Onko olemassa virallista määritelmä sanalle "hybridisota"? Onko tällä hetkellä EU:n ja Venäjän välillä hybridisota?

Hybridisodalle on useita määritelmiä. Kotimaisten kielten keskuksen määritelmän mukaan se tarkoittaa ”…  aseellisen sodankäynnin ja aseettomien vaikutuskeinojen yhdistelmää. Aseettomista keinoista keskeinen on propaganda, jota kutsutaan nykyään myös informaatiovaikuttamiseksi. Nykyaikaista hybridisotaa voidaan täydentää myös kyberhyökkäyksin tietoverkon kautta. Hybridisotaa ei julisteta, joten ero rauhan ja sodan välillä jää hämäräksi.”

Turvallinen Suomi 2018 -julkaisussa professori Mika Hyytiäisen määritelmä hybridisodankäynnille on seuraava: ”Hybridisodankäynti koostuu useita eri komponentteja yhdistelevistä samaan tavoitteeseen pyrkivistä intensiivisistä operaatioista, joilla pyritään hybridisodalle asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Sodankäyntiin kuuluu myös rajattuja poliittisluontoisia toimia kuten diplomatiaa. Hyökkääjä voi pyrkiä toteuttamaan hybridisodankäynnin salassa, jotta puolustaja ei ryhtyisi keskitetysti johdettuun puolustustaisteluun, Suomen kohdalla puolustustilan julistamiseen. Erotuksena laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin komponentit jakaantuvat operaatioissa lähes koko yhteiskuntaan ja niitä käytetään ”samaan maaliin” yhdenaikaisesti.”

Hybridisodat ovat julistamattomia ja käsite hieman sumea, joten yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole.  Euroopan unionilla on Helsingissä 2017 perustettu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus uhkiin vastaamiseksi.

Lähteitä ja lisätietoa:

• Andersson, M. (2022). Russia's use of Hybrid Warfare against the European Union 2014-2020: A qualitative content analysis. Bachelor thesis. Linnaeus University.
• Kalniete, Sandra, and Tomass Pildegovičs. Strengthening the EU’s resilience to hybrid threats. European View 20.1 (2021): 23-33.
• Kaunert, C. (2022). EU Eastern Partnership, Hybrid Warfare and Russia’s Invasion of Ukraine. Eucrim: the European Criminal Law Associations' forum, (2), 158-164.
• Käihkö, I. (2021). Hybridisota, sen evoluutio ja tämän seuraukset. Sotilasaikakauslehti: Upseeriliiton julkaisu, 96(7), 18-23.
• Orenstein, M. A. (2019). The lands in between: Russia vs. the West and the new politics of hybrid war. Oxford University Press.
• Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosaston raportti: Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimuskatsaus 1/2015: Hybridisodankäynnin käsitteestä. AL2421/10.2.2015.
• Raitasalo, J. (2018). Hybridisota ja hybridiuhat - paljon vanhaa...onko mitään uutta? Tiede ja ase : Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu, 6.
• Rantapelkonen, J. (2015). Euroopan puolustus on hybridi. Politiikasta 23.9.2015.
• Salonius-Pasternak, C. & Limnéll, J. (2015). Suomi hybridisodankäynnin kohteena. Yhteiskunnallisia haavoittuvaisuuksia ja sotilaallisella voimalla uhkaamista. FIIA Comment 6/2015, Ulkopoliittinen instituutti, helmikuu 2015.
• Turvallinen Suomi 2018: Tietoja Suomen kokonaisturvallisuudesta. Turvallisuuskomitea = Säkerhetskommittén = The Security Committee.