Etsimäsi kirja on Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Tätä WSOY:n vuonna 1974 julkaisemaa kuvakirjaa on vielä muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa: http://www.helmet.fi/record=b1375676~S1*fin
Satu on myös Lindgrenin satukirjassa Satuja (WSOY, 1981)
http://www.helmet.fi/record=b1377222~S1*fin
Kultasiskoni on myös nimellä Rakkahin sisko satukirjassa Pekka Peukaloinen (WSOY 1951).
Termi depolarisoiva (de- latinaksi pois + polus latinaksi kiertopiste, napa) tarkoittaa polarisaatiota poistava, esim. impulssin kulkuun liittyvä, hermo- tai lihassolun solukalvolle ominainen lepopotentiaalieron hävittävä lyhyeksi ajaksi. Lähde: Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja. 3. uud. p. Helsinki, 1999.
Termistä nondepolarisoiva (non- latinaksi ei) on runsaasti tietoa teoksessa Anestesiologia /toim. Per Rosenber et al.) 2. uud. p. Helsinki, Duodecim, 2006, ss. 140-149.
Microsoftin sivuilta löytyy suomenkielisiä ohjeita mm. Access-ohjelman käyttöön:
http://office.microsoft.com/fi-fi/access/FX100646911035.aspx
Myös tähän ohjeeseen, jossa tehdään Access-pohjainen asiakaskortisto kannattaa tutustua:
http://www.atsoft.fi/wlaccessasiakaskortisto.htm
Toini Havun arvostelu Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus -romaanista ilmestyi Helsingin Sanomissa 3.12.1959. Tieto on peräisin teoksesta Suomen kirjailijat 1917-1944, SKS 1981. Siinä on mainittu muitakin sanomalehtiarvosteluja.
Muita eri aikakauslehdissä ilmestyneitä aikalaisarvosteluja olivat mm.
Santakari, Esa.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Vartija. - Helsinki : Vartija. - ISSN 0782-033X. - 72 (1959), s. 175-176
Linkomies, Edwin.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Valvoja. - Helsinki : Valvoja-Ajan kannatusyhdistys. - 79 (1959), s. 225-226
Pennanen, Eila.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Parnasso. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN 0031-2320. - 10...
Helsingin Sanomien verkkosivuilta löytyi tietoa aiheesta.
Ainakin lilan- ja turkoosinvärisiä raitiovaunuja koeajettiin Helsingissä vuoden 2008 alkupuolella.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsinkil%C3%A4iset+p%C3%A4%C3%A4se…
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kroatialainen+raitiovaunu+t%C3%A4n%…
Matkailija on harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Matkailija-nimi on tai on ollut vain 20 suomalaisella. Nimeä ei löydy kirjaston sukunimioppaista, eikä myöskään Suomen sukututkimusseuran Suomalaisia nimenmuutoksia -hausta (http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi).
Se, onko käyttöönotettu nimi käännös vai mistä se juontaa juurensa, ei selvinnyt. Ehkäpä Suomen sukututkimusseuran kautta asiaa voisi selvittää. Seuran sivut löytyvät täältä:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=358&lang=fi
Suomennospäätöksiin saattavat vaikuttaa mm. teoksen saama myönteinen huomio, sille myönnetty kirjallisuuspalkinto, muiden maiden myyntitilastot jne. Joskus kauan sitten ilmestynyt teos voidaan julkaista suomeksi esimerkiksi elokuvasovituksen herättämän huomion vuoksi. Kirjailijalle myönnetty kirjallisuuspalkinto yleensä näkyy suomennosten uusintapainoksina tai uusina käännöksinä. Ulkomaisen kaunokirjallisuuden valintakriteerejä kannattaa tiedustella suoraan eri kustantajilta. Heille voi myös lähettää palautetta ja toiveita koskien suommenoksia. Esimerkiksi Otava julkaisi Gaskellia 1980-luvulla, heidän yhteystietonsa löytyvät http://www.otava.fi.
Levyä ei voinut varata, koska levy on uusi, ja cd:t eivät vielä ole tulleet kirjastoihin. Se on kuitenkin tulossa lähiaikoina, koska tiedot levystä jo löytyvät Helmetistä. Heti, kun levyjen sijainnit näkyvät Helmetistä, voi varauksen tehdä.
Hei!
Tässä muutama kirja, josta voi etsiä sopivia runoja:
- Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja / toim. Hannele Koivunen
- Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun / toim. Katriina
Yliruusi
- Runoja surusta /toim. Sanna Jaatinen
- Muista runolla : nykyrunoutta vähän joka juhlaan / toim. Irina
Björkman
- Elämäsi matkalle (mietelauseita ja runoja, luokka 10.8)
- Surun sylissä : lohduttavia ajatuksia
Nostureita säilytetään sellaisissa paikoissa, joissa niitä saa lakien ja asetusten mukaan turvallisesti säilyttää. Useampikin säädös säätelee työkoneiden käyttöä ja säilytystä, mm. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta.
Säädökset löytyvät Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/
Alunperin saksaksi vuonna 1968 ilmestynyt Stefan Olivierin vakoilijaelämäkerta Geliebte Genossin : die Lebensgeschichte der Helga Wannenmacher julkaistiin suomeksi Gummeruksen kustantamana 1969 nimellä Moskovan enkeli : naisvakoilijan tarina. Samana vuonna kirjasta otettiin kaksi lisäpainosta; neljäs painos tuli 1984, ja samana vuonna se ilmestyi myös Koko kansan kirjakerhon kautta.
Kirjastojen kautta Moskovan enkelin saa luettavakseen helposti - tässä malliksi kirjan saatavuus maakuntakirjastoissa: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Kallion kirjasto on suljettu remontin takia ja avataan tammikuun loppupuolella. Tämän takia sieltä lainatuilla kirjoilla on näin pitkä laina-aika. Samoin on remontissa Kannelmäen kirjasto: eräpäivä on 2.2.2010.
Uutinen sulkemisista löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
Lokakuun 14. päivänä 1828 senaatti antoi luvan kahdelle uudelle lehdelle, Frenckellin kirjapainon ”Tidningar ifrån Helsingfors”-lehdelle ja Waseniuksen painon ”Helsingfors Tidningarille” . Lehtien nimet olivat alun perin olleet samat, mutta viranomainen muutti Frenckellin lehden kohdalla sanojen järjestystä. ”Tidningar ifrån Helsingfors”-lehti ilmestyi ajalla 2.1.1829-30.12.1831 ja ”Helsingfors tidningar”-lehti 3.1.1829-30.11.1866.
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771 - 1890 ilmestyneet sanomalehdet ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta. Lehtinimekkeitä on 165 ja lehtisivuja noin 800 000. Historiallisen sanomalehtikirjaston aineistoa laajennetaan jatkuvasti 1800- ja 1900-lukujen vaihteen lehdillä. Historiallinen...
Suomessa äänestysprosenttia laskettaessa otetaan huomioon kaikki vaaleihin osallistuneet äänestysikäisten ikäluokista. Tyhjät tai muusta syystä ääntenlaskussa huomiotta jäävät äänestysliput ovat - yhtä kaikki - ääniä tarkasteltaessa yksinomaan äänestysaktiivisuutta.
Mainitsemasi teos on saatavilla esimerkiksi Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit lainata sen kaukopalvelun avulla itsellesi.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlib&previd=fullt&celi=10702&do…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kallion alueen Eläintarhan huviloita oli yhteensä 15. Niistä löytyy tietoa Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin kirjasta Helsingin vanhoja kortteleita 2: Herrasväen ja työläisten kaupunki. 1983. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös tietoa, kun haet hakusanoilla "huvilat ja helsinki".
Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Molemmat mainitut kirjat löytyvät Piki-kirjastoista.
Töölön surbrunn oli terveyskylpylä. Löydät tietoa esim. hakemalla Googlesta "surbrunn töölö".
Freud ei todennäköisesti ole sanatarkasti sanonut tai kirjoittanut kuulemaasi väitettä, mutta toisaalta Freudin julkaistujen teosten laajuus vaihtelee esimerkiksi kielialueittain. Sen sijaan hän on kuuluvasti todennut, että anatomia on kohtalo. Lainauksen löydät esimerkiksi teoksesta
Freud, Sigmund: “The Dissolution of the Oedipal Complex.” On Sexuality. Vol. 7 of Penguin Freud Library. Trans. James Strachey. Ed. Angela Richards. Harmondsworth: Penguin, 1976. 313-322.
Useat tutkijat ovat kiistelleet väitteen oikeellisuudesta ja seurauksista. Jyrkän tulkinnan mukaan Freud ajattelee, että naisen paikka on kotoisissa tehtävissä, kuten neulonnan, taloudenhoidon ja virkkaamisen parissa, joissa nainen parhaiten toteuttaa naiseuttaan. Myös...
Satu kuulostaa kovin Grimmin veljesten Hanhitytöltä. Tosin huiputtavia kamarineitoja on siinä vain yksi. Prinsessa ja kamarineito matkaavat toiseen valtakuntaan, jossa prinsessan on määrä mennä naimisiin kuninkaanpojan kanssa. Matkalla hovineito viekkaasti ottaa prinsessan paikan ja pakottaa prinsessan palvelijakseen ja perillä prinsessasta tulee hanhia paimentava tyttö. Väärä prinsessa muun muassa määrää prinsessan (puhuvan) hevosen pään katkaistavan ettei se kerro totuutta. Satu on julkaistu useissa Grimmin satujen kokoelmissa, mutta myös kuusiosaisessa punakantisessa Suuressa satukirjastossa (1980-82).
Voisiko tämä olla etsimänne satu?
Sadun voi lukea englanniksi esim. täällä: http://www.surlalunefairytales.com/goosegirl/index.html
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy esim.
Biologian sanakirja / Rauno Tirri ... [et al.]. - Uud. laitos, 1. p.. - Helsingissä : Otava, 2001. - 888 s.,
Kirjasta löytyvät termien selitykset suomeksi, termit englanniksi, siinä on lopussa myös englantilais-suomalainen sanasto.
Seuraavassa luonnontieteen sanakirjassa on mukana myös kasvien osia piirroksin, jolloin niitä voi verrata suomenkielisiin teoksiin:
The Hutchinson dictionary of science / edited by Peter Lafferty and Julian Rowe. - London : Hutchinson, 1993. - 678 s.
Alla olevassa kasvianatomian kirjassa on selvät kuvat ja lopussa sanasto:
Terävä, Eija
Kasvianatomia / Eija Terävä, Eira Kanervo ; [toimitus: Anu Karanko]. - Helsinki : Edita, 2008 (Helsinki : Edita Prima). - 205 s. : kuv...
