Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu maanpintaa pitkin vesistöihin ja osa imeytyy maaperään. Pohjavesi virtaa maaperässä ja purkautuu suoraan järviin, jokiin ja lähteisiin.
Merivesi sisältää vaihtelevan määrän ioneja ja kemiallisia...
Tarkalleen ottaen menneilläkään vuosikymmenillä ei opetettu käyttämään monikkomuotoista verbiä (tai jos opetettiin, opetus oli virheellistä). Ilmauksessa "If I were" verbi ei ole monikkomuodossa, vaan kyseessä on konjunktiivi (engl. subjunctive). Sylvia Chalkerin teos Current English Grammar kertoo seuraavaa:
There are few subjunctive forms in modern English, which usually finds other ways of indicating that the events being talked about are uncertain or hypothetical. There are two types of subjunctive:
A) Base of the verb. For all verbs and persons, with both present and past reference, eg: be, go. No other forms of verb (eg goes, went) are used. (Eg. If that be the case I shall leave. Whether she be willing or not...)
B) Were-subjunctive...
Käsialantutkimus eli grafologia selvittää ihmisen kokonaispersoonallisuutta, joka kypsyy iän ja elämänkokemuksen myötä. - Jos haluaa kirjoittaa selkeämmin, voi opiskella koulun malli- eli tyyppikirjoitusta, jonka kouluhallitus on hyväksynyt vuonna 1986. Puhutaan myös kaunokirjoituksesta.
Suosittelisin esimerkiksi Anita Vuokonmaan ja Toivo Heiskasen teosta Uuden mallikirjoituksen opas/Anita Vuokonmaa,Toivo Heiskanen [Porvoo : Hki : Juva]: [WSOY], 1987 tai kirjaa Peruskoulun opetuksen opas: Tyyppikirjoitus/[teksti ja kirjaimet: Hannele Lydén]/[julk.]Kouluhallitus Hki : Valtion painatuskeskus, 1989. - Saatavuustiedot löytyvät Internetistä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen aineistohausta osoitteesta http://www....
Paras suomenkielisen kirjallisuuden luettelo on tietokanta Fennica eli Suomen kansallisbibliografia. Siihen tallennetaan tieto kaikista suomeksi julkaistuista kirjoista, myös kirjoista, jotka on käännetty suomeen jostain muusta kielestä. Fennica sisältää myös ennakkotietoja kirjoista, jotka eivät ole ilmestyneet vielä. Fennican osoite on
http://fennica.csc.fi
Kotimaisista uutuuskirjoista on tietoa myös kustantajien kotisivuilla. Hyvä luettelo kotisivuista on osoitteessa Kirjastot.fi-sivustosta (kirjallisuus, kustantajat)
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/
Jos haluaa löytää tietoa käännöksistä muihin kieliin, voi käyttää muiden maiden keskeisiä kirjastotietokantoja. Esim. italiankielisen kirjan käännöstä englannin...
Teoksessa Populaarin lumo: mediat ja arki (2000) käsitellään saippuasarjoista Kauniita ja rohkeita sekä Salattuja elämiä.
Kauniit ja rohkeat -sarjasta on lisäksi tietoa useillakin sivuilla, esim. http://www.mtv3.fi/kauniitjarohkeat/ sekä http://www.cbs.com/daytime/bb/
Dallasista löysin sivun http://www.ultimatedallas.com/
Peyton Placellakin on sivunsa: http://www.meekermuseum.com/literacy.html
Korttitemppuja käsittelevät ainakin seuraavat teokset: Bailey, Vanessa: Korttitemput, Sisäpelit, korttitemput, Rist, Lene: Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja, osat 1. ja 2., Presto, Fay: Nuoren taikurin opas, Seppänen, Iiro: Taikoja ja tähtiä, Luttinen, Jarmo: Taikuri Luttinen: temppukirja, Taikatemput, Seppänen, Iiro: Iiro Seppäsen magian maailma, Day, Jon: Simsalabim!: taikurin käsikirja, Adair, Ian: Sata ja yksi taikatemppua, Stutz, Friedrich: Taikurin käsikirja, Salminen, Reijo: Reijo Salmisen taikuutta ja Anttila, Werner: Jokamiehen taikakirja. Kirjaston aineistotietokannasta voit hakea lisää asiasanalla taikatemput tai korttitemput.
Vanha kunnon (Carl) Grimbergin Kansojen historia on edelleen erinomainen tietolähde - osa 2 Etu-Aasia - Kreikka käsittelee mm. muinaisia persialaisia, kuuluisuudet Kyyros ja Dareios I mukaan lukien. Kreikkalaisen Herodotoksen Historiateos on
mielenkiintoinen lisuke (myös Grimberg näyttää olevan sitä mieltä). Jos on utelias voi tarkistaa löytyisikö lisää
esim. John Curtisin Ancient Persia -teoksesta.
Kotimaan luonto-opas -kirjassa sivuilla 192 - 193 kuvataan selkeästi rahkasammalten tuntomerkkejä. Sivuilla on kuvia kolmesta lajista. Kirjassa on myös lyhyt kuvaus ja valokuva seinäsammalesta sivulla 199. Seinäsammalesta on internetissä (tuntomerkit ja valokuvia) osoitteessa: http://edu.ouka.fi/~maalto/kasvit/sammal.html . Rahkasammalesta löytyy kuvia, osoitteessa http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/Kasvio/punainenrahkasammal.htm rusorahkasammal, rahkasammal http://kati.tiuhti.net/valokuvia/kasvit/22.php sekä Digiarkistosta molemmat, http://www.digiarkisto.fi/arkisto.php?o=735 .
Oulun Kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu seuraavat suomenkieliset teokset:
Sivonen, Martti: Bonsai - johdatus ruukkupuiden kasvatukseen sekä
Hubert, Nina: Huonebonsai
Hänestä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, kuitenkin useissa teoksissa kerrotaan hänestä. Esimerkkeinä Kotimaisia nykykertojia sekä Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita.
Videokasetilla Kirjailijakuvia 16 kerrotaan Härkösestä.
Kirja Heikosti positiivinen sivuaa hänen elämäänsä.
Myös Internetissä on tietoa Härkösestä esim
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistossa.
Parhaiten tietoja löytyy Suomen CP-liiton kotisivulta, osoite http://www.cp-liitto.fi/ , siellä on useita linkkejä: Sopeutumisvalmennus, Keskustelut (siellä joku esim. kyselee: Mistä saa tietoa etuuksista CP-vammaisen nuoren kuntoutuksessa?, ja hänet ohjataan kääntymään CP-yhdistyksen, Kelan ja aluesairaalan kuntoutusohjaajan puoleen.) Tuotteet-linkistä löytyy ammattikirjallisuutta.
Kirjallisuutta on toki julkaistu, esim. Alho, Keijo: CP-vammaisen lapsen perhe: koti, työ ja vanhempien hyvinvointi (1995) ja Karvonen, Pirkko: Juhan askeleet: kotikuntoutusta Kerland-klinikan menetelmällä (1999), mutta tuoreimmat ja ajantasaisimmat tiedot ovat yllämainitulla kotisivulla.
Varaus Turun kaupunginkirjaston aineistoon maksaa netin kautta saman verran kuin muutenkin varattaessa, eli 80 senttiä nyt vuoden 2003 hinnaston mukaan.
Päiväkirurgisesta hoidosta kannattaa tietokannastamme hakea kirjoja asiasanalla kirurgia, tulokseksi saat parisenkymmentä viitettä. Niistä parhaiten tarvettasi vastannee Anna-Liisa Hautakankaan toimittama kirja Hoitotyö päiväkirurgisella osastolla josta uusin painos on tältä vuodelta.
Monilla sairaaloilla on laajoja sivustoja Internetissä, niiltä löytyy lähinnä potilaille suunnattua tietoa myös päiväkirurgiasta. Hyviä esimerkkejä ovat mm. Loimaan aluesairaalan sivut http://www.loimaanaluesairaala.fi/fi/1108/970/ ja Keski-Suomen keskussaíraalan sivut http://www.ksshp.fi/sairaalat_ja_yksikot...
Helsingin kaupunginkrjaston kopiokoneet tekevät mustavalkoista jälkeä, hinta 0,20 euroa /sivu sekä A4 että A3-kopiot.
Asiakkaiden tietokoneilta voi tulostaa joko mustavalko- tai väritulosteita, molemmat tulosteet maksavat 0,20 euroa/sivu. Mikäli tulostettava aineisto ei ole digitaalisessa muodossa, kirjastoissa on myös mahdollisuus käyttää skanneria.
Kopiointiin erikoistuneita yksityisiä yrityksiä löytyy useita vaihtoehtoisia, tässä muutama poiminto puhelinluettelon keltaisilta sivuilta. Multiprint http://www.multiprint.fi Kopiotaito http://www.kopiotaito.fi Monikko http://www.monikko.fi
Voit etsiä kuunnelmia Helmet -tietokannasta menemällä sanahakuun. Hakukenttään kirjoitetaan ”kuunnelmat”. Sanahaussa voit rajata haluamasi aineiston tyypin, kielen, kirjaston sekä myös ilmestymisvuoden mukaan.
Kirjastot.fi sivuilla on kirjastoalasta oma sivustonsa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala , esim. kohdassa artikkeli Ajankohtaista kirjastoalalla.
Opetusministeriön kirjastostrategia 2010 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/o… . Kirjastopoliittinen ohjelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2001/liitteet/k… .
Seuraavissa teoksissa on myös yleistä tietoa:
- Kirjastosäännöstö 1999
- Kirjastot 2000 : yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta. Tilastot myös netissä http://tilastot.kirjastot.fi/
- Sivistyksen paikka : kirjoituksia kirjaston tilasta, 2000
Kirjastojen toimintakertomuksista saanee parhaiten kuvan yksittäisen kirjaston palveluista.
Kirjastoalan lehdissä on useita...
Etsimääsi CD:tä "Kuut, tähdet, auringot" ei löytynyt maakuntakirjastojen monihausta eikä pääkaupunkiseudun HelMet-aineistotietokannasta, kylläkin musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, VIOLAsta. VIOLAn mukaan CD löytyy sekä Helsingin Yliopiston kirjaston että Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista, eikä ole lainattavissa. Koska musiikkinäytelmä on esitetty Savonlinnan kaupunginteatterissa, olisi luontevaa etsiä CD:tä Savonlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Kyseisen kirjaston verkossa toimiva aineistohaku otetaan käyttöön 10.10.2003, joten sitä ennen aineistoa on tiedusteltava paikalla, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Savonlinnan kaupunginkirjaston musiikkikirjaston kotisivut yhteystietoineen löytyvät osoitteesta...
Mikäli tarkoitat nimenomaan niitä juuria, voidaan käyttää sanaa juuristo. Mikäli tarkoitat sitä osaa, josta nuo juuret lähtevät, on käytettävä sanaa juurakko. Syysmaitiaisesta sanotaan, että sillä on liereä, vinosti koheneva, poikkipäinen juurakko. Juurakko on vaaka- tai pystysuora maanalainen varsi, joka erinäisten ominaisuuksiensa vuoksi eroaa juuresta.
