Lisbethin oikea nimi on Elisabeth Mesterton ja hän asuu nykyisin Tanskassa Kööpenhaminan lähettyvillä. Hänen yhtyeensä kulki silloin nimellä Lisbeth ja Medium. Ennen Mediumia säestävänä yhtyeenä Lisbethillä on ollut mm. Power Clan. Tämä Lisbeth on levyttänyt 1969 Columbia-levymerkille singlen, jossa kappaleina Boom bang a bang ja Äitisi tietää sen. Tiedot on saatu suoraan Medium-yhtyeen säestäjältä
Tämän sekakuorolle sävelletyn opuksen 104 lauluja löytyy sekakuoroversioina kohtalaisen monista kirjastoista, mutta mieskuorosovitusta laulusta Letztes Glück en valitettavasti löytänyt sen paremmin maakuntakirjastojen kuin Sibelius-Akatemiankaan kirjaston tietokannoista. Erityisesti se, ettei tällaista versiota löydy edes Sibelius-Akatemiasta, viittaa vahvasti siihen, ettei tällaista sovitusta ole julkaistu. Myöskään Suomen laulajain ja soittajain liiton (SULASOL) mieskuorovalikoimasssa ei juuri tätä laulua löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Neljän tien risteyksistä Suomessa ei ole saatavilla tilastotietoa, tai tietoa siitä, missä tällaisia risteyksiä sijaitsee. Osa neljän tien risteyksistä on muutettu esimerkiksi kiertoliittymiksi. http://yle.fi/uutiset/polvijarven_teita_kuntoon_kaivosliikenteelle/5376…
Uskomusperinteessä tietyille paikoille, kuten juuri teiden risteyksille, on annettu erilaisia merkityksiä. Nämä merkitykset saattavat vaihdella eri puolella maailmaa. Esimerkiksi kolmen tien risteys on tiibetiläisille hyvä merkki, eurooppalaisille pahaenteinen paikka, lappilaisten mielestä siellä kohtaavat maahiset ja hiidet, srilankalaisten uskomuksissa demonit. http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/11136
Juuri neljän tien risteyksen merkityksestä uskomusperinteessä ei...
Kyseessä voisi olla Gérard Presgurvicin säveltämä menestysmusikaali Roméo et Juliette, de la haine à l'amour (2001). Wikipedian mukaan sen ensi-ilta oli Pariisissa 19.1.2001, ja se on esitetty Brysselissa ainakin kolmesti vuosina 2001 ja 2002. Musikaalista on olemassa myös DVD-tallenne (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Rom%C3%A9o-Juliette-Com%C3%A9die-musicale-%C3%89di… )
ja CD-levy (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Romeo-Juliette-G%C3%A9rard-Presgurvic/dp/B00004U88… )
Artikkeli Wikipediassa:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Rom%C3%A9o_et_Juliette,_de_la_haine_%C3%A0…
Suomesta löytyvät englanninkieliset Sweet Valley High -sarjan kirjat voit katsoa Frankista http://monihaku.kirjastot.fi/fi . Muutama esimerkki Frank -tietokannasta löytyneistä, Jyväskylän kaupunginkirjaston nuortenosastolla on
Cover girls,The Verdict,"R" for revenge,Elizabeth's rival
Oulun kaupunginkirjastossa kaukolainamaksu toisesta maakuntakirjastosta on euron.
Lähetin toiveesi eteenpäin Paraisten kaupunginkirjastoon. Hankintatoiveet voi lähettää suoraan tähän sähköpostiosoitteeseen:
biblioteket.pargas@pargas.fi
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta. Jos sitä kautta asia selviää, lähetän tiedon. Tunnistaisiko joku lukijoista runon?
Hei!
Eduskunnan kirjaston ELKI-linkkitietokannan kautta saat maksuttomia luotettavia linkkejä eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon alueelta. Säädöksistä pääset esimerkiksi hakemaan Ruotsin lakeja, oikeuskirjallisuuskohdasta etsimään viitteitä kirjallisuudesta, oikeustapauksia kohdastaan jne.
Tässä on linkki ELKI:iin.
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/#/aiheittain
Eduskunnan kirjaston SELMA-kokoelmatietokanta on käytettävissä vapaasti internetin kautta.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Kirjaston ja sen aukioloajat kesällä ovat sivustolla.
Hyvä, tiivis yleiskatsaus ruokailuvälineissä käytettyihin metalliseoksiin löytyy Kirsti Grönholmin ja kumppaneiden kirjasta Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia (Tammi, 2005). Kirjassa esitellään argent haché (hopeoitu messinki), sheffield plate (hopeoitu kupari), kova tina eli britannianmetalli (tinan ja antimonin seos) ja alpakka (kuparin, nikkelin ja sinkin seos).
Hyödyllistä lisätietoa metalliseoksista yleensä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Pekka Vaissi & Hannu Huovinen, Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2008
H. M. Miekk-oja, Metallioppi. Otava, 1960
Onni Kauppila & Kosti Kantola, Metallityön aineoppi. Otava, 1966
Tietämättä tarkemmin, kuinka hyvin osaat englantia, on vaikea sanoa, mikä voisi olla sopivan tasoinen kielikurssi. Tietysti jotain ehdotuksia voi antaa. Esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta löytyy alkeistason oppikurssi Heikki Tulkki: "Kuuntele ja opi englantia" Kurssi on tarkoitettu itseopiskelijoille ja kurssipaketti sisältää 7 cd:tä. Jos tämä tuntuu liian helpolta, on olemassa myös "Englannin kielikurssi. Jatkokurssi", joka samoin on tarkoitettu itseopiskeluun.
Ehdottaa voisi myös vaikka Kaija Ervolan "In the mood for more English. Englantia aikuisille".
Jos on tarkoitus vain oppia lukemaan ja ymmärtämään kirjoitettua tekstiä, voi kieltä aluksi opiskellä esimerkiksi englanninkielisiä "easy readereitä" lukemalla. Nämä ovat eritasoisia...
Kirjasto 10:ssä olevalle digitointilaitteelle eli Vinyylibaariin varataan aika. Varaaminen tapahtuu Helsingin kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmän kautta osoitteessa: https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Tarvittaessa Vinyylibaariin voi avuksi varata studio-opastajan sähköpostiosoitteella tietopalvelu.kirjasto10@hel.fi
Lisätietoa HelMet-sivujen jutusta "Lempiälppärit cd-levylle Vinyylibaarissa ": http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki…
Nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei kuitenkaan ole aivan harvinainen. Vuontisvaara on ollut tai on sukunimenä 157 henkilöllä (Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/).
Mahdollisesti se on lähtöisin Pohjois-Suomesta. Vuontis-sanalla voidaan tarkoittaa hietaa eli hiekkaa. Tämä tieto löytyy Äkäslompolon kyläyhdistyksen sivuilta: http://www.äkäslompolo.fi/kylasta/mennytta-aikaa/kylan-nimistosta.html Tosin Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjässä (1920, s. 2) arvellaan, että sana voi olla myös väärin kuultua saamenkieltä.
Vaara-sana luontonimenä määritellään NetMot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan näin: "tav. loivarinteinen, luonnontilassa metsän peittämä korkea mäki...
Expeditionssekreterare on 1800-luvulla ollut korkea-arvoisen valtionhallinnon virkamiehen ammattinimike, "toimitussihteeri".
Kirkkoniemen vanhalle hautausmaalle on haudattu Abraham Fabritius (Juvan kappalaisen Abraham Fabritiuksen poika, 1786-1873). Abraham Fabritius nuorempi toimi virkamiehenä Ruotsissa, kuninkaan kanslian sota-asiaintoimituskunnassa vuosina 1812-1842, joista 1. toimitussihteerinä vuodesta 1833 alkaen. Ruotsalaisessa hallintohierarkiassa (ennen vuotta 1878) toimitussihteeri oli ylin virkamies heti kansliapäällikön jälkeen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11932
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_133.htm
Laulun nimi on Vai niin, vai niin. Laulu alkaa: "Kauan sitten tunnettiin, mä muistan vaiheet sen." Kertosäe menee näin: "Vai niin, vai niin, ahaa, sä aattelet na-naa, na-naa..."
Laulun on säveltänyt Hans van Hemert ja suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulun englanninkielinen nimi on How do you do. Suomeksi laulun ovat levyttäneet yhdessä Danny ja Eija Merilä.
Sound of Music on suomennettu teattereihin musikaalinäytelmäksi, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan suomennosta ei ole julkaistu. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain alkuperäinen romaaniversio, eli Maria Augusta Trappin Laulava Trappin perhe (suomentanut Anna-Liisa Laine). Myöskään hakukone osoitteessa www.naytelmat.fi ei valitettavasti löydä Sound of Musicia.
HelMet-kirjastoissa tosiaankin on sarjasta enää vain ensimmäistä, kolmatta ja neljättä tuotantokautta, eikä kahta puuttuvaa kautta valitettavasti enää ole saatavissa.
Frank-monihaun kautta selvisi kuitenkin, että viides tuotantokausi näyttäisi löytyvän Tampereen kaupunginkirjastosta(https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…).
Voit siis halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…)
Laulun englanninkielinen nimi on You never get out of this life alive. Sanoitus on Juice Leskisen, joka on myös säveltänyt tämän laulun. Laulun englanninkieliset sanat löytyvät esim. nuotista Leskinen, Juice: Maamme lauluja 2.
En nyt ole aivan varma, ymmärränkö kysymyksesi oikein, mutta jos tarkoitat, minkä maakuntakirjaston alueeseen Hartolan kunnankirjasto kuuluu, niin vastaus on Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto.
Tässä linkit Hartolan kunnankirjastoon ja Lahden kaupunginkirjastoon:
http://hakemisto.kirjastot.fi/hartola
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tosin näiltä sivuilta ei maakuntakirjastokysymys selviä, mutta tieto löytyy Kirjastokalenterista.
Ajankohdan (1959) huomioonottaen kaivattu kirja saattaisi olla Valistuksen Satumaan sarjan kolmantenatoista teoksena vuonna 1958 julkaistu Saara Heinon Limonaatikaivo. Siihen sisältyvä satu Hajamielinen tonttu kertoo - nimensä mukaisesti - hajamielisestä Peppeli-tontusta, jonka tekemiset saavat Joulupukin ja muut tontut epätoivon valtaan: Peppeli unohtaa hiivat taikinoista, sekoittaa lakkahilloon suolaa sokerin asemesta, kutoo kintaita, joissa ei ole ollenkaan peukaloa, laittaa sukset molemmista päistään kippurakärkisiksi, ompelee nukeille kädet jalkojen paikalle - ja niin edelleen.
Peppeli-nimisiä hahmoja löytyy kyllä lastenkirjallisuudesta muitakin - Yrjö Salolta jopa Peppeli-tonttu. Kolmannessa Suomen nuorisokirjailijoiden...
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy merkintää suomenkielisestä levytyksestä, ei myöskään Yleisradion levystön Fono-tietokannasta. Dietrich on levyttänyt tämän Friedrich Hollaenderin säveltämän ja Robert Liebmannin sanoittaman laulun myös englanniksi, ja se esiintyy nimillä They call me Naughty Lola / I am the naughty Lola / Naughty Lola / Lola - eri julkaisuissa. Laulu on alun perin Joseph von Sternbergin ohjaamasta elokuvasta Der blaue Engel (Sininen enkeli) vuodelta 1930, jossa Marlene Dietrich näyttelee Lola-nimistä viihdyttäjää.
Laulun nuotinnos ja sanat löytyvät HelMet-tietokannan mukaan Marlene Dietrich Songbookista nimellä "Lola": http://luettelo.helmet.fi/record=b1217979~S3*fin
Elokuvan Suomen ensi-ilta oli elokuvateatteri...
