Director cantus E. Soimela eli Eino Rafael Soimela (ent. Stenros) syntyi 9.3.1903 (Uusikaupunki) ja kuoli 5.1.1987. Hän toimi urkurina Porissa (1929) ja kanttoriurkurina Mynämäellä (1930), Mietoisissa (1930-38) ja Karkkilassa 30 vuoden ajan (1938-68), jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Soimela sävelsi ja sovitti musiikkia, etupäässä hengellistä vokaalimusiikkia. Lähteet: Suomen kirkkomuusikot Finlands kyrkomusiker 2000 ja Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki, 2004. sekä Suomen teologit ja kirkkomuusikot, 1974.
Laulu on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä "Mitä sitä rahhaa säilömään". Se alkaa: "Reissusällin lempi se on rämäkän puoleista". Se sisältyy mm. Mika Sundqvistin lp-levyyn Hormoonihiiret (M & T Tuotanto, 1982, M & T MTLP-29). Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan laulu on julkaistu myös erinäisillä C-kaseteilla, mutta ei CD-äänilevynä. Laulu löytyy tällä hetkellä myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=L72huTltbiI).
Helsingin kaupunginkirjastossa tällaista mahdollisuutta ei ole, mutta Helsingin yliopistolla on itsenäistä tenttimistä varten muutamia tenttiakvaarioita keskustassa, Viikissä ja Kumpulassa. Alla lisää tietoa:
http://blogs.helsinki.fi/tenttiakvaario/
Myös monilla muilla yliopistoilla on tenttiakvaarioita, jotka ovat usein yliopistokirjastojen tiloissa.
Sellon kirjastosta löytyy Helsingin Sanomat mikrofilmillä ajalta 24.9.1904 - 31.12.2010. Turun Sanomia voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa tai tilata kaukopalvelun kautta Selloon luettavaksi.
http://kansalliskirjasto.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirjan on kääntänyt Antti Nylen. Käännös on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2003 Desura-kustantamon julkaisemana. Siltala julkaisee saman käännöksen nyt tarkistettuna laitoksena.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Siltala-kustantamon sivuilta:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/kirja/4/
Apteekki tai apteekkari löytyy esim. seuraavissa runoissa:
Helen Dunmore: Päivystävä apteekki (The Night Chemist, suom. Jyrki Kiiskinen) teoksessa Kuuna päivänä : englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta (WSOY, 2003)
Jukka Itkosen riemastuttava Apteekki lasten runokirjassa Kaupunkiretki (Kirjapaja, 2011), Uudenkaupungin murteella kirjoitettu Aptekin täti Heli Laaksosen kokoelmasta Pulu uis (Sammakko, 2000)
Veijo A. Määttänen: Apteekki auttaa
et-lehti, runoarkisto internetissä
http://www.etlehti.fi/artikkeli/runoarkisto/apteekki_auttaa_0
Lisäksi Juha Vainion laulu Apteekin ovikello löytyy esim. Youtubesta,
https://www.youtube.com/watch?v=Kb36mc8wwGY
Kirjan toimitus valitsemaasi kirjastoon riippuu siitä, mistä kirja tulee. Helsigin sisällä kirja toimitetaan yleensä parissa, kolmessa vuorokaudessa, hiukan riippuen tietenkin siitä, onko välissä viikonloppu. Jos kirja tulee Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisista, toimitus voi kestää jopa viikon.
Saat ilmoituksen joko kirjeitse tai sähköpostitse sen mukaan, kumpi postivalinta tiedoissasi on. Voit myös tarkistaa omista tiedoistasi varausten kohdalta, joko kirja odottaa noutoa. Kirjaa säilytetään sinulle varattuna kahdeksan arkipäivää.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tallinnan kaupunginkirjastolla on vastaavan tyyppinen palvelu kuin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu. Vanhoja vastauksia ei ole luettavissa julkisessa arkistossa.
Alla olevista linkeistä pääsette lähettämään kysymyksen. Kysymyksiin vastataan myös englanniksi.
https://keskraamatukogu.ee/en/reference-service/ask-a-librarian/
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on Microsoft Word, joten siinä muodossa voi kirjastossa tallentaa.
Muuntamisen onnistuminen riippuu siitä, missä muodossa muunnettava teksti on. Esimerkiksi rtf-tiedostot saa helposti muutettua Wordin omiksi tiedostomuodoiksi, mutta toisaalta esimerkiksi OpenOfficen omia tiedostomuotoja kirjaston asiakastietokoneet eivät pysty lukemaan. Pitäisi siis tietää ensiksi alkuperäinen tiedostomuoto, ennen kuin muuntamisesta voi sanoa varmasti mitään.
Kyllä tuo The Crystalsien esitys Rudolphista löytyy helposti esimerkiksi HelMet-kirjastosta, jos sitä ei tosiaankaan ole Lahden omissa kokoelmissa (kannattaa varmistaa ennen kaukolainan pyytämistä, ainakin Nastolassa näytti olevan CD A Christmas gift for you from Phil Spector). Esimerkiksi seuraavista se löytyy: http://luettelo.helmet.fi/record=b1600073~S9*fin, http://luettelo.helmet.fi/record=b2021773~S9*fin, http://luettelo.helmet.fi/record=b1884545~S9*fin, http://luettelo.helmet.fi/record=b1799127~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b1014993~S9*fin.
Heikki Poroila
Kirja "Kylä kahden veden välissä : Rieponlahden - Virmaanrannan kyläkirja" (2001) löytyy Kuopion kaupunginkirjastosta Karttulan lähikirjastosta sekä Varastokirjastosta. Kirjan voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Ikävä kyllä tällaista runoa ei löytynyt. Runoa on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän tiedon sinulle.
Viola-tietokannan mukaan tästä venäläisestä kansanlaulusta "Beloi akatsii grozdja dušistyje" on tehty ainakin kaksi eri sanoitusta. Selvästi yleisempi on Martti Wuoren (1858-1934) suomennos "Valkoakaasiat" (Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset). Säveltäjä ja sanoittaja Usko Kemppi on tehnyt salanimellä U. Kalanti myös version "Tuomien kukkiessa" (Taas alla tuomien). Tämä suomennos on ilmeisesti syntynyt vasta 1940-luvulla.
En löytänyt yhtään viitettä, joka olisi maininnut suomenkielisen tekstin tekijäksi R. R. Ryynäsen. Tähän hätään en myöskään pystynyt saamaan käsiini tuota kokoelmaa "Köyhälistön laulukirja", eikä sen sisältöä ole missään tietokannassa avattu edes sen vertaa, että näkisi, millä nimellä laulu kokoelmassa on. Oma...
Kysymykseen ei liene olemassa täsmällistä vastausta, mutta hyvin yleisellä tasolla kysymys on epäilemättä moralistisesta näkemyksestä, ettei tule synnyttää mielikuvaa alastomana uimisesta. Molemmissa esimerkeissä asia on jokseenkin koominen, koska hahmoilla ei normaalisti ole "housuja" ja minkäänlaisia sukupuolituntomerkkejä ei ole piirretty. Todennäköisesti kyseisten jaksojen piirtäjä on varautunut siihen, että joku närkästyy hahmojen "alastomuudesta". Vaikka meillä Suomessa on totuttu saunan ansiosta alastomuuteen, monissa muissa kulttuureissa ajatus on vaivaannuttava.
Voi tietenkin myös tulkita asiaa niin, että uimapukuun pukeutuminen vain heijastaa yleistä tapakoodia. Vaikka normaalisti housuttomien eläinhahmojen ei tarvitse käyttää...
Lienee varatuomari Arvi Salonen, joka
-syntyi 23.7.1906 Laukaassa
-ylioppilas Jyväskylän lyseosta 1926
-oikeustutkinto 12.12.1931
-varatuomari 1936
-Muhoksen nimismies (piiriin kuului myös Utajärvi) 1933-1944
-Oulun läänin ylimääräinen apulaispoliisitarkastaja 1944
-Korpilahden nimismies (piiriin kuuluivat myös Muurame ja Säynätsalo) 1945-1955
-Vaasan läänin poliisitarkastaja 1955-1957
-Uudenmaan läänin poliisitarkastaja 1957-1960
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninkamreeri 1960-1962
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninneuvos ja kansliapäällikkö 1962-1971
-Uudenmaan läänin vt. maaherra 1964 (5 kk) ja 1966 (1 1/2 kk)
-sotilasarvo kapteeni 1942
-kuollut 13.12.1984
-kirjoituksia mm. Suomen poliisilehdessä, Poliisimiehessä ja eri sanomalehdissä...
Mitään virallisia kellonaikoja päivälle ei löytynyt. Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyi ajanilmauksille kellonajat, jotka menevät osin päällekkäin, eivätkä muutenkaan ole aivan tunnintarkkoja. Siellä päivä on klo 10-18. Päivä menee siis kuitenkin osin päällekkäin aamupäivän (klo 9-12), iltapäivän (klo 12-18) ja illan (klo 17-22) kanssa:
http://ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Ainakaan tässä määrittelyssä vuodenaika, maantieteellinen sijainti tai kulttuuri eivät vaikuta asiaan.
Suomen tekijänoikeuslain 12§ sallii valmistaa muutaman kopion yksityiseen käyttöön kaikesta muusta paitsi tietokoneohjelmasta. Sellaisenkaan kopioimisesta yksityiskäyttöön ei eduskunnan päätöksen mukaan voi seurata rangaistusta.
Opiskelukäyttö on yksityistä käyttöä. Sillä, kenen omistuksessa kopioitavaksi aiottu teoskappale on, ei ole laillisuuden kannalta merkitystä. Jos teos on julkistettu, sen saa kopioida yksityiseen käyttöön. Kappaleenvalmistustekniikkaa ei ole rajoitettu, skannaus ja käsin kopioiminen ovat yhtä sallittuja.
Kopioinnin voi myös teettää ulkopuolisella, jos kohteena ei ole sävellys- tai elokuvateos. Oppikirjan voi siten laillisesti kopioituttaa esimerkiksi kirjastossa tai oppilaitoksessa. Tällaista toisen tekemää...
Camillä Läckberg on kirjoittanut ja julkaissut 10 rikosromaania, jotka on kaikki suomennettu:
Isprinsessan (Jääprinsessa, 2006), Predikanten (Saarnaaja, 2007), Stenhuggaren (Kivenhakkaaja, 2008), Olycksfågeln (Pahanilmanlintu, 2009), Snöstorm och mandeldoft (Mantelintuoksua lumimyrskyssä, 2009), Tyskungen (Perillinen, 2010), Sjöjungfrun (Merenneito, 2011), Fyrvaktaren (Majakanvartija, 2012), Änglamakerskan (Enkelintekijä, 2013)ja Lejontämjaren (Leijonankesyttäjä, 2015).
En löytänyt suomen- tai ruotsinkielisistä lähteistä selkeää tietoa siitä, että kirjat kuuluisivat tietynnimiseen sarjaan. Käsite "Fjällbacka-sarja" lieneekin epävirallinen. Yllä oleva lista joka tapauksessa kattaa kaikki Läckbergin rikosromaanit ja suomennokset on julkaistu...
Tekniikan maailma 2015 nro 17 on tällä hetkellä hyllyssä muutamassa kirjastossa Espoossa ja Helsingissä. Helmetistä sen nimellä haetun lehden sijainnit ja paikallaolon saa näkyviin siirtymällä kirjastojen tietojen alapuolelle. Siellä näkyy jokaisen kirjaston kohdalla lehden numero ja se, onko lehti lainassa vai hyllyssä. Espoolla, Helsingillä, Vantaalla ja Kauniaisilla on jokaisella oma tietueensa lehdestä, eli eri kaupunkien lehdet näkyvät erikseen.
Lehtien varaamiseen löydät ohjeen täältä:
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lehtienvaraaminen
