Hei,
etsin tietoa nauloista: niiden historiasta (erityisesti Suomessa), naulatyypeistä ja niiden käyttötarkoituksista, merkityksistä (kuten painomitta ja rakennusväline). Kaikki nauloihin liittyvä tieto kiinnostaa.
Vastaus
Naula on ollut aikoinaan painomitta. Yksi naula oli 1600-luvulla 128 kvintiiniä, joka puolestaan oli ¼ luotia eli 3,34 gramaa. Vuodesta 1638 naula on ollut 421,3 gr. Apteekinmittana naula oli 356,28 gr. Vuodesta 1855 naula oli desimaalijakoisen painojärjestelmän yksikkö, joka oli 425,076 gr ja 100 naulaa oli puolestaan yksi sentneri. Suurempi yksikkö puolestaan oli leiviskä, joka oli 20 naulaa.
Tavallisimmat naulatyypit ovat lankanaula, uppokantanaula eli dyckertnaula, bitumihuopanaula ja listanaula. Naulojen mitat ilmoitetaan millimetreissä. Usein puhutaan tuumista, kuten kahden tuuman naula, kun tarkoitetaan 50 millimetrin naulaa. Naulat ovat joko käsittelemättömiä eli kirkkaita tai sähkösinkittyjä tai kuumasinkittyjä. Kuumasinkitetty on paras joka paikan naula. Listanauloja käytetään taulujen ripustamiseen ja bituminaulat erityistä pitävyyttä vaativiin kohteisiin.
Lähteet: Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin : suomalainen mittasanakirja ( turun maakuntamuseo, 2005)
Esko Kuokkanen: Aaltopahvista ötökkäoveen:jokakodin selviytymisopas ( Teos, 2005)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1757659__Stiima%20tiu%20ty…
Kommentit
Vastauksessa 7.3.2013 ei mainittu sepän takomia takorautanauloja, jotka Suomessa yleistyivät (vasta) 1700-l. ja syrjäytyivät, kun koneellisesti valmistetut, levystä leikatut naulat halvempina vähitellen syrjäyttivät ne 1800-l. loppupuolella. Niitä käytetään nykyisinkin perinnerakennuksia kunnostettaessa tai kun muuten halutaan tehdä vanhan näköistä/kaunista jälkeä esim. ulko-ovien pintapaneloinnissa. Takonaulan tunnistaa hiukan koristeellisesta, "taotun näköisestä" kannasta.
Kommentoi vastausta