Myöhästymismaksun voi hoitaa missä tahansa avoinna olevassa HelMet-alueen (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kirjastoyksikössä. Kirjastojen osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Seppo Leinon salanimellä "Soile Noppe" säveltämä ja Aappo I. Piipon sanoittama "Kultainen harmonikka" on levytetty moneen kertaan, mutta ainoa julkaistu nuotti sisältyy Seppo Leinon toimittamaan kokoelmaan "Harmonikkakerhojen parhaat 1" (Hellasedition 1994). Nuotti löytyy ainakin Kauniaisten kokoemasta, mutta luettelointitiedon perusteella ei näyttäisi siltä, että tässäkään julkaisussa on sanoja. Asia varmistuu ottamalla yhteyttä Kauniaisiin (09-505 6403, kirjasto@kauniainen.fi) tai lainaamalla nuotti (pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1036239~S9*fin). Netistäkään ei sanoja tunnu löytyvän, useimmat videoklipitkin ovat tekstittömiä harmonikkaversioita. Hätätilassa sanat saa äänitteeltä kuuntelemalla ja sanat paperille...
Anna-Mari Kaskisen Olet minulle rakas ilmestyi jo vuonna 2005, joten kirjakaupoista sitä tuskin löytyy. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat mainio tapa löytää vanhempaa kirjallisuutta. Jo pelkkä googletus kirjan nimellä saattaa johtaa nettiantikvariaattiin, jossa etsimäsi kirja on myytävänä. Nettiantikvariaattien sivuja löytyy helposti googlettamalla "antikvariaatti". Monissa niistä on myös puutelista, johon voi ilmoittaa etsimänsä teoksen.
https://finna.fi
Joitain lasten kasettikirjoja Helmet-kirjastosta vielä löytyy. Juuri tuollainen kirja+kasetti-yhdistelmä on esimerkiksi ja ilmeisesti ainoa jouluaiheinen Walt Disneyn Joulupukin työpaja, jota on vielä yksi kappale jäljellä.
Valitettavasti kukaan vastaajaringissä ei tunnistanut etsimääsi satua.
Palvelumme arkistosta löytyy useita vastauksia joulusaduista esitettyihin kysymyksiin. Osassa niistä muistellaan juuri c-kaseteilta kuunneltuja satuja. Ehkä sieltä löydät jonkun vinkin etsimästsäi sadusta. Vastaukset löytyvät arkistosta hakusanoilla 'joulu sadut'.
Linkki vastausarkistoon
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
Koivukylän kirjasto ei tarjoa digitointimahdollisuutta VHS-tallenteiden muuttamiseen DVD-muotoisiksi. Vantaan kaupunginkirjastossa digitointilaite löytyy ainoastaan Tikkurilasta, mutta heidän laitteensa on valitettavasti tällä hetkellä epäkunnossa. Helsingistä ja Espoosta digitointilaitteita löytyy seuraavan linkin alla olevista kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Listalla olevien kirjastojen yhteystiedot tulevat esiin klikkaamalla kirjaston nimeä.
Digitointilaite on varattava käyttöön kirjastosta etukäteen ja omat dvd-levyt on otettava mukaan. Tallennukseen sopivan dvd-levyn muodon kannattaa tarkistaa kirjastosta varauksen yhteydessä.
Sisällissodan ajalta löytyy mikrofilmeinä tuolloin ilmestyneet sanomalehdet Rauman Lehti ja Länsi-Suomi.
Kirjallisuudesta mainitsen erityisesti Tapio Niemen Raumalaisten sisällisota 1918, josta löytyy lisää lähdeaineistoa ja tutkimuskirjallisuutta aiheeseesi. Teosta ei ole kylläkään sähköisessä muodossa.
Kyse oli varmaankin viime viikon keskiviikon Puoli seitsemän -ohjelmasta, jossa työfysioterapeutti Atte Kärnä opasti Yleisradion toimittajaa ja liikuntaryhmää jalkapohjajumpassa. Ohjelma on edelleenkin nähtävissä Yle Areenassa. Osio alkaa noin 15 minuutin kohdalla.
http://areena.yle.fi/1-3260086?autoplay=true
Maiju Lassilan romaani Tulitikkuja lainaamassa (1910) sijoittuu tapahtumiltaan Liperiin ja Joensuuhun.
Romaanista on tehty kaksikin elokuvaa. Vuonna 1938 Toivo Särkkä ja Yrjö Norta ohjasivat romaanin pohjalta saman nimisen elokuvan. Sen ulkokuvaukset tehtiin pääosin Hämeenlinnassa, mutta joitakin kohtauksia kuvattiin Helsingissä, Herttoniemessä.
Vuonna 1980 Tulitikkuja lainaamassa kuvattiin toisen kerran suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä. Elokuvan ohjasivat Risto Orko ja Leonid Gaidai. Kaupunkikohtaukset kuvattiin Porvoossa. Muita ulkokohtauksia kuvattiin Karttulassa, Ristiinassa ja Mäntsälässä.
Suomen kansallisfilmografiasta voit tarkistaa vielä tarkemmat kuvauspaikat kohtauksittain.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%...
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta (https://kirjasto.kyyti.fi/) sekä Aleksi-tietokannasta (www.kyyti.fi/tietokannat)ei löytynyt ajantasaisia ja yleisesti ammateista tulevaisuudessa kertovia teoksia. Jonkin tietyn alan tai ammatin osalta löytyy vähän tietoa, mutta ei siis yleisesti kaikista ammateista. Tässä alla kuitenkin internetistä löytyviä lähteitä, jotka ovat varmasti hyödyksi.
Jos sinulla on jokin tietty ammatti mielessä, voit katsoa siitä tietoa ForeAmmatista. Se on sähköinen palvelu, joka on tarkoitettu työnhakijoille, ammatinvaihtoa harkitseville ja kouluista valmistuville. Palvelu tarjoaa alueellista tietoa ammateista ja niiden tulevaisuudesta. ForeAmattui löytyy osositteesta: www.foreammatti.fi
Jos pääset Heksingin...
Varsinaista runosuomennosta Johann Wolfgang von Goethen runoista Meeresstille ja Glückliche Fahrt vuodelta 1795 ei ole olemassa.
Sibelius Akatemian Laura-käännöstietokannan mukaan Erkki Turunen on laatinut vapaanmuotoisen käännöksen ko. runoista. Käännökset löytyvät tietokannasta helposti jomman kumman runon nimellä.
Koponen, Anneli: Goethen lyriikan suomennokset 1832-1991 (Joensuun yliopisto, 1993)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=0645aa4741676f6a4f272…
Kyseessä lienee harvinainen julkaisu, kun sitä ei näyttäisi olevan juuri muidenkaan Suomen kirjastojen luetteloissa, ei myöskään yliopistokirjastojen tai isojen maakuntakirjastojen kokoelmissa.
Vain Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon maakuntakirjaston tietokannasta julkaisu löytyi. Sen mukaan julkaisu kuuluu Vehmersalmen lähikirjaston kotiseutukokoelmaan: https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a278ce56-201c-4454-bc25-6d4c93d3… Kuvailutietojen mukaan kyseessä on moniste eli ei ilmeisesti kirjamuotoinen teos. Sivumäärää ei mainita.
Julkaisua voisi yrittää saada kaukolainaksi Savosta pääkaupunkiseudun kirjaston kautta, mikäli julkaisu on kaukolainattavissa. Myös kopiot joistakin sivuista voisivat onnistua. Helmet-kirjaston asiakas...
Rikos ja rangaistus on melko suoraviivainen rikostarina, aika lailla dekkarin tapaan rakennettu. Jos se tuntuu liian raskaalta, niin Pelurit tai Vanhan ruhtinaan rakkaus ovat selkeitä tarinoita eivätkä ole paksuja.
Suosittelen, että etsit itse Helmet-tietokannasta. Sekä työtyytyväisyys että työhyvinvointi ovat molemmat asiasanoja, joita voi käyttää tiedonhaun apuna. Hae vaikka yhdellä termillä kerrallaan ja kirjoita hakusanahakuruutuun. Klikkaa Löytyi-otsikon alla olevaa sanaa aihe (suluissa oleva numero kertoo löytyneiden teosten määrän), kohdista haku tietokirjoihin. Jos haluat vain suomenkielisiä, rajoita haku kielen mukaan. Järjestä vielä hakujoukko uutuusjärjestykseen klikkaamalla Järjestysrivillä olevaa sanaa vuosi. Käy viitteet läpi ja varaa itsellesi kiinnostavat. Kirjan kuvailussa asiasanat kertovat aiheista, joita kirja käsittelee. Kun klikkaat kirjan kansikuvaa, saat luettavaksesi kirjan takakansitekstin.
Voimme kertoa Helmet-kirjastokortin numeron vain asiakkaalle, joka tulee kirjastoon ja todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilöllisyystodistuksella. Meillä ei ole mahdollista tunnistaa asiakasta sähköisesti, joten valitettavasti ainoa mahdollisuutesi on pyytää jotakin tuttavaasi etsimään kirjastokorttisi ja tarkistamaan sen numeron.
"Minä olen kuolema"-runoilija on Tuomas Anhava. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran Anhavan kokoelmassa 36 runoa (Otava, 1958). Se sisältyy myös Anhava-valikoimaan Runot 1951-1966 (Otava, 1967).
Töölön kirjaston Helmet-sivuilla sanotaan näin: "Lainattavia skannereita voi käyttää kirjastossa kaikissa Asko-asiakastietokoneissa. Lainaamiseen tarvitset kirjastokortin. Myös kopiokoneella on mahdollista skannata. "
Verkkosivuilla kerrotaan, että skannerit on käytettävissä Asko-tietokoneilla, joten ehkä henkilökunta ymmärsi väärin, että haluaisit kotiin lainattavan skannerin. Pyytäkää seuraavalla kertaa skanneria käytettäväksi kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Kyseinen, pääkaupunkiseudulla ainoa boxi osoittautui valitettavasti kadonneeksi.
Tiedoksi, että hankintatoivomuksen voi tehdä seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut tähän kysymykseen omassa palvelussaan näin:
"21.03.201311:12
Ruumiita on ollut suomalaisessa perinteessä tapana kuljettaa nimenomaan jalat edellä. Tällä pyrittiin estämään vainajan pääseminen takaisin elävien pariin, ikään kuin eksyttämällä. Tästä perinteestä kumpuaa mm. kaikkien tuntema sanonta ”lähden vain jalat edellä”, millä viitataan kuolemaan.
Tähän liittyy myös Suomen terveydenhuollon ja sairaaloiden käänteinen tapa kuljettaa eläviä potilaita aina pää edellä. Jos potilas on pulestaan kuollut, häntä kuljetetaan aina jalat edellä. Tapa on niin syvälle juurtunut, että sitä opetetaan jopa terveydenhuollon oppilaitoksissa.
Tavan noudattaminen saattaa ajoittain aiheuttaa ongelmiakin. Esimerkiksi...
