Saara Kesävuoresta (ent. Saara Sarkkinen) löytyy tietoa pirkanmaalaisia kirjailijoita esittelevältä sivulta: http://www.tampere.fi/kirjasto/kesavuor.htm. Lehtiartikkeleita Sarkkisesta löytyy seuraavista lehdistä: Tyyris Tyllerö 2/89, Teatteri 9-10/ 90, Anna 40/95.
Työsuojeluhallinnon sivuilta osoitteessa http://www.doshnet.fi/hallinto/tyosuhdetieto/ löytyy työsuhdetietoa kotitaloustyöntekijöiden asemasta. Sieltä löytyy myös palvelupuhelintiedot, johon voi soittaa kysyäkseen työsuhdeasioista ja työehtosopimuksista. Numero on 0200 66 122. Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta on myös olemassa ja se löytyy verkosta Finlexistä osoitteesta http://finlex.om.fi/ Valitse kohta lainsäädäntö ja saat esiin hakulomakkeen, johon voit kirjoittaa kotitaloustyöntekijä ja vastaukseksi tulee em.laki. SDK-kohdasta löydät lain koko sisällön, joka on jo vuodelta 1977, mutta SMUR-kohdasta löydät kaikki ne kohdat, joilta osin laki on muuttunut vuosien myötä. Viimeisin muutos on tapahtunut tammikuussa 2001.
Suomenkielistä tietoa Belgian ruokakulttuurista löytyy seuraavista teoksista:
Suomalainen ruokapöytä, osa 7 : ... ja muiden maiden keittiöt (1982)
Autti, Marja: Makuja maailmalta (1996)
Eurooppalaisessa keittiössä, toim. Vuohelainen (1994)
Lahden pääkirjaston kokoelmissa on myös muutama englanninkielinen belgialainen keittokirja:
Blais, Denis: Belgi cookbook (1997)
Elkon, Juliette: A Belgian cookbook ((1996)
Internetistä löytyi ainakin yksi suomenkielinen sivu: http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/etninen/belgia.html
Eino Pietolasta on niukasti saatavana tietoa painettuna.
Tässä muutamia lehtiartikkeleita::
AHVENAINEN, Ritva: Sinimustat 30-luvun Suomessa. Kaltio (1984) nro 1, s. 37-38
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Kytösavun aukeilla mailla)
TAIPALE, ilkka: Salatut sotavangit. Ydin (1987) nro 7-8 s. 45
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Sotavangit Suomessa 1941-1944)
HONKANEN, Anne: Eino Pietolan työhuoneessa sota on edelleen läsnä: 79-vuotiaan kirjailijan
tahtoa ei sairauskaan murra
Etelä-Suomen sanomat 25.7.1999
(kirjailijan haastattelu)
TALLIMÄKI, Jouko: Ei...
Kirjailija Marilyn Kayesta on kysytty tietoja aikaisemminkin. Kysymykseen on vastattu 4.2.2001, ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta kirjoittamalla hakuriville Marilyn Kaye. Lisäyksenä tuohon vastaukseen: kirjailijan koko nimi on Marilyn Janice Kaye. Tämä tieto löytyy internet -osoitteesta http://www.magicdragon.com/UltimateSF/authorsK.html#Ka Jos tarvitset lisätietoja, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjailijan suomalaiseen kustantajaan, joka on WSOY. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.wsoy.fi
Merja Jalosta löytyy tietoa mm. kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Loivamaa (1995) ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995); nettiosoitteista http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html sekä artikkeleista:
Pappilan ponitytöt kilpailussa / Merja Jalo & Marvi Jalo (Kaleva 1998-07-21, Kirja-arv.)
Vaara Raudikkotiellä (Lapset ja yhteiskunta 1988, Kirja-arv., nro 11, sivu 29)
Naamiaisratsastus (Virke 1988, Kirja-arv., nro 4, sivu 41)
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Nora Robertsista löytyi valitettavasti hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Kustannusosakeyhtiö Gummeruksen kirjailijasivuilla
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/Kaankauno.htm on kerrottu hieman hänestä.
Kirjassa Twentieth-century romance and historical writers (1990), joka on Joensuun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa, kerrotaan, että Nora Roberts on amerikkalainen salanimellä kirjoittava kirjailija. Hän on syntynyt Washington D-C.:ssä ja saanut koulutuksensa Montgomery Blair High Schoolissa Silver Springsissä Marylandissa. Hän on avioitunut v. 1968 Ronald Aufdem-Brinken kanssa ja v. 1985 Bruce Wilderin kanssa ja hänellä on kaksi poikaa. Ammatiltaan hän on sihteeri.
Englanninkielistä tietoa kirjailijasta voit hakea internetistä...
Sitaatin suomennos löytyy Rilken teoksesta Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos 1993), jonka saksankielinen alkuteos Briefe an einen jungen Dichter ilmestyi Leipzigissä 1929. Liisa Enwald on suomentanut 23.4.1903 päivätyn kirjeen ko. kohdan seuraavasti:
"Suokaa arvostelmillekin oma kasvunsa, hiljainen ja häiriötön, sillä sen on, kuten jokaisen edistysaskeleen, saatava ponnistaa esiin syvältä minkään estämättä tai kiirehtimättä. Kaikesta ollaan raskaana ja sitten se synnytetään."
Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Lääkelaitoksen tarkastusyksikkö vastaa lääketehtaiden, lääketukkukauppojen ja apteekkien valvonnasta. (puh. 473341) Lääkealan kilpailutoimikunnan mietintö on vuodelta 1992. Koska aihe on näin spesifinen , kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä lääketieteellisiin asioihin erikoistuneeseen Terveystieteiden keskuskirjastoon TERKKOon. (puh 19126643)
Alkoholinkäytön vaikutuksesta sikiöön on varsin runsaasti tietoa. Sikiön alkoholioireyhtymää (=FAS) käsitteleviä uusimpia teoksia ovat Merja Airinnon Alkupaukku (vuodelta 2000), FAS-lapsi - raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (1999), Anneli Vainion Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä (1999) ja Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi (1999). Plussa-ainestotietokannan kautta voit tutkia aihetta itsekin käyttämällä esim. asiasanoja alkoholinkäyttö ja raskaus. Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemman vastauksen löydät arkistosta hakusanoilla sikiön alkoholioireyhtymä.
Pigge Lunk on suomeksi Pontus Pii ja siitä kerrotaan kirjassa Pontus Pii: sukkelan siilin seikkailut, joka löytyy ainakin täältä Seinäjoen kirjastosta.
Kurre Smackia sen sijaan ei löytynyt suomeksi. Soiteltiin myös Vaasaan ja Pietarsaareen, eikä sielläkään tiedetty. Todennäköisesti sitä ei ole suomennettu ollenkaan. Alla kuitenkin luettelo niistä ruotsinkielisistä kirjoista, joissa Kurre Smack esiintyy.
Kurre Smack lär sig klockan, 1962
Sverige runt med Kurre Smack, 1962
Stort och smått med Kurre Smack, 1963
Året runt med Kurre Smack, 1963
Jorden runt med Kurre Smack, 1964
Kurre Smack och alla husdjuren, 1964
Terveisin,
Hanna Kotila Seinäjoen kirjastosta
Korttihakemus tehdään paikan päällä kirjastossa ja mukana pitäisi olla myös virallinen,
valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus henkilöllisyyden varmistamiseksi. Jos olet
alle 15-vuotias, tarvitset korttihakemukseen myös takaajan (yleensä jompi kumpi vanhemmista)
allekirjoituksen ja henkilötunnuksen. Jos kaikki edellä mainittu on kunnossa, saat kyllä
kortin heti saman tien ja pääset lainaamaan. Eli tervetuloa asioimaan!
Kirjastokortin saa heti, jos olet aikuinen ja sinulla on kuvallinen henkilökortti mukanasi.
Jos olet alle 15-vuotias, joudut hankkimaan takaajan allekirjoituksen ja tiedot kaavakkeeseen, jonka saat
kirjastosta.(Takaajan tulee olla täysi-ikäinen .)
Lähtökohtana haulle voi käyttää Yleisten kirjastojen verkkopalveluiden Kirjallisuus-kanavaa osoitteessa http://www.kirjastot.fi
Kirjallisuus-kanavalta löytyy seuraavia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan esitteleviä linkkejä:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta on avattu testikäyttöön. Tietokannasta löytyy tietoa suomalaisista nykykirjailijoista ja heidän tuotannostaan sekä tekstinäytteitä.
Kirjakaupat ja kustantajat -linkin alta löytyy kustantajien sivuja, joilla esitellään usein myös kustantajien omia kirjailijoita.
Kirjastojen kokoelmat -kohdasta löytyy linkki kirjastojen erikoiskokoelmiin verkossa, josta voi hakea yleisten kirjastojen internetiin tekemiä kirjailijahakemistoja ja -matrikkeleita.
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
Kirjastokortin saa heti odottaessa, jos on mukana virallinen, valokuvalla varustettu
henkilöllisyystodistus (alle 15-vuotiailta tarvitaan hakemukseen myös takaajan allekirjoitus
ja henkilötunnus) ja kortilla pääsee heti lainaamaan. Tervetuloa asiakkaaksi!
Suomen kustannustoiminnan historiasta löytyy Internetistä tietoa kyseisen kustantajan kotisivuilta.
BookNet kustantajien kotisivuja http://booknet.cultnet.fi/kustant/
WSOY:n historiikki http://www.wsoy.fi/www/yhtyma.nsf/historia.htm
Otavan historiikki http://www.otava.fi/otava/historia.html
Gummeruksen historiikki http://www.gummerus.fi/kustannus/yresittely.htm
Kustannustoiminnan historiasta on myös lukuisia teoksia. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta
http://www.libplussa.fi/ valitse monipuolinen haku, sekä hae teoksia ja julkaisuja joiden -kohtaan asiasana tai luokka. Hakusanoina voit käyttää kustannustoiminta, kustantajat ja historia
Turun kaupunginkirjaston aikuistenosastolla (luokassa 99.1) on kolme Elina Karjalaisen itsensä kirjoittamaa elämäkerta- ja muistelmakirjaa: Kaipauksen ja kiitoksen kirja. 1998. Isän tyttö : lapsuuden muistelmia. 1999, ja Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta. 2000.
Sekä käsikirjastossa että lastenkirjastossa on Elina Karjalaista käsittelevä mappi, joka sisältää lehdistä leikeltyjä ja kopioituja artikkeleita. Lehtiartikkeleista löydät kirjailijan kuviakin.
Työterveyslaitoksen tietopalvelusta löytyy seuraava video:
Salmisen painajainen, käsikirjoittajat Tyni, Kristiina - Tyni, Kari, Tampere 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto)
Videon voi tilata esim. meidän kauttamme kaukolainaksi, toimitusmaksu on 50 mk. Muiden kirjastojen kokoelmista en mitään vastaavaa löytänyt, tosin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteistietokannassa näytti tänään olevan teknisiä ongelmia eikä haku onnistunut. Mikäli video löytyisi heidän kokoelmistaan, voisit säästää kustannuksissa! Voit itsekin tarkistaa tilanteen Plussasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/, sitten kun tietokanta taas toimii ongelmitta.
