Varatun aineiston kuljetus kirjastosta toiseen riippuu aina siitä, mistä ja mihin aineisto on matkalla.
Jos varaamaasi aineistoa on vapaana hyllyssä jossakin Helsingin kirjastossa, varauksesi voi tulla parissa päivässä. Jos aineisto tulee naapurikaupungin pienestä kirjastosta, saattaa matkaan mennä viikon verran.
Saat ilmoituksen tekstiviestillä, sähköpostilla tai kirjeellä sen mukaan, minkä postivalinnan olet ilmoittanut kirjaston asiakasrekisteriin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Suomen kansalaisuus ei häviä ellet itse halua siitä luopua. Kaikki Pohjoismaat hyväksyvät kaksoiskansalaisuuden.
Sisäasiainministeriö : Kysymyksiä kaksoiskansalaisuudesta ihttps://intermin.fi/maahanmuutto/kansalaisuus/ukk-kaksoiskansalaisuudesta
Helmet-kirjastojen uutuusluettelot löytyvät Helmet.fi:stä. Avaa Valikko-palkista Tapahtumat ja vinkit ja sen alta otsikko Uutuusluettelot. (Sivun osoite https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html)
Luetteloihin tulee uusia teoksia päivittäin. Kukin teos säilyy uutuusluettelossa kaksi viikkoa. Voit selata luetteloita Helmet-sivustolla tai tilata RSS-syötteenä.
Voisiko kyse olla kielikuvasta? Vesi on todella tyyni, ei minkäänlaista virettä pinnassa. Öljy on jontekin paksumpaa raskaampaa, liikkumatonta. Pinta on enemmän kuin tyyni, se on öljytyyni.
Sanojen merkitysiä voi katsoa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyvästä Kielitoimiston sanakirjasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Kyseinen virke on Benedictus de Spinozan Etiikka-teoksen IV luvusta. Vesa Oittinen on suomentanut sen näin:
"Siitä syntyvää hyväntekemisen halua taas, että elämme järjen ohjaamina, kutsun oikeudentunnoksi."
Benedictus de Spinoza: Etiikka (suom. Vesa Oittinen Gaudeamus, s. 232)
Ainakin nimi löytyy suomenruotsalaiselta nimipäivälistalta. Ragnarin nimipäivää vietetään 1.10.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Enkeli-sana tulee kreikan kielen sanansaattajaa tarkoittavasta sanasta ἄγγελος (ángelos). Kreikan sana kääntää heprean mal'ákh-sanan (מלאך), joka tarkoittaa myös sanansaattajaa.
Kaikissa Lähi-idän alueella syntyneissä monoteistisissä kirjauskonnoissa – juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa – enkelit ovat olleet tärkeässä roolissa. He tuovat usein viestejä jumalallisesta maailmasta ihmisille. Esimerkiksi enkeli ilmoitti Abrahamin raskaana olevalle Hagar-sivuvaimolle hänen pakomatkansa aikana, että Hagarin tulee palata Abrahamin ja Saaran luo (1. Moos. 16.1-16), ylienkeli Gabriel ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä (Luuk. 1.26-38), samainen Gabriel (Jibra’il) taas välitti Koraanin profeetta Muhammedille (suura 2, 97).
Enkelin...
Taustalla on Sirpa Rouvisen Facebook päivitys ja Helsingin uutisten siitä tekemä juttu.( 22.2.2022)
"– Hyvät kuluttajat. Minulla olisi teille pieni pyyntö; olisiko teidän mitenkään mahdollista vaikka esim. kuukauden ajan ostaa pelkästään aitoja merkkituotteita kaupasta?
Näillä sanoilla aloitti lehmätilan emäntä Sari Rouvinen Facebook-päivityksensä lauantaina. Hän toivoi, että kuluttajat eivät ostaisi mitään kaupan omia tuotteita. Eli ei Kotimaista, Pirkkaa tai Xtraa, vaan Arlaa, Valiota ja Juustoporttia. Toiveen syynä on tuotteiden niin alas painettu hinta, että tuottajalle ei jää mitään käteen." https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4488965
Suomen uutiset on myös käsitellyt asiaa (elokuu 29, 2022) https://www....
Kyseessä lienee Paul Segersvärd. Hänet tunnetaan Ylen Aamu TV:n Luonto lähellä -ohjelmista sekä menneiden vuosien suositusta tv-visailusta Mikä mikä viidakkokirja. Mikä mikä viidakkokirjaa kuvattiin yli sata jaksoa vuosien 1989–1992 aikana. Vuonna 1997 Segersvärd ryhtyi toimittamaan TV 1:n Aamu-uutisten Luonto lähellä -sarjaa, jota hän vuoteen 2019 mennessä ehti tehdä 652 jakson verran. Vuosina 1992–97 Segersvärd työskenteli toimittajana TV 1:n Lasten ja nuorten toimituksessa. Koulutukseltaan Segersvärd on optikko. Television luonto-ohjelmiin Segersvärd päätyi alun perin lintuharrastuksensa kautta; journalistista kokemusta hänelle oli kertynyt Helsingin lintutieteellisen seuran lehden toimittajana.
Missä...
Metallirahojen arvo on riippuvainen niiden kunnosta. Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen -kirjassa vuoden 1971 EM-kisojen juhlarahan hintahaarukka on 4-7 euroa. Tarkemmin hintaa kannattaa kysellä alan asiantuntijoilta.
Suomen numismaatikkoliitto: http://www.numismaatikko.fi/
Holmasto: https://www.holmasto.fi/
Vegaanituote.net sivustolta löytyvät suomessa myynnissä olevat kasvismaidot. https://www.vegaanituotteet.net/category/214/maidot-ja-kermat
Suomalainentyö.fi on listannut Suomessa tuotetut ja suunnitellut tuotteet, sekä yhteiskunnallisten yritysten tuotteet. Avainlippu
Kasvismaidoista avainlipun on saanut vain Elovenan kaurajuoma. Fazerin kauramaito käyttää suomalaista kauraa.
Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää...
Kirjaston lyhennesanakirjoista ja muistakaan ei löytynyt nyt vastausta kysymykseesi, joten käännyin Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnan puoleen: https://www.kotus.fi/sanat.
Vastauksen mukaan Kotuksestakaan ei löydy tietoa tuollaisesta lyhenteestä. Kielitoimiston neuvoja kysyi mm. 1800-luvun kielen ja vanhan kirjasuomen asiantuntijoilta, mutta lyhenne ei ole heillekään tullut missään vastaan. Voisiko kyse olla pikakirjoittajan nimikirjaimista? Yksi kollegoista muisteli joskus nähneensä 1800-luvulla ilmestyneessä tekstissä tapauksen, jossa oli käytetty etu- ja sukunimen viimeisiä kirjaimia anonymiteetin vuoksi.
Jos romaanin tekstistä ei löydy mitään vihjettä tai vastausta lyhenteen tulkintaan, ei auttane muu kuin kysyä...
Vaski-kirjastojen satukirjakokoelmaa pääsee tutkailemaan Vaski-verkkokirjaston kautta
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Hakukenttään voi kirjoittaa esim ”suomal* sadut” (tähti katkaisee sanan)
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=suomal*+sadut&type=AllFields&limit=20&sort=
ja hakutulosta voi rajata ja järjestää eri tavoin: oikeasta reunasta voi tulosta rajata esim kirjoihin, alkuteoksen kielen mukaan jne. Hakutuloksen voi järjestää relevanssi-kohdasta esim ”uusin ensin”.
Jos kirjoja hakee asiasanalla ”satukokoelmat”, saa toki jotain esille, mutta varsinkin vanhempien kirjojen kohdalla tietokannassa voi olla niukemmin tietoa. Esim vanhemman satukirjan kuvailutiedoista saattaa puuttua tuo sana,...
Netistä löytyvän tietokannan mukaan kone on valmistettu 1923. Tai mahdollisesti vuosiluku voidaan myös tulkita ajankohdaksi, jolloin jollekin valmistuserälle on varattu sarjanumerot, mutta niihin aikoihin kuitenkin.
Singer Sewing Machine Serial Number Database
Toinen tietokanta antaa valmistusvuodeksi niin ikään 1923, mutta mainitsee myös valmistuspaikan: Elizabethport, New Jersey, Yhdysvallat.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemminkin vastattu lastenkoteihin liittyvään kysymykseen ja sieltä löytyi alla oleva vastaus:
"Hämeentie 6:ssa on toiminut Pelastusarmeijan lastenkoti joskus rakennuksen juuri valmistuttua, mutta 1970-luvulla se ei varmaankaan ole siellä ollut enää. Pelastusarmeijan lastenkoti oli tuolloin ollut jo pitkään Pukinmäessä. (Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 116)"
Valitettavasti ei löytynyt tietoa minä vuonna lastenkoti on muuttanut Pukinmäkeen. Finnasta löytyi pieni maininta ja valokuva Pukinmäen lastenkodista, joka sijaitsi osoitteessa Erkki Melartinin tie 2.
Tiedot lastenkoteihin sijoitetusta lapsista tuskin ovat julkista tietoa. Mikäli etsit...
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivustosta haulla 2018-2022 saksaksi käännetty kaunokirjallisuus tuloksesta löytyy vinkkejä.
Suomen Saksan-instituutin sivuilla on koottu pdf:n
Saksanettu suomalainen kirjallisuus 2020-2022
Alla muutamia poimintoja:
Itkonen, Juha: Mehr als wir uns erträumten [Ihmettä kaikki] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Jalonen, Olli: Die Himmelskugel [Taivaanpallo] käänt. Moster, Stefan
Kettu, Katja: Die Unbezwingbare [Rose on poissa] käänt. Plöger, Angela
Lehtolainen, Leena: Im Nachhall des Todes [Jälkikaiku] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Liksom, Rosa: Die Frau des Obersts [Everstinna] käänt. Moster, Stefan
Mentula, Mooses: Der Schildkrötenpanzer [Toiset meistä] käänt....
