Hybridisodalle on useita määritelmiä. Kotimaisten kielten keskuksen määritelmän mukaan se tarkoittaa ”… aseellisen sodankäynnin ja aseettomien vaikutuskeinojen yhdistelmää. Aseettomista keinoista keskeinen on propaganda, jota kutsutaan nykyään myös informaatiovaikuttamiseksi. Nykyaikaista hybridisotaa voidaan täydentää myös kyberhyökkäyksin tietoverkon kautta. Hybridisotaa ei julisteta, joten ero rauhan ja sodan välillä jää hämäräksi.”
Turvallinen Suomi 2018 -julkaisussa professori Mika Hyytiäisen määritelmä hybridisodankäynnille on seuraava: ”Hybridisodankäynti koostuu useita eri komponentteja yhdistelevistä samaan tavoitteeseen pyrkivistä intensiivisistä operaatioista, joilla pyritään hybridisodalle asetettuihin strategisiin...
1500-luvun historiasta löytyy hyvin kiinnostava teos Lappalainen, Mirkka, Susimessu : 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Siltala 2009. Se keskittyy erityisesti sisällissodan aikaan, mutta kuvaa myös yhteiskuntaa ja elämää Suomessa laajalti ennen noita 1590-luvun tapahtumia.
Suomi kuului siis Ruotsin valtakuntaan itäisenä osana ja täällä asusti suomalaisia, ruotsalaisia sekä myös kansainvälistä väkeä, saksalaisia ja virolaisia ja idästä venäläisiä sekä muitakin. Sisällissota käytiin Ruotsin (tulevan) Kaarle IX ja Juhana III:n pojan Puolan Sigismundin välillä, joten myös Puola on läsnä Suomenkin historiassa, suomalaiset kun taistelivat hänen puolestaan Kaarlea vastaan. Ajan suuria hahmoja on Klaus Fleming, joka oli...
Ohessa esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä teoksista:
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku Talas ; suomennokset Oili...
Laulu on ilmeisesti tehty Antti Laamasen runosta Äidin haudalla. Runo on julkaistu Suvannon seutu -lehdessä, jonka digitoitua versiota voit lukea täällä http://sakkola.fi/suvannon-seutu/Suvannon%20Seutu%201979-3.pdf Runo on sivulla 2.
Ydinjäte on ydinenergian käytössä syntynyttä radioaktiivista jätettä. Se jaetaan korkea-, keski- ja matala-aktiiviseen jätteisiin. Näistä korkea-aktiivinen jäte on käytettyä ydinpolttoainetta. [1]
Ydinpolttoaine koostuu uraanioksidista, joka on puristettu noin sentin korkuisiksi, tiiviiksi ja vakiokokoisiksi napeiksi. Napit pakataan ohuisiin metalliputkiin eli polttoainesauvoihin. Sauvojen sisään jäävä tyhjä tila täytetään heliumilla ja sauvat sinetöidään. Sauvat kootaan tukirakenteiden koossapitämiksi nipuiksi ja niput ladataan reaktoriin. [2] [3]
Kun niput poistetaan reaktorista, ne ovat ulkoisesti samannnäköisiä kuin käyttämättöminä, mutta nyt ne on hyvin radioaktiivisia. Niitä jäähdytetään vuosia vesialtaissa...
Löysin määritelmän ruotsinkielisestä hallintohistoriallisesta sanakirjasta, https://fho.sls.fi/uppslagsord/10381/memorialprotokoll/.Sen mukaan memoriaalipöytäkirjat ovat muistiinpanoja ja toimivat pohjana varsinaiselle pöytäkirjalle.
Kysyin asia myös Kansallisarkistosta, https://www.arkisto.fi/, josta vastattiin näin: memoriaali tarkoittaa muun muassa muistiota. Memoriaalipöytäkirja voi siis tarkoittaa esimerkiksi oikeudenkäynnin aikana tehtyä muistiinpanoa, josta sitten on puhtaaksikirjoittamalla tehty varsinainen pöytäkirja.
Requiem, sielunmessun teksti löytyy Erkki Pullisen suomentamana suomalaisesta Requiem.fi-sivustosta https://www.requiem.fi/requiem-ikuisen-valon-ja-levon-rukous-2/requiemi… ja Sibelius-akatemian käännösteksti-, Laura-sivustosta, https://laura.uniarts.fi/savellys/requiem-d-molli-kv-626.
Sequentian Osien nimet ovat tekstin alkuja eli Confutatis aloittaa kohdan
Confutatis maledictis
Flammis acribus addictis,
Voca me cum benedictis.
Verbi confuto 1 (confutare) merkitsee vaientaa, lannistaa, kumota, tukahduttaa, myöhäisempiä merkityksiä on myös tuomita. Tässä kohdassa confutatis liittyy sanaan maledictis (partisiipin perfekteja, absoluuttisena ablativina), joka merkitsee kun kirotut on lannistettu/tuomittu, ja jatkona tälle voca me...
Linkku-sana taitaa merkityksessä linja-auto nykyään olla enimmäkseen käytössä Lahdessa ks. esim https://www.ess.fi/paikalliset/179347 . Suomen murteiden sanakirjakaan ei sanaa tässä merkityksessä muualta tunnista https://bit.ly/3Lqd79W
Samassa merkityksessä linkku-sanaa on kuitenkin Heikki Paunosen mukaan käytetty joskus myös stadin slangissa 1970-luvulla. Sana lienee vaan lyhennetty sanasta linja-auto.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000)
En löytänyt sanaa tiimakausi saatavilla olevista suomen kielen sanakirjoista.
Sanan tiima merkitys on tunti, tuokio, tovi, hetki.
Tiima on laina varhaisruotsin sanasta tijma, jota nykyruotsissa vastaa timme tai timma. Suomen kirjakielessä tiima on ensi kertaa mainittu 1630-luvulla.
Meänkielellä sanan tiimakausi merkitys on tunti.
Sanan tiimakausi yhteys sanaan tiimalasi lienee yksinkertaisesti se, että kumpikin sana liittyy ajan mittaamiseen.
Tiimakausi-sanan merkityksestä ja alkuperästä voi myös tiedustella Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä kielineuvonnasta. Tässä linkki kysymyslomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Lähteet:...
Kyseessä on pellavaöljysaippua. Sitä löytyy monilta eri valmistajilta sekä kiinteänä että nesteenä. Sitä myydään myös nimellä pellavaöljysuopa.
Lähde
Pellavaöljysaippua - Pirkka
Kuvassa on Gdańskin kaupungin pienempi vaakuna, jossa on punaisella pohjalla kaksi ristiä ja niiden yläpuolella kruunu.
Vaakuna on peräisin 1300-luvulta, Saksalaisen ritarikunnan ajoilta.
https://www.gdansk.pl/redakcja/herb-flaga-i-logo-miasta,a,17103
https://www.gdansk.pl/en/about-gdansk/description-and-the-principles-of…
Tuntomerkkien perusteella kyseessä on todennäköisesti Georges Perecin klassikko Elämä Käyttöohje (Loki-kirjat, 2006). Kirja koostuu 99 luvusta, jotka vastaavat erään pariisilaisen kerrostalon huoneita. Jokaisesta huoneesta kerrotaan jotain. Joskus huone vain kuvaillaan, mutta useimmiten siihen liitetään jokin tarina huoneessa asuvasta tai asuneesta ihmisestä. Henkilöiden kohtalot sivuavat toisiaan. Teoksessa mainitaan yli tuhat henkilöä.
https://ylioppilaslehti.fi/2006/12/monomaanien-kerrostalo/
Holhouksenalaisuus lakkasi Suomessa olemasta äänioikeuden este vuonna 1972.
Lakikansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta 358/1972
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1972/19720358
lisätietoa artikkelista:
Liisa Nieminen, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: ”YLEINEN, YHTÄLÄINEN ÄÄNIOIKEUS”, Muistiliitto, blogi.
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-…
Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta kysyttyä:
Miten yleinen ja yhtäläinen äänioikeusikä on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Löysin Kansallisdiskografiasta seuraavan tietueen, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…. Siinä kappaleen nimi on Tuntematon lehdenjakaja, säveltäjä Orvo, E., sanoittaja Puhtila, Sauvo (Saukkinakin tunnettu), sovittaja Virtanen, Eino ja esittäjät Nieminen, Siiri sekä Virtanen, Eino.
Kanteletar on käännetty englanniksi ja sitä löytyy Helmet-kokoelmasta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1046026__Skanteletar__Ff%…
The Kanteletar : lyrics and ballads after oral tradition / by Elias Lönnrot ; selected and translated from the Finnish with an introduction and notes by Keith Bosley. Oxford University Press 1992.
Verkosta en löytänyt englanninkielistä Kanteletarta, vain muutaman runon This is Finland -sivustolla, https://finland.fi/arts-culture/the-kanteletar/
Mieltymyskysymyksiin on hyvin vaikea vastata. Paljon puhutaan kansanluonteesta tai historiasta, mutta sellaisia asioita ei voi todistaa tai tutkia kovinkaan objektiivisesti. Ehkä siihen vaikuttaa sellainenkin asia, että suomalaiset metalliyhtyeet ovat menestyneet maailmalla ja sellainen innostaa aina myös muita yrittäjiä. Seuraavissa artikkeleissa tutkitaan hevimusiikkia Suomessa:
https://www.aka.fi/tietysti/kulttuuri-ja-yhteiskunta/nyt-pinnalla1/hevi…
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Metallimusiikki
Aiheesta löytyvä kirja:
Mikael Huhtamäki, Scream for me Finland! –Kansainvälistä hevikeikkahistoriaa 1980-luvun Suomessa
Hevimetallimusiikin suosiota maailmalla voi tutkia esimerkiksi listauksesta maista, joissa on eniten...
Katkelma löytyy tosiaan Marguerite Duras'n omaelämäkerrallisen teoksen L'Amant ( 1984; Rakastaja 1985, Otavan kirjasto) alusta, Jukka Mannerkorven suomentamana:
"Minun elämässäni oli myöhäistä kovin varhain. Kahdeksantoistavuotiaana oli jo myöhäistä. Kahdeksantoista-, kaksikymmentäviisivuotiaana kasvoni kehittyivät odottamattomaan suuntaan. Kahdeksantoistavuotiaana minä tulin vanhaksi. En tiedä käykö niin kaikille, en ole koskaan kysynyt. Luulen kuulleeni puhuttavan ajan paineesta joka joskus iskee kesken nuoruusvuosien, elämän kukkeimpaan aikaan."
Tätä kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, josta on kyse. Eri kirjastoissa saattaa olla erilaiset käytännöt sen suhteen, milloin niiden varaushyllyt selvitetään.
Ensi alkuun voisi kokeilla Siirtolaisinstituutin tietokantoja. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/aineistot/sukututkimus/
Goara vestisyna -sivusto kertoo siirtolaisuudesta Venäjältä ja Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin. https://goaravetisyan.ru/fi/emigraciya-iz-rossiiskoi-imperii-v-ssha-volny-russkoi-emigracii-ot-ivana/
FamilySearch -sivustosta voisi myös olla apua. https://www.familysearch.org/en/wiki/United_States_Emigration_and_Immigration Sieltä löytyy linkkejä erilaisiin arkistoihin Yhdysvalloissa.
