En löytänyt muita vinkkejä, joilla lukutaito kehittyisi. Esimerkiksi Lukimatin sivulla on ohjeita harjoitteluun. Niissä nimenomaan painotetaan lukemista ja esimerkiksi toistavaa lukemista, http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/tukikeinot-1/sujuvuuden-ha….
Suomen kieltä alettiin kirjoittaa laajemmin 1500-luvulla. Niin sanotun vanhan kirjasuomen kauden katsotaan alkaneen 1540-luvulla julkaistuista ensimmäisistä suomenkielisistä painotuotteista. Suomen murteita ja niitä edeltäviä kielimuotoja oli toki puhuttu jo paljon tätä ennenkin.
1600-luvulla kirjoitettua suomen kieltä voi kuunnella verkossa Kotimaisten kielten keskuksen videoilla, joilla Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajat lukevat aikakauden tekstejä ääneen: https://www.kotus.fi/kielitieto/vanha_kirjasuomi/kuuntele_vanhaa_kirjasuomea
On hyvä muistaa, että vastaavalla tavalla kuin sopimuksiin ja normeihin perustuva nykyinen kirjakielemme ei varsinaisesti ole kenenkään äidinkieli, eivät 1600-luvulla kirjoitetut tekstitkään kuvaa...
Kysessä taitaa olla villakarvajalan toukka. Toukan väritys voi vaihdella kirkkaankeltaisesta roosanpunaiseen tai ruskeanpunaiseen.
Katso yleiskuvaus lajista: https://laji.fi/taxon/MX.62171
ja lisää hienoja kuvia löytyy täältä: https://www.suomen-perhoset.fi/villakarvajalka/
Kahvi kuormittaa ympäristöä enemmän kuin tee.
https://www.bbc.com/news/science-environment-46459714
On kuitenkin syytä ottaa huomioon myös muita tekijöitä. Esimerkiksi veden lämmittämiseen kuluu tietysti energiaa. Jos taas kahviin tai teehen lisää maitoa, suurenee kupillisen hiilijalanjälki huomattavasti.
https://www.theguardian.com/environment/green-living-blog/2010/jun/17/carbon-footprint-of-tea-coffee
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu on kaksikymmentä senttiä (0,20 €) vuorokaudelta per laina. Myöhästymismaksuja kertyy vain aikuisten kortille lainatusta aikuisten aineistosta. Maksun enimmäismäärä on kuusi euroa (6,00 €) per laina.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Vaunut.org-sivustolle skannatussa aikataulussa matka-aika Helsingistä Keravalle on ollut 30-48 minuuttia vuonna 1939.
Sivuston keskustelupalstan junaharrastajat osaisivat varmasti kertoa aiheesta lisää. Toinen mainio tietolähde olisi arvatenkin Suomen rautatiemuseo.
Vanhan Berlitz-matkaoppaan mukaan syyskuisessa Moskovassa päivän ylin lämpötila oli keskimäärin 16°C. Vuoden 1971 lukemat ovat tähän suhteutettuna jokseenkin normaaleja. 1.9. lämpötila kohosi peräti 22 asteeseen ja 12.9. mitattiin 20 astetta; toisaalta 8.9. yllettiin vain 8 asteeseen. Muutoin syyskuun ensimmäisellä puoliskolla lämpötilat vaihtelivat välillä 12°–17° C.
Foylen sota (Foyle's war) on draamasarja, jonka tapahtumat sijoittuvat toiseen maailmansotaan ja sen jälkeiseen aikaan. Sarjaa on tehty 9 tuotantokautta. Ensimmäinen tuotantokausi on julkaistu vuonna 2002. Sarjan jaksot ovat kuitenkin noin puolentoista tunnin mittaisia, mikä saa sen ehkä vaikuttamaan elokuvalta.
Lisätietoja
Foylen sota (TV Series 2002–2015) - IMDb
Foylen sota | Yle Areena
Rakentaja.fi-sivustolla https://www.rakentaja.fi/artikkelit/8989/mita_betoni_on.htm on tietoa betonista ja sementistä. Betoni on rakennusaine, joka koostuu kolmesta pääaineesta: sementistä eli sideaineesta, sorasta eli runkoaineesta ja vedestä.
Professoriliiton sivuilla https://www.professoriliitto.fi/professorit/professori-nimike/ on ohjeet professorin nimikkeen käytöstä. Sellaista nimikettä kuin entinen professori ei ole mainittu.
Eri energialähteiden hintaeroja voi tutkia erilaisilla laskureilla. En voi valitettavasti ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen. Monen lämpöpumpun tarjoajan sivuilta löytyy laskureita, joilla voi laskea kuinka paljon ilmalämpöpumppu säästää suhteessa kauko- tai öljylämmitykseen. Kannattaa käydä tutkimassa oman ilmalämöpumpun valmistajan sivuihin.
Tässä muutama laskuri, joilla saanee suuntaa-antavia tietoja:
Energiansäästölaskuri Sähkövertailu Lämpöpumpun säästölaskuri
Kaukolämmöstä voi irtautua mutta siitä voidaan periä maksu. Asiaa kannattaa tiedustella omalta palveluntarjoajalta.
Tästä voit lukea Helen-sähköyhtiön infoa aiheesta.
Huoneilman lämpötilaa laskettaessa energiaa säästyy, olettaisin...
Vegaaniliiton sivuilta saa hyvää ja ajantasaista tietoa vegaanisesta ruokavaliosta. Kuten sekasyöjälle niin myös vegaanille tärkeintä on ruokavalion kokonaisuus. Jokaisen aterian ei tarvitse olla täysin suositusten mukainen vaan kokonaisuus ratkaisee.
Vegaaniliiton sivuilla kerrotaan ruokavalion koostamisesta: "Ruokavalion koostamisen avuksi on laadittu erilaisia suosituksia ja ohjeistuksia, joiden noudattaminen turvaa ravintoaineiden riittävää saantia. Kun ruokavalio on koostettu hyvin, ei kaikkien yksittäisten ravintoaineiden saantiin tarvitse kiinnittää huomiota. Vegaanin on kuitenkin syytä pitää mielessä ruokavalion niin sanotut kriittiset ravintoaineet (2). Kriittisiksi ravintoaineiksi kutsutaan ravintoaineita,...
Marius Raichin elämästä ja toiminnasta elokuva-alalla löytyy kuvaus Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv:%…. Siinä mainitaan, että Raichi säilytti Ranskan kansalaisuutensa. Suomen kansalaisuudesta ei löydy mainintoja.
Jatkuuko kirjautumisongelma vielä? Ekirjaston vastaavan mukaan valtakunnallisella sivustolla ei ole tällä hetkellä ongelmaa, mutta katkoksia on saattanut olla. Onkohan kyse eKirjastosta vai oman kirjaston e-kokoelmaan kirjautumisesta? Mikäli ongelma vielä jatkuu, kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, jonka kortilla olet kirjautumassa. Kirjastohakemistosta löytyvät kaikkien kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Mikäli kyse on Järvenpään kirjastosta (josta meillä ei valitettavasti vieläkään ole pyynnöistä huolimatta yhtään vastaajaa valtakunnallisessa palvelussamme), tässä Kirjastohakemiston yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/jarvenpaa/jarvenpaanpaakirjasto-edf2b/co…
Pinta-alan mukaan Suomen suurin kunta on Inari.
Lähde: Kuntaliiton julkaisema tilasto kuntien pinta-aloista ja asukastiheyksistä
https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-…
Oletan, että molemmilla tavoilla päädytään lehtien sivuille. Toisilta pyydetään haastatteluita, toiset tarjoavat niitä. Lehtien nettisivuilla voi olla ihan virallinen yhteydenottolomake, jonka kautta kuka tahansa voi vinkata "hyvästä" jutusta.
Joskus taas esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkee toimittajien ilmoituksia, että halutaan tehdä lehteen juttu aiheesta x. Ota yhteyttä, jos sinulla on kokemuksia kyseisestä aiheesta jne. Näillä ilmoituksilla usein haetaan nimenomaan ei julkisuudenhenkilöitä.
Palkkiota haastateltaville maksetaan äärimmäisen harvoin kertoo mm. toimittajan ja tiedottajan rooleissa ollut Jaakko Kilpeläinen näkyyjakuuluu-blogin kirjoituksessa:
"Haastatteluista maksetaan äärimmäisen harvinaisissa...
