Mustekasetteja myyvät ja kierrättävät yritkset saattavat ottaa vastaan sellaisia kasetteja, joita ne pystyvät itse käyttämään uudelleen. Lasertulostimien kasetteja on hankalampi palauttaa ostamatta uutta tilalle.
Pääkaupunkiseudulla Sortti-asemat ottavat vastaan myös laserkasetteja. Tyhjät muste- ja lasertulostimien kasetit eivät ole ongelmajätettä vaan ne voidaan hävittää sekajätteen mukana. Väriainetta sisältävät kasetit ovat vaarallista jätettä ainakin silloin, jos niissä on vaarallisen jätteen varoitusmerkki. Oikean tavan hävittää jätettä voi tarkistaa jäteoppaasta, https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/de…
Vuosaaren kirjaston aulassa on keräyslaatikko, johon voi jättää käytettyjä mustepatruunoita.
Sortti...
Periaatteessa kaikki Helkassa oleva löytyy myös Melindasta. Helkassa (ja Melindassa) ei kuitenkaan ole tietoja kaikista vanhemmista opinnäytetöistä. Vanhojen opinnäytteiden tiedot saattavat löytyä vain oppiaineen laitokselta. Kannattaa ottaa yhteyttä yliopistoon.
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä voi etsiä Theseus-tietokannan kautta:
https://publications.theseus.fi/
Tietoa löydät esimerkiksi teoksesta Nuortenkirjastotyön käsikirja (2007). Aiheesta on tehty opinnäytteitä ainakin Oulun ammattikorkeakoulussa: Miettunen, Maria: Oulun kaupungin nuorisoprojekti: nuoret ja kirjasto (2007). Tutkielma löytyy Oulun kaupunginkirjaston Oulu-kokoelmasta (ei kotilainaan).
Kovin paljon ei kirjoista löydy tietoa näistä pikkunisäkkäistä. Muutamalla sivulla niistä kerrotaan ainakin näissä kirjoissa:
- Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 (1987)
- Nisäkkäät: 3 / päätoimittaja Jonna Katajisto (2010)
Вы можете прослушать песню через Spotify. Если у вас нет данной программы, вы можете скачать ее бесплатно по адресу www.spotify.com. Потом, установивь программу Spotify на своем компьютере, вы найдете записи песни, напечатавь в поисковой окошке: "grieg god morgen".
Если бы у вас был читательский билет "Helmet", т.е. сети библиотек региона города Хельсинки ", вы могли вы взять запись на дом, например CD: Grieg, Edvard, The Complete songs. Volume 3 / Grieg ; Monica Groop, которая имеется в нескольких библиотеках Helmet.
Вы могли бы также прослушать записи через услугу Naxos, в который имеют доступ все владельцы билета "Helmet". Ссылку на сайт Нахос: http://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/ (ссылку можно найти также на сайте Helmet http://...
Yhdysvaltoja käsittelevää kirjallisuutta on pääkaupunkiseudulla runsaasti tarjolla. Sinun kannattaa katsoa sekä pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) että Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://finna.fi). Hyviä hakusanoja voisivat olla historia, kulttuurihistoria, poliisi, kaupungistuminen, teknologia, tekniikka, 1970-luku tai 1930-luku yhdistettynä hakusanaan Yhdysvallat.
Hyvä paikka lähdekirjallisuuden löytymiseen voisi myös olla Helsingin Yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa sijaitseva American Resource Center. Tietopalvelu on auki ma-pe 10-17. Heille voi esittää kysymyksiä myös puhelimitse tai sähköpostilla.
Tietokannoista ei antamillasi tiedoilla etsimästäsi kirjasta löytynyt viitteitä, mutta onneksi eräs kollegoista tunnisti kirjan. Kyseessä on Mirja Säilän satukirja "Aasi Ajatus ja ystävät" (Weilin & Göös, 1985). Kirjassa seikkailevat Koira Koponen, Aasi Ajatus, Kissa Lipovits, Samuli Säkkihousu, Adalmiina-lehmä ja Hiiri Käytöskukkanen.
Kirjan tummansinisessä kannessa on kuva niityllä köllötelevistä aasista, koirasta ja hiirestä.
Tietosanakirjassa vuodelta 1915 (toim. Jalmar Castrén et al.)kerrotaan, että sana punnanmaa on 'vanhempina aikoina käytetty maa-alueen mitta'. Sanan perusmuoto punta oli 'keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella Ruotsi-Suomessa yleisesti käytetty viljamitta'. Lisäksi 'maatilan suuruutta ilmoitettiin tähän aikaan kylvömäärän mukaan myöskin puntaluvuissa'. Yksi punta vastasi Suomessa tavallisesti kuutta pannia. Panni puolestaan oli viljamitta, joka vastasi kooltaan noin puolta tynnyriä. Pannin suuruus vaihteli eri maakunnissa ja myös pannilukua käytettiin ilmoittamaan maatilan suuruutta.
Myös Kotimaisten kielten keskus antaa nimistöneuvontaa. Lisätietoja löydät sivulta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Nimi Irja on Yrjö-nimen naispuolinen vastine. Irja-nimeä on käyttänyt ensimmäisen kerran Gustaf von Numers näytelmässään Tuukkalan tappelu (1889), ja etunimeksi Irjaa on annettu 1890-luvulta lähtien.
Nimi Natalia pohjautuu latinan kielen ilmaukseen natale Domini (Herran syntymä), ja viittaa Jeesuksen syntymään.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Jos tarkoitat "eroamisella" henkilötietojen poistamista Lahden kaupunginkirjaston asiakastietokannasta saman tien eikä vasta vuosien kuluttua, järkevintä on ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää tämän toimenpiteen suorittamista. Voi olla, ettei pelkällä sähköpostiviestillä tai puhelinsoitolla asiaa hoideta, kun kyseessä on luottamuksellinen henkilötietoasia. Mutta asia selviää, kun otat yhteyttä. Tässä kaikki mahdolliset yhteystiedot:
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kirkkokatu 31, PL 91 15141 Lahti
puh. 03-812 511 (keskus)
puh. 044-4163519, 03-812 5540, 03-812 5541 (lainojen uusinta)
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi
kaupunginkirjasto@lahti.fi
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
hei, linkki turvanormeihin eli EUn standardeihin on tässä EN 1176.
http://www.en-standard.eu/set-csn-en-1176-csn-en-1177-standards-for-pla…
painettuna tätä ei meillä ole.
Kysymys on aika haastava, mutta yritetään! Jos lähtöehtona on tanssittavuus (baletin näkökulmasta), on perinteinen kirkkomusiikki syytä jättää rauhaan. Sen sijaan sekä Bachilta että Sibeliukselta löytyy rytmillisesti selkeää musiikkia, joka sopii kamariorkesterilla esitettäväksi. Tässä joitakin ehdotuksia.
Bachin orkesterisarjassa (alkusoitossa) BWV1067 h-molli on suosittu osa Badinerie, jossa huilulla on hyvin kuuluva solistinen rooli. Osa on lyhyt ja aika ripeätahtisesti tasajakoisesti etenevä valoisa sävellys. Bachin orkesterisarjoissa (joita on neljä) on muitakin kamariorkesterin soittamia osia, jotka voisi hyvin kuvitella balettiharjoitusten taustalle. Tunnetuin niistä - "Bachin Air" - ei kuitenkaan ole ehkä tanssittavaksi sopivin....
OpenOffice-ohjelmaan on mahdollista saada osaan tietokoneiden käyttöjärjestelmistä Suomen kielen oikoluku lisäosana. Windows-käyttöjärjestelmään ei OpenOffice.orgin tietojen mukaan ole saatavilla Suomen kielen oikolukua.
OpenOfficen Suomen kielen lisäosaa kehittämässä ollut henkilö on siirtynyt osana muita kehittäjiä kehittämään OpenOfficen kaltaista LibreOfficea. LibreOfficeen on saatavissa Windowsiin Suomen kielen oikoluku lisäosana täältä: http://www.puimula.org/htp/ooo/libreoffice-voikko.html
Lisää LibreOfficesta: http://fi.libreoffice.org/
Kyyti-kirjastojen kokoelmista en löytänyt satu- tai kuvakirjaa pelkästään huurteesta ja pakkasesta.
Sensijaan hakusanalla 'ensilumi' tai 'ensi lumi' löytyi joitakin teoksia.
Nämä ovat Iitin kirjastossa:
M. Christina Butler, Pikku Peura ja ensilumi,
Muumi ja ensilumi,
Marcus Pfister, Vilun ensilumi,
Linda Jennings, Nappe ja ensilumi.
Myös hakusanalla 'pakkanen' löytyy muita teoksia, tosin monet niistä käsittelevät talvea yleensä.
Jos haluaa katsella upeita huurrekuvia voin suositella Hannu Hautalan ja Tuomo-Juhani Tapion valokuvateosta Ensilumi. Kuvien ohessa on lyhyin tekstein tietoa ja tarinaa ensilumesta, jotka voisivat käydä satujen korvikkeena. Tätä kirjaa ei ole Iitin kirjastossa mutta varaamalla se kuljetetaan sinne toisesta Kyyti-...
Laura Kähkösen ja Pippu Ahvenaisen pyöräilyblogin viimeisin merkintä kertoo saapumisesta New York Cityyn 19.7.2013: http://www.rantapallo.fi/cyclingsummer2013/2013/07/28/we-so-did-it/. Viimeisessä kuvassa he esittelevät saamiaan "I survived the Loneliest Road of America" -todistuksia (ks. esim. http://www.roadtripusa.com/routes/loneliestroad/nevada/lon_nevada.html).
Muualta en onnistunut löytämään matkan jälkeen tehtyjä haastatteluja, vain etukäteistunnelmia (esim. Yle Areena http://areena.yle.fi/radio/1913299, Helsingin uutiset http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/237561-naiset-tekevat-hyvaa-fi…).
Jos tarkoitat Vantaan kirjastoautoa, niin toki voit palauttaa. HelMet-kirjaston toimipisteistä lainatun aineiston saa palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Kirjastoissa on jotain hyvin harvinaisia aineistoja, jotka on palautettava samaan paikkaan, josta on lainannut (esimerkiksi lautapelejä), mutta tämä asia lukee silloin itse lainattavassa aineistossa.
Mutt Bestseller-kokoelman kirjat saa siis palauttaa mihin tahansa Helmet kirjaston toimipisteeseen, myös kirjastoautoon.
Hei
Kirjassa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki 1981) kerrotaan Muukalaiskadun - Främlingsgatan nimestä seuraavaa:
"1842 muodossa Fremlingsgatan, läheisen Ullanlinnan (Kaivopuiston) kylpylän ulkomaisia (enimmäkseen venäl.) vieraita tarkoittaen. Suom. vastineena karttaliitteessä 1866 Wieraskatu. Nyk. nimiasut vahvistettiin 1909."
Hei
Oulunkylän kirjastossa voi tulostaa väritulosteita. Tulosteiden hinta on kirjastoissa 0.40€ sivulta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Suomeksi löytyvät mm. seuraavat kirjat:
- Juhani Mattila: Ujoudesta, yksinäisyydestä (2004)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1685467
- Laurie Helgoe: Introversion voima (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2059115
- Susan Cain: Hiljaiset : introverttien manifesti (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2037244
- Philip G. Zimbardo: Ujous : mitä ujous on? (1978)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1597818
Helgoen ja Cainin kirjat löytyvät myös englanniksi. Niiden lisäksi englannin kielisiä ujoutta käsitteleviä kirjoja löytyy
-Ruth Searle: Overcoming shyness and social anxiety (2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1869400
- Oakes, Bor, Eriksen: Coping successfully with shyness (2012)...
