Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit perua varauksen HelMet-verkkokirjastossa (ks. linkki alla). Kirjaudu omiin tietoihisi ja klikkaa auki kohta "Varaukset" tai "1 varaus". Jos sinulla on vain yksi varaus, voit klikata kohdasta "Poista kaikki varaukset". Jos sinulla on useampia varauksia ja haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin "Poista"-ruutuihin ja napsauta painiketta "Tallenna muutokset".
Jos korttiisi ei ole liitetty pin-koodia, voit soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon ja pyytää poistamaan varauksen. Alla olevasta linkistä löydät HelMet-kirjastojen yhteystiedot.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
http://www.helmet.fi/fi-FI
Firenzen Uffizin taidegallerian nettiosoite on
http://www.polomuseale.firenze.it/
Museolla on yhteydenottolomake sivulla http://www.polomuseale.firenze.it/en/servizi/sezioni.php?menu=7#sezioni…
Voit ehkä yrittää lähettää tällä lomakkeella yhteydenottopyynnön, jossa selität asiasi.
Museon tutkimusosaston yhteystiedoissa on vastuuhenkilön nimi ja sähköpostiosoite:
E-mail: sframeli@polomuseale.firenze.it
Person in charge: Maria Sframeli
Voit ehkä yrittää saada yhteyden oikeaan henkilöön hänen kauttaan.
Naula on ollut aikoinaan painomitta. Yksi naula oli 1600-luvulla 128 kvintiiniä, joka puolestaan oli ¼ luotia eli 3,34 gramaa. Vuodesta 1638 naula on ollut 421,3 gr. Apteekinmittana naula oli 356,28 gr. Vuodesta 1855 naula oli desimaalijakoisen painojärjestelmän yksikkö, joka oli 425,076 gr ja 100 naulaa oli puolestaan yksi sentneri. Suurempi yksikkö puolestaan oli leiviskä, joka oli 20 naulaa.
Tavallisimmat naulatyypit ovat lankanaula, uppokantanaula eli dyckertnaula, bitumihuopanaula ja listanaula. Naulojen mitat ilmoitetaan millimetreissä. Usein puhutaan tuumista, kuten kahden tuuman naula, kun tarkoitetaan 50 millimetrin naulaa. Naulat ovat joko käsittelemättömiä eli kirkkaita tai sähkösinkittyjä tai kuumasinkittyjä. Kuumasinkitetty...
Vaellussauvan valmistamisesta löytyy tietoa ainakin Mikael Nikun kotisivuilta: http://www.helsinki.fi/~mniku/partio/partio-partiosauva.html.
Eri puulajien ominaisuuksista kerrotaan esim. PuuProffa-sivustolla: http://www.puuproffa.fi/proffin/index.php?option=com_content&task=view&….
Vinkkejä ja kokemuksia voisi kysellä myös Vaellusnetin keskustelupalstalta: http://www.vaellusnet.com/turinat/index.php.
Essee Über Wahrheit und Lüge im außermoralischen Sinne julkaistiin ensimmäisen kerran Nietzschen kootuissa teoksissa:
Nietzsche’s Werke. 2. Abt., Bd. 2, Schriften und Entwürfe 1872 bis 1876 : Die Philosophie im tragischen Zeitalter der Griechen ; Über Wahrheit und Lüge im aussermoralischen Sinne ; Der Philo. - Leipzig : Naumann, 1896.
Nietzsches Werke : Klassiker-Ausgabe. 2. Band, Über Wahrheit und Lüge im aussermoralischen Sinne : Unzeitgemässe Betrachtungen / von Friedrich Nietzsche. - Stuttgart : Kröner, 1921.
Suomeksi essee on julkaistu nimellä Totuudesta ja valheesta moraalin ulkopuolisessa mielessä Anna-Maria Mäntysen ja Henrik Rydenfeltin kääntämänä niin & näin -lehden numerossa 4/2004.
Saamme kirjatoimittajaltamme valmiit listat suomenkielisistä kirjoista. Lisäksi täydennämme tarjontaa itse, jos saamme/löydämme tietoja kirjoista, joita kirjatoimittaja jostain syystä ei ole tarjonnut. Nämä ovat yleensä omakustanteita. Kirjatoimittaja taas saa kustantajilta ja Kirjavälityksestä tiedot ilmestyvistä kirjoista. Kirjat tarjotaan yleensä jo ennen ilmestymistä, jotta ne sitten saadaan mahdollisimman pian ilmestymisen jälkeen kirjastoihin.
Lastenkirjoista tulee varmaan lähes kaikki Suomessa ilmestyneet tarjotuksi. Listoja on auki joka viikko, kerralla ei tietenkään kaikkia vaan sitä mukaa kuin niitä ilmestyy. Mitään ei sensuroida, mutta kirjastokäyttöön sopimattomat jätetään pois. Nämä ovat yleensä täytettäviä puuhakirjoja tai...
1. Elannon kansanravintoloiden ruokalista tammikuulta 1935 löytyy Hotelli-ja ravintolamuseon suomalaisen työväestön ruokakulttuuria käsittelevältä sivustolta:
http://www.tyovaenruokailu.fi/p/ruokalat-2_2.html
Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilla on koottu historiallisia ravintoloiden ruokalistoja, mm. 30-luvulta, mutta ravintolat eivät ilmeisestikään ole Elannon:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/19
Tietoa 1930-luvun ravintoloiden ruokakulttuurista ja myös sen ajan ravintoloiden ruokalistoja löytyy myös Merja Sillanpään kirjasta Ravintolan uusi aika (1991)
2. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajahöyrylaivat Arcturus ja Ilmatar liikennöivät Helsingistä Hulliin vuonna 1933 seuraavasti: laivat lähtevät Helsingistä joka tiistai,...
Arabian taiteilijoista löytyi tietoa esim. kirjassa Arabia: keramiikka, taide, teollisuus ( Designmu-seo, 2009), mutta Gunnar Akkolasta kirjassa ei valitettavasti ollut tietoa. Selasin myös Marjut Kumelan kirjan Arabia ( Wärtsilä, 1987) sekä Arabian lumoava posliini ( WSOY, 2010), mutta niissäkään ei löytynyt tietoa kyseisestä taiteilijasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1922312__Sarabia%20keramii…
Seuraavalla Designmuseon sivulla löytyy myös luettelo taiteilijoista
http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx
Taiteiljatietoja voisi kysellä Arabian museosta
http://www.designmuseum.fi/museot/arabia-museo/?opendocument
Sara Shepardin kirjoittamaa Pretty little liars -sarjaa on ilmestynyt tähän mennessä kaiken kaikkiaan 12 osaa. Tänä vuonna sarjaan on määrä ilmestyä vielä kaksi osaa lisää.
Sarja on siis suomenkieliseltä nimeltään Valehtelevat viettelijät ja siitä on suomennettu toistaiseksi neljä osaa. Kustantajalta (Gummerus Kustannus) kerrottiin, että koko sarja on tarkoitus julkaista suomeksi noin kahden tai kolmen kirjan vuosivauhdilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://en.wikipedia.org/wiki/Pretty_Little_Liars
Gummerus Kustannus / Suomennettu kaunokirjallisuus
Hei!
Alex Kyyhkysestä löytyi hyvin vähän tietoja. Fennican (osoite: https://finna.fi ) mukaan hän on ollut toimittamassa teosta Minnesotan suomalainen historiallinen seura: toiminnanopas, vuonna 1947. Fennican sivuille pääsee kotikoneellakin, mutta teosta ei voi lainata, voi käyttää vain lukusalissa.
Vihtori Tommolasta löytyi yksi lehtiviite. Pentti Keskinen on kirjoittanut hänestä artikkelin Pitkäksi venähtänyt puunhakureissu, joka on ilmestynyt Tammerkoski-lehdessä n:o 6/1997. Lehden saatavuustiedot löytyvät Pirkanmaan Nellistä, osoitteesta http://sfx.nelliportaali.fi/nelli12b-PIRKANMAA?atitle=Pitk%C3%A4ksi+ven…
Roomalaiskirjeitä voidaan pitää hyvänä yleiskatsauksena Paavalin oppiin, ja Paavali puhuu niissä myös pahan vastustamisesta:
Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. (Room. 12:9)
Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä.
(Room. 12:17)
Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.
(Room. 12:21)
Siihen, mikä on hyvää tai pahaa tai niiden välistä harmaata vyöhykettä vaaditaankin sitten jo laajempaa pohdintaa, jos tähän oikeaa vastausta onkaan.
Lähteet:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Room…
Kuula, Kari: Paavali-kristinuskon ensimmäinen teologi. Edita 2001.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirje_roomalaisille
Ruotsissa on ollut hyvin vähän hiilikaivostoimintaa, mitä olisi tarvittu muun muassa metalliteollisuudessa. Ruotsissa onkin historian saatossa käytetty paljon puuhiiltä.
Kuitenkin hiilikaivostoimintaa on aiempina vuosikymmeninä harjoitettu Skånen alueella Helsingborgin kaupungin kupeessa. Englanninkielinen Wikipedia tietää myös kertoa, että Helsingborgin vieressä sijaitsevassa Höganäsin kunnan alueelta löydettiin hiiltä ja aloitettiin kaivostoiminta vuonna 1797. Toiminta loppui kuitenkin 1960-luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6gan%C3%A4s
Kysymys on esimerkki niinsanotusta Valehtelijan paradoksista, joka tunnetaan jo antiikin Kreikasta. Sitä on pohdittu ainakin kertaalleen myös filosofian ylioppilaskokeessa, ja siihen Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n sivulla annettu vastaus tiivistää ongelman ja sen ratkaisuyritykset seuraavasti.
"Jos valehtelija kerran sanoo valehtelevansa, niin hän puhuu totta; mutta jos hän puhuu totta, niin silloin pitää paikkansa, että hän valehtelee - siis ei puhukaan totta. Puhuukoo siis sellainen henkilö totta, joka sanoo valehtelevansa vai valehteleeko hän myöntäessään valehtelevansa? Voiko puhua totta valehdellessaan ja valehdella puhuessaan totta? Valehtelijan paradoksi tunnetaan myöhäisantiikin Kreikasta. Sen on...
Hei!
Helmet-sivustolta, joka on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen sivusto löytyi tällä hetkellä vain yksi Minna Canth -tapahtuma: Kannelmäen kirjastossa (Klaneettitie 5) 21.3.2013 klo 18-20 Minna Canthin henkilön ja tuotannon äärellä. Aiheesta kertomassa: Kannelmäen seurakunnasta Anne Myllylä ja Aili Raitavuo ja Kannelmäen kirjastosta Leena Paunamo ja Maarit Levänen. Tämäkään tapahtuma ei ole varsinaisena Minna Canthin -päivänä.
Kannattaa vielä lähempänä kyseistä päivää tarkistaa Helmet-sivuston tapahtumahaulla, olisiko muissakin kirjastoissa Canth-tapahtumia: Helmet-etusivu > Vinkit > Tapahtumat: Tämän sivun oikeassa laidassa on hakumahdollisuus. Kirjoita hakusanaksi Canth, vieritä sivua alaspäin ja klikkaa Hae....
Seriphus politus on Sciaenidae -heimoon kuuluva kala, englanninkielinen nimi on queen croaker tai queenfish, lisätietoja esim. http://www.fishbase.org/summary/Seriphus-politus.html.
Maailman kalojen nimet -kirjassa heimo Sciaenidae on suomeksi rummuttajat (rumpukalat).
Runo on tosiaan Ilpo Tiihosen kirjoittama ja nimeltään Suomen äideille. Runo on julkaistu vuonna 1994 ilmestyneessä kokoelmassa Muusa (WSOY). Lisäksi se löytyy kokoelmasta Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (WSOY, 2000).
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/fi-FI
Runon voi lukea myös Helsingin Sanomien sivuilta, vanhasta äidinkielen ylioppilaskokeen tehtävästä:
http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo06kevat/kysymykset/1303/aidinkieli/p…
Northanger Abbey ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi Eila Pennasen kääntämänä vuonna 1953 nimellä Neito vanhassa linnassa (viimeisin painos on vuodelta 2001). Pennasen suomennoksessa kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Puvut olivat hänen intohimonsa. Hän iloitsi viattomasti siitä että saattoi pukeutua hienosti; -- ."
Vuonna 1999 kirjasta ilmestyi Paula Merjamaan uusi suomennos Northanger Abbey -nimisenä. Merjamaa on tulkinnut kysymyksessä siteeratun tekstikohdan näin: "Vaatteet olivat hänen intohimonsa. Hänellä oli enimmäkseen harmiton mieltymys koreiluun, -- ."
