Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Irjala nimi voi pohjautua miehennimen Yrjö muunnoksiin Orja ja Irja. Nimistä on merkintöjä mm. Johanneksessa ja Kurkijoella. Satoja vuosia vanhoja asutusnimiä ovat Vehmaan, Messukylän Vihdin ja Sääksmäen Irjalat, myös Janakkalan Irjalan kartano mainitaan jo 1470.
Irjala voi olla myös harkiten otettu uusi sukunimi kuten Kemissä, missä Ignatjeffit vaihtoivat nimensä 1906. Irjala-nimisiä asuu mm. Oulun, Pietarsaaren ja Vaasan tienoilla.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava, Uud. laitos 2000.
Ylen Ohjelmapalautteen kautta saa neuvontaa ja vastauksia myös teknisiin kysymyksiin. Voit ottaa yhteyttä joko nettilomakkeen kautta (https://palaute.yle.fi/ - siellä painike "Tarvtsen teknistä apua"), puhelimitse (tekninen neuvonta numerossa 09-1480 5498 arkisin klo 9–15) tai sähköpostitse (palaute.tekniikka@yle.fi).
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa Lena Lindenin teosta "Flicka på skepp" (1966) ei valitettavasi ole lainattavissa. Kovin monessa muussakaan Suomen kirjastossa sitä ei ole, mutta esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta sen voi tilata kaukopalvelun kautta lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä joko omassa lähikirjastossasi tai Helmet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella. Verkossa tehtävä tilaus edellyttää, että sinulla on voimassa oleva Helmet-kirjastokortti ja että sinulla on lainausoikeus. Alla olevassa linkissä on kaukopalvelulomake sekä muuta tietoa kaukopalvelusta. Kaukopalvelulaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Kaupunginkirjastosta en hänen teoksiaan löytänyt. Yliopiston tieokanta Melindasta löytyy tekijänimellä Liang Jie teos Sourcing from China, joka on Oulun ammattikorkeakoulun kirjastossa. Kaupunginkirjaston Kaukopalvelun kautta voi tehdä kyseisestä kirjasta kaukolainapyynnön. Samoin voi palvelun kautta kysyä, jos he tunnistaisivat kirjailijan teoksia enemmän.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/86511UQJV3XA48YLD53JBVS7A27JLYMTA…
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus on julkaistu myös venäjäksi. Venäjänkielistä katekismusta voi tilata kirkkohallituksesta. Kirja lähetetään postiennakolla, postituskulujen hinnalla. Kirkkohallituksen sivulla ei mainita julkaisun hintaa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismusta venäjäksi käännettynä on lainattavissa joissakin kirjastoissa, joista sitä voi tiedustella kaukolainaan. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content54981C
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tuota kirjaa ei ole käännetty ruotsiksi eikä ilmeisesti muitakaan Remeksen kirjoja. Jos sen merkityksen haluaisi kääntää ruotsiksi, nimi voisi olla ”Skärselden”, jolla viitataan ruotsissa kiirastuleen. Jos kirja joskus ruotsiksi julkaistaan, voi nimeksi tulla toki joku muukin, sillä aina nimeä ei käännetä ihan suoraan vaan saatetaan keksiä toiselle kielialueelle jokin toinen nimi, jonka katsotaan olevan vaikkapa markkinoinnin kannalta parempi.
Anne Saarikalle, Johanna Suomlainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007): "Nimen alkuperä ei ole selvillä. Meiju voi olla muunnos nimestä Maiju, mutta se saattaa olla muidenkin m-kirjaimella alkavien naisennimien hellittelymuoto.
Ensimmäinen Meiju nimettiin 1940-luvulla, mutta nimi oli todella harvinainen 1980-luvulle saakka. Tämän jälkeen sitä on annettu melko säännöllisesti, ja vuoteen 2006 mennessä Meijuja oli kertynyt yhteensä noin 450. Muotoa Meija on kantanut vain muutama kymmenen suomalaista."
Muutama norjalaisen Svein Ellingsenin (s. 1929) runon suomennos löytyy antologioista Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1982) ja Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja,1983). Runot on suomentanut Anna-Maija Raittila. Mikään näistä ei kuitenkaan täsmää lähettämiisi tietoihin.
Virsikokoelmissa on myös joitakin Ellingsenin tekstiin sävellettyjä virsiä, mutta niidenkään joukosta ei etsimääsi tekstiä löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://nbl.snl.no/Svein_Ellingsen
Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
Pentti Saaritsan suomennoksia Pablo Nerudan Canto General –kokoelman runoista löytyy myös mm. antologioista Kello 0 : Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa.
Kyseisen kokoelman runoja ovat suomentaneet myös Matti Rossi (antologiassa Näin ihminen vastaa : valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta), Aale Tynni (mm. antologioissa Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa), Jarno Pennanen (Ajan kirja : kirjallinen neljännesvuosilehti, 1950, Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7 : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja, Rivit : kootut runot)ja Brita Polttila (antologiassa Tätä runoa en unohda).
Suomennosta kahdesta mainitsemastasi...
Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti.
Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km.
Lähteet:
Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006.
Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut
https://...
Hevosjalostusalan parhaat tietäjät voisivat olla Hevosjalostusliitot, Viikin tiedekirjasto ja Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta. Alta löytyvät yhteystiedot. Toivottavasti pääset eteenpäin heidän avullaan.
http://www.hevosjalostusliitot.fi/portaali/fi/index.php
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
http://www.vetmed.helsinki.fi/
Olisiko vanhat klassikot sopivia esim. Agatha Christie, Arthur Conan Doyle tai Patricia Highsmith.
Täydennän vajavaista vastausta vielä seuraavilla kirjailjoilla:Carolin Lawrence, Anne Cassidy, Darren Shan, Suzanne Collins, Kristian Cast ja Dolores Redondo.
Valitettavasti en löytänyt kyseistä laulua. VIOLA tietokanta on Kansalliskirjaston ylläpitämä, josta laulut löytyvät alkusanojen mukaan. Yleisradiolla on puolestaan FONO musiikkitietokanta.Näistä kummastakaan en löytänyt, mutta tunnistaisikohan joku palstamme lukijoista laulun.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Kirjastoja saa käyttää vaalimainosten esilläpito tai - jakelupaikkoina. Kirjastot eivät pysty ylläpitämään vaali-infopistettä, jossa kaikki puolueet olisivat tasapuolisesti esillä ja jossa tietoa vaalien tarkoituksesta jaettaisiin asiallisesti.
Niissä kirjastoissa, jotka ovat äänestyspaikkoja, ei vaalialain (1987/214) 56§ ja 72§ mukaan saa äänestysaikana pitää puheita eikä jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen.
Pääkaupunkiseudun äänestyspaikkoina toimivista kirjastoista ei vielä ole tietoa. Äänestyspaikat julkistetaan lähempänä vaaleja.
Antero Vuorion teos Rajajääkäripataljoona 7, 1941-1944 : Salla, Kiestinki-Uhtua, Tolvajärvi (Rajajääkäripataljoona 7:n perinnetoimikunta) on ilmestynyt jo vuonna 1993, joten kirjakaupoista sitä ei varmastikaan löydy. Teidän kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat mainio tapa löytää vanhempaa kirjallisuutta. Jo pelkkä googletus kirjan nimellä saattaa johtaa nettiantikvariaattiin, jossa etsimänne kirja on myytävänä.
Nettiantikvariaattien sivuja löytyy helposti googlettamalla "antikvariaatti". Monissa niistä on myös puutelista, johon voi ilmoittaa etsimänsä teoksen.
https://finna.fi
Kirjastoilla on ryhmtyötiloja, jotka ovat tarkoitettuja ei kaupallisiin tilaisuuksiin. Tiloja voi varata Varaamo palvelun kautta tai soittamalla haluamaanne kirjastoon.
https://varaamo.hel.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kaksi historiateosta Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 sekä Mikko Laakson Kansanvalistajasta kansalaisen olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Rikhardinkadun kirjasto avattiin vuonna 1882 ensimmäisenä kaupunginkirjaston toimipisteenä. Ensimmäinen sivukirjasto perustettiin Töölöön Huvila Valoon vuonna 1899 Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan. Nykyinen Töölöön kirjasto on avattu vasta vuonna 1970. Vallila avattiin 1908, Kallio 1912, Käpylä 1926 ja Eteläinen sivukirjasto 1939. Kaupunginkirjaston historian toista osaa ei valitettavasti ole kirjastossani saatavilla, etten pysty tämän enempää toistaiseksi kertomaan kirjastojen...
Espoossa on noin 20 sivun tulostus ja kopiointi ollut maksutonta kesäkuun alusta alkaen.
Värillinen ja mustavalkoinen tulostus on toistaiseksi ilmaista.
