Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät mm. nämä kirjat, joiden aiheena on lukemisen vaikutus lasten kehitykseen:
Laulajainen, Leena, Sanan taika (2009), 141 s.
Kirjassa käsitellään mm. lastenkirjallisuuden, erityisesti satujen, merkitystä lapsen lukutaidon, tunne-elämän ja kokonaispersoonallisuuden kehityksessä.
Karvonen, Pirkko, Yhdessä : leiki, liiku ja lue lapsesi kanssa (2009), 61 s.
Opaskirja on suunnattu vanhemmuuden tueksi etenkin niille perheille, joiden lapsilla on suurempi riski oppimisvaikeuksiin myöhemmällä iällä. Opaskirjan tarkoituksena on tarjota käytännön vinkkejä ja esimerkkejä tukemaan lapsen kokonaiskehitystä erityisesti kielen ja motoriikan osa-alueilla.
Karvonen, Pirkko, Tarinan kertojat : iloa ja leikkiä...
Käytettyyn äänentoistoon erikoistunut Classic Audio yritys näyttää tarjoavan kelanauhoja. http://www.classicaudio.fi/muut-laitteet/kelanauhurit
Kruunuradiosta kannattaa myös kysyä.
http://www.kruunuradio.fi/
Ohessa sovelluksia. Käyttökokemusta vastaajalla tosin ei ole.
windows’phone sovellus: Library
http://www.saguiitay.com/windows-phone/library/
android-sovellukset: My Library, My Library Manager
https://play.google.com/store/search?q=library&c=apps&hl=fi
iOS sovellus: Book List - Bookshelf Manager
https://itunes.apple.com/us/app/book-list-bookshelf-manager/id476621639…
Teoksessa Mikkonen: Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan Pisilä-sukunimestä mm. seuraavaa:
Nimen taustalla on todennäköisesti germaaninen Bis-henkilönimipesye, johon lukeutuvat sekä muinaissaksalaiset että -skandinaaviset miehennimet Bisa, Bisi, Biso jne. ... Sukunimenä talonnimilähtöinen Pisilä tunnetaan Pohjois-Pohjanmaalla, mm. Pyhäjoella, Alavieskassa, Kalajoella, Lohtajalla, Saloisissa ja Tyrnävällä.
Pisilä-sukunimestä on kerätty paljon tietoa osoitteeseen
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pisila.html
Yppärinoja ja Pisilänpuhto viittaavat Pyhäjoen suuntaan. Tarina kolmesta veljeksestä saattaisi olla tuttu Pyhäjoella sijaitsevassa Annalan kotiseutumuseossa, jonka yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.pyhajoki.fi/annalan_museo
Kannattaa kääntyä Myllypuron mediakirjaston puoleen. Siellä on studio kuvien, videoiden ja äänen käsittelyyn. Lähemmät tiedot sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Kaupunkiverstaalla on mediatyöasemia. Näistä lisää sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Pudasjärven kirjastossa on tällainen kirja:
Audi 100 & A6 : service and repair manual / A. K. Legg and Mark Coombs
Kirjan tiedoista ei selvinnyt, onko siinä vuosimalli 1984. Kysele Simon kirjastosta tarkemmin:
http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=204&cg=204
Elokuvan rahoituksesta on runsaasti kirjallisuutta ja raportteja. Tässä muutama teos suomalaisen elokuvan rahoituksesta tältä vuosisadalta:
Kulttuurin julkinen rahoitus Suomessa : tilastot ja todellisuus : rahoitustilastojen käyttökelpoisuudesta ja 1990-luvun rahoitustilanteesta taide- ja kulttuurilaitosten kannalta = Public financing of the the arts and culture : statistics and reality in Finland
Ilkka Heiskanen
Helsinki : Taiteen keskustoimikunta, 2000. - 97 s.
Taiteen keskustoimikunta. Tilastotietoa taiteesta, ISSN 0788-0278 ; 25
TaiLa-projektin julkaisuja.
ISBN 952-5253-23-5
Karikot ja menestystarinat kansainvälisissä elokuva-alan yhteistuotantohankkeissa
Hanna Hemilä
Helsinki : AVEK , 2004. - 68 s.
Kirjastossa printti, ohessa myös...
Yleisesti ottaen varaus saapuu nopeammin, jos se tulee kaupungin sisältä kuin jos se tulee kaupungin ulkopuolelta. Helsingin kirjastosta toiseen varaus saapuu yleensä 2–3 arkipäivässä. Toisaalta esimerkiksi Pasilan kirjastosta lähetetyt varaukset ovat yleensä toisessa Helsingin kirjastossa jo seuraavana päivänä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjalaatikoita siirretään kirjastosta toiseen yöaikana. Usein varaukset lajitellaan Pasilassa, jolloin saapumisessa menee vielä toinenkin yö. Jos kirjat menevät Helsingin ulkopuolelle, saattaa sielläkin kuljetuksessa tai lajittelussa mennä ylimääräistä aikaa. Oma lukunsa ovat hyvin pienet kirjasto, joista kirjat kulkevat muualle vain kerran viikossa. Niistä varauksen saapuminen voi siis kestää vielä...
osoitteessa www.helmet.fi valitset "tarkennetun haun". Siinä hakutermiksi "kaunokirjallisuus", materiaaliksi cd ja kieleksi saksa. Listauksessa on yli 200 nimikettä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kaunokirjallisuus%29%20f…
Tulla-verbi kuuluu ns. kaksivartaloisiin verbeihin. Vartalot ovat konsonanttivartalo tul- ja vokaalivartalo tule-. Tulla-tyyppisissä verbeissä infinitiivin tunnus liittyy konsonanttivartaloon ja vaihtelee vartalon loppukonsonantin mukaan (samoin kuin esimerkiksi verbit luul-la, men-nä, sur-ra). Toinen l-kirjain kuuluu siis taivutuspäätteeseen, toinen l-kirjain tulee lisää eikä häviä. Assimilaatiota vartalonloppuisen konsonantin kanssa esiintyy myös muissa taivutusmuodoissa,esim. tul-la : tul-len : tul-lut : tul-laan : tul-lee.
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=7
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=74
Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla. Myös yritys voi saada kirjastokortin näillä samoilla edellytyksillä. http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Ilmoittatuminen kirjaston käyttäjäksi käy yleisellä kirjastokorttihakemuksella, sivulla:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjasto…
Hei!
Vanamo-verkkokirjaston sivun ylälaidassa on punainen hakulaatikko, johon voi kirjoittaa hakusanan äänikirjat, jolloin tuloksena on yli 3000 Hämeenlinnan seudun kirjastojen äänikirjaa. Hakulaatikossa on myös tarkennettu haku, jossa hakua voi rajoittaa esim. kielen ja kirjaston mukaan. Aineistolajiksi pitää valita tällöin cd.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Hei!
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Kannattaa lukea itse kirja ja selvittää tämän kuvitteellisen tarinan koodi,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Löytyyköhän lähikirjastostasi näitä Dan Brownin henkilökuvia: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1759989__Sdan%20brown__Ff%…
tai
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1808949__Sdan%20brown__Ff%…
Jätä varaus ellei löydy.
Wikipedia-artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Dan_Brown
Tietoa löytyy varsinkin englannin kielellä runsaasti netissä, esim. http://www.danbrown.com/#author-section
Hei,
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 on 110 naispuolista henkilöä saanut nimekseen Netta. Nimipalvelusta on poistettu tietosuojasyistä vuosittainen etunimihaku, joten tämän tarkempaa tietoa ei sieltä saa. Etunimien lukumäärässä on mukana kaikki kyseisenä ajankohtana voimassa olleet etunimet. Netta nimen määrä on ollut suurimmillaan vuosina 2000-2009 yhteensä 945. Väeastörekisterin verkkopalvelussa voi käydä katsomassa tarkemmin sekä kyseisen nimen määriä että hakemassa myös muita. Etunimien lisäksi siellä voi hakea sukunimiä.
Lähde: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen yhteinen Vakka-kokoelmatietokanta kertoo naisopistosta seuraavaa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=487ACE5E5855A…
Voit uusia lainan kirjastossa virkailijan avulla tai netissä kirjastokortin numeron ja pinkoodin avulla. Voit kirjautua omiin tietoihin osoitteessa http://www.helmet.fi
Jos kirjastokortti on hukkunut saat uuden kortin kirjastosta. Kysy asiasta virkailijalta.
Tällainen nuotti löytyy Turun seudun kirjastoista, ks. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li… Ota yhteys lähikirjastoon saadaksesi nuotin lainaksi.
Samainen nuotti löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa): http://luettelo.helmet.fi/search~S3*fin?/Xmyrskyluodon+maija&searchscop…
ISBN 978-952-461-129-9
Edellinen nuottikin on lainattavissa ja muiden kuntien kirjastojen kautta kaukolainattavissa.
