Hei!
Nuottikokoelmassa Pienten lauluja. WS 1958 on laulu nimeltä Pekan polttolasi. Olisiko kyseessä sama runo? Nuottikokoelma näyttää olevan paikalla Mikkelin kaupunginkirjastossa.
Ainoa jossa on alkukielinen ja suomenkielinen runo yhdessä, olisi muistaaksemme Tuhat laulujen vuotta.
Ainahan voi lainata ranskankielisen runoteoksen ja sille suomenkielisen parin. Kuuluisimpia on käännetty, mm. Saarikoskea ja Märta Tikkasta ranskaksi tai Verlainea suomeksi.
Porin kaupunginkirjastossa on kaksi Marie Antoinetten elämäkertaa; kirjoittajina Joan Haslip ja Stefan Zweig. Ranskan vallankumouksen tapahtumia käsitellään teoksissa Bainville, Jacques: Ranskan historia sekä Aubry, Octave: Ranskan suuri vallankumous.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli Versailles'n historiasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Palace_of_Versailles)
Hei!
Tuon Arvo Koskimaan säveltämän ja Dagmar Parmaksen sanoittaman laulun sanat löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osa 10.
Sanat löytyvät muutamista muistakin kirjoista. Piki-verkkokirjastosta,
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy laulukirjoja myös laulun nimellä, siis kirjoittamalla tässä tapauksessa nimeke-laatikkoon vaaralliset huulet.
Verkkosanakirja NetMot määrittelee yhteisöllisen yhteisölle ominaiseksi, yhteisöä koskevaksi. Yhteisöllisyyden tunne on tunne yhteisöön kuulumisesta. Politiikot varmaankin pääsääntöisesti tarkoittavat sillä samaa kuin muutkin ihmiset. Yhteiskunnallisesta yhteisöllisyydestä voi lukea vaikka näistä kirjoista:
- Seis yhteiskunta - tahdon sisään! / Tuula Helne, Sakari Hänninen ja Jouko Karjalainen (toim.)
- Luottamus modernissa maailmassa / Kaj Ilmonen & Kimmo Jokinen
- Yhteisö ja politiikka / Jussi Vähämäki
Hei!
Teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia, osa 1. SKS 2007 käsitellään Anni Swania. Lisää tietoa voi hakea Suomen Nuorisokirjallisuuden kirjaston Onnet tietokannasta, osoitteesta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
Kohtaamispaikka Lasipalatsissa on tämä mahdollisuus. Aika varataan Astan kautta eli https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74. Kohtaamispaikan osoite on Mannerheimintie 22-24 eli Lasipalatsi.
Löysin laulun, jonka nimi on Pyykkärityttö, mutta se sopii kuvaukseenne muilta osin niin hyvin, että se lienee etsimänne laulu. Laulu alkaa: "Tässä on pikkuinen pyykkärityttö, onkos äidillä pestävää? Nyt kun taas tuli lämminvesipäivä äitipä saakin levähtää." Neljäs säkeistö alkaa: "Tässä on pikkuinen pyykkärityttö, ootkos nähnyt näin ahkeraa?"
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi, ja se sisältyy hänen nuottiinsa Satulauluja (Fazer, 1967). Nuotti on A4-kokoinen, 45-sivuinen. Sen on värikkäästi kuvittanut Kylli Koski. Nuotissa on laulun pianosovitus ja sanat. Nuotin esipuheessa tekijä kirjoittaa, että laulut on aikoinaan tehty Inna-nimiselle tytölle, "mutta kun niitä lauletaan muualla, käyttävät äidit ja opettajat nimen...
Säkeet ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta 'Hiljaisuus' teoksesta 'Punaista ja Mustaa'. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös teoksesta 'Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot'.
Jalmari Finnen arkistoa säilyttää Tampereen kaupunginarkisto, jonka sivustolla kerrotaan arkiston asiakaspalvelusta seuraavaa:
"Asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia ja asiakkaat saavat niitä arkiston tutkijahuoneessa käytettäväksi.
Tarkemmat tiedot kokoelmista selviävät arkistoluetteloista. Lisäksi tiedonhakua helpottavat useat muut erilaiset kortistot ja luettelot.
Asiakirjoja lainataan vain viranomaiskäyttöön ja eräin rajoituksin kaukolainaksi Kansallisarkistoon, maakunta-arkistoihin ja joihinkin erikoisarkistoihin.
Vastaavasti tutkija voi tilata näiden arkistojen asiakirjoja kaupunginarkistoon omaan käyttöönsä. Tilaukset tekee kaupunginarkisto. Kaukolainapalvelu on maksullista. "
Tarkemmat tiedustelut kannattaa osoittaa suoraan...
Hei! Valitettavasti emme löytäneet kustantajan (WSOY)nettisivulta tietoa seuraavan Jesse -kirjan ilmestysajankohdasta tai kansikuva-aiheesta. Viimeisin on Jesse käräjäkoira, joka on ilmestynyt helmikuussa.
Tanskan maatunnus eli kansainvälinen suuntanumero on 45, kännykässä tanskalainen numero näkyy muodossa +45xxxxxxxx. Matkapuhelimesta soitettaessa plus-merkki "+" tarkoittaa kansainvälisen puhelun ulkomaantunnusta. Tanskalaisessa puhelinnumerossa on kahdeksan numeroa, matkapuhelinnumerot alkavat yleensä numeroilla 40, alueellisia suuntanumeroita ei käytetä (lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Telephone_numbers_in_Denmark) Tanskalaisesta matkapuhelimesta soitettaessa numero 40123456 näkyy kännykässä muodossa +4540123456. Suomen maatunnus on 358, eli suomalaisesta puhelinliittymästä soitettaessa numero näkyy muodossa +358xxxxxxxx. Suomessa käytössä oleva 045-alku on matkaviestinverkon suuntanumero. Kansainvälistä suuntanumeroa käytettäessä...
Eri merkeillä kirjoittamisesta on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta.
Tässä kolme vanhaa vastausta:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä...
Suomenkielinen Markku Henrikssonin ”Amerikan tiellä – Route 66” Alfamer 1998 on loppuunmyyty. Englanninkielisiä kirjoja on olemassa, mutta niitä pitää kysyä ja tilata kirjakaupan kautta. Julkaistuista kirjoista saat tietoja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausarkistosta hakusanalla: Route 66 osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Vastaus on siellä kysymykseen "Onko olemassa opas kirjallisuutta, reittioppaita, filmejä ym. Amerikan halki ajamisesta?" .Myös Wikipedian artikkeliin kannattaa tutustua osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Route_66
Kari Kinnunen lähetti minulle Spetroliittituotteista kirjoittamansa artikkelin Kivi-lehdestä ja antoi luvan välittää sen teille pdf:nä. Tuo artikkeli kiteyttää asian aika hyvin. Kirjallisuusviitteitä on tekstin seassa.
Tässä tulisi sitten erillinen lista kirjallisuusviittetä spektroliitteihin liittyen (kaikki artikkelit löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta kirjastostamme)
1: Kinnunen, Kari 1969. Spektroliitti. Elanto 54 (5), 12-13.
2: Kasso, Tapani 1980. Ylämaan spektroliitti. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 142-145, 156.
3: Virkkunen, Marjatta 1980. Spektroliitin ABC. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 145-146.
4: Koski, Karl; Koski, Daniel 1980. Spectrolite : Finland's gem labradorite. Lapidary Journal 34 (7), 1476-1480, 1484.
5...
Hei,
kiitokset kysymyksestäsi!
Selvittelin asiaa puolustusministeriöstä, Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta ja Kuopion kriisinhallintakeskuksesta. UNMACA:lle ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa virallista suomenkielistä nimeä, vaan käytössä on englanninkielinen nimi
"Mine Action Center for Afghanistan" Asiakirjoissa puhutaan esim. "kansallisesta miinaviranomaisesta" (UNMACA)
Eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista löytyi oheinen teksti:
Teemarahoitukseen sisältyvää miinabudjettia on tarkoitus korottaa ja Afganistaniin osoitettavaa tukea lisätä. Tällöin tulisi kyseeseen esimerkiksi UNMASin ohjelmien tukeminen. Myös yksittäisten kansalaisjärjestöjen toimintaa on mahdollista tukea. Afganistanissa toimii noin 15 kansainvälistä...
Ammattinimikkeenä näkyy olevan käytössä yhteenkirjoitettu muoto "kirjastonjohtaja". Esim. Kunnallinen virka- ja työehtosopimus KVTES käyttää yhteenkirjoitettua muotoa.
Lisätietoja yhteen vai erilleen kirjoittamisesta löytyy kielioppaista, esim. Terho Itkosen Uusi kieliopas.
Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla on tietoa tästä: http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464
Riitta Hjerppe ja Vappu Ikonen ovat tutkineet Suomen sotavelkojen takaisinmaksua ja mainetta hyvänä velanmaksajana:
Hjerppe, Riitta
The only honest thing to do - sotavelat, Suomi ja Hooverin moratorio / Hjerppe, Riitta ; Ikonen, Vappu
Kansantaloudellinen aikakauskirja 1995; (91 ; 1): 15-28
