai pyyhkäisy riittää. Tiskata ei tarvitse. Muovipakkausten puhtausvaatimuksen tarkoituksena on ensisijaisesti estää haju- ja homehaittojen muodostuminen. Jos pakkausta on vaikea saada puhtaaksi, sen voi laittaa energiajätteeseen.
Lähteitä ja lisätietoja:
HSY: Jätteet ja kierrätys -- Muovi
Anna Sillanpää: "Tiskaatko jugurttipurkit ennen kuin viet ne muovinkeräykseen?" Kodin Kuvalehti .
Helmet-palveluihin voi kirjautua ainoastaan kirjastokortilla ja siihen liittyvällä pin-koodilla.
Kirjaston käyttösäännöt : https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Sodat ja kriisit ovat muuttaneet passivaatimuksia. Ensimmäisen maailmansodan myötä passiin tuli valokuva, koska pelättiin vakoilijoita. Valokuvaksi tosin kelpasi ensin millainen kuva tahansa yhdistettynä tietoon hiusten ja silmien väristä sekä pituudesta. Passikuva alkoi muistuttamaan nykyisen kaltaista oikeastaan vasta 1960, kun passinkirjoitus siirtyi poliisille.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-passiin-alettiin-vaatia-valo…
Lisätietoja passin historiasta Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion teoksessa Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa (2020)
https://www.epressi.com/tiedotteet/valokuvaus/suomen-passin-historiaa-k…
Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi vuonna 1922. Asetus automobiililiikenteestä (...
Jaakola-seurasta kerrottiin, että Alpo Jaakolan Myrkkylaulu-runoa ei ole julkaistu missään ja alkuperäinen runo on valitettavasti kadonnut.
https://www.jaakolantaide.fi/jaakola-seura/
Ymmärsin, että kysymys koski kaunokirjallisuutta. Listasin tähän joitakin Grönlantiin sijoittuvia ja sitä sivuavia kirjoja.
HISTORIALLISIA ROMAANEJA
Norjalainen kirjailija Kim Leine on elänyt osan elämästään Grönlannissa. Hän on julkaissut kaksi 1700-luvun Grönlantiin sijoittuvaa historiallista romaania. Niissä kuvataan tanskalaisten siirtokuntien alkuvaiheita Grönlannissa. Mukaan lähtee myös valistuksen ja kristinuskon innoittamia pappeja. Kristinusko ja valistus kohtaavat alkuperäiskansan maailmankuvan ja tietäjät.
Ikuisuusvuonojen profeetat (2014)
Punainen mies, musta mies (2019)
JÄNNITYSTÄ
Tanskalaisen jännityskirjailija Mats Peter Nordbon dekkarit Tyttö ilman ihoa (2018) , Kylmä pelko...
Kyseessä on Johanna Venhon lastenruno Kiikkulaulu, joka alkaa riveillä "Kiikkuu, kiikku, Juho-poika liikkuu...".
Runo sisältyy Johanna Venhon ja Anne Peltolan lastenrunokirjaan Puolukkavarvas (WSOY, 2006).
https://keski.finna.fi/Record/keski.406052
J. H. Erkko kirjoitti ”Hämäläisen laulun” toukokuussa 1869, ja runo sisältyy hänen esikoiskokoelmaansa ”Runoelmia" [1] (1870). Siinä 7. säkeistössä kumpikin säe alkaa sanalla ”jos”:
”Jos miestä missä tarvitaan,
Maan eestä vaikka kaatumaan,
Niin uljaita on uroita,
On järkeä, on kuntoa,
Jos toimeen tartutaan.”
Reijo Pajamo kirjoittaa (s. 29): ”Erkon käyttämä ehdollinen, tulevaisuuteen viittaava jos-muoto on sittemmin saanut kansan suussa reaalisemman ilmaisun ’kun toimeen tartutaan’.”
Lähteet:
Erkko, J. H.: Runoelmia [1]:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100871/Runoelmia-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pajamo, Reijo: Maakuntalaulumme (WSOY, 1987)
Helmet-sivuilta löytyy palveluhakemisto, jonka haussa kun valitsee näyttelytilat, saa 30 kirjastoa. Valitsemalla kiinnostavan kirjaston pääsee kyseisen kirjaston palvelusivulle, josta taas näyttelytilan valitsemalla saa lisätietoa, millainen tila kyseisessä kirjastossa on käytössä ja kuinka näyttelyt ko. kirjastoon valitaan.
Laulun nimi on "Suruvaippa". Se alkaa: "Kerran tarhaan lähtiessään, kuunnelkaapa kummaa, poika piti kämmenellään toukkaa ihan tummaa". Laulun on säveltänyt Pekka Nättinen ja sanoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt lastenmusiikkiorkesteri Loiskis vuonna 2005. Laulajana oli tuolloin Pentti Rasinkangas.
Happisäiliön räjähdys Apollo 13:n huoltomoduulissa kuulosti komentomoduulissa olevien astronauttien mukaan "aika kovalta pamaukselta", joka "kaikui läpi metallisen rakenteen". Tarkempaa määritystä äänenvoimakkauudelle en ole löytänyt.
Elokuvaa Apollo 13 varten räjähdys lavastettiin ilmeisesti yhdistelmällä pienoismalleja ja tietokoneella luotua kuvaa. Elokuvan tekemisestä kertovassa dokumentissa The Lost Moon mainitaan, että kohtauksessa pyrittiin dramaattisuuteen ja totuudenmukaisuuteen, mutta vapauksia otettiin. Siinä ei kerrota, miten räjähdysäänitehoste luotiin. Oletettavasti tehosteessa käytettiin useita eri äänilähteitä, joita yhdisteltiin ja muokattiin taajuuskorjaimilla, kaiuilla ja muilla tehosteilla....
Kumpikin runo on sävelletty ja löysin ne sanoituksina nuoteista. Nuotit yleensä kuvaillaan kirjastoissa siten, että niihin sisältyvät yksittäiset kappaleet ovat löydettävissä kappaleen nimellä, mutta tekijätiedot, esim. sanoittajan nimi, yleensä puuttuvat kuvailutiedoista. Tosin esimerkiksi virsikirjoja on harvoin kuvailtu siten, että yksittäiset virret ovat haettavissa. Tässä tapauksessa Vaasan kaupunginkirjastossa tehty kuvailutyö mahdollisti Tegengrenin runon löytämisen Finna-hakupalvelun kautta.
Jacob Tegengrenin (1875-1956) ”Din boning, Herre, är ett ljuvligt hem” sisältyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan, ei kuitenkaan nykyään käytössä olevaan vuoden 1986 virsikirjaan. Runo sisältyy ainakin nuottiin...
