Olisikohan kyseessä voinut olla Jari Nenosen kirjoittama ja Jarmo Koivusen kuvittama Iita-lehmän kaupunkikuume? Siinä Iita-lehmä pääsee haikailemalleen kaupunkiretkelle herra Pöllön kehittelemän nerokkaan suunnitelman avulla: Iita teeskentelee sairasta, ja kun eläinlääkäristäkään ei näytä olevan apua, tilataan karja-auto viemään Iitaa teurastamolle. Kun auton ovet kaupungissa avataan, Iita ottaa jalat alleen.
Kysyjän etsimä laulu on vuonna 1919 ensimmäisen kerran julkaistu I Betlehem lyste en stjärna, op. 103, nro 4. Alkukielisen tekstin tekijää ei varmuudella tiedetä, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Nyberg. Suomenkielisen tekstin Jo paistavi tähtönen Betlehemin on laatinut Jussi Snellman. Tekijänoikeussyistä (Snellman kuoli vasta vuonna 1969) en voi tätä tekstiä tähän mukaan laittaa, mutta se löytyy monen vanhemman nuottikokoelman lisäksi WSOY:n vuonna 1982 julkaisemasta kokoelmasta Suuri joululaulukirja (toimittanut Elsa Kojo), joka löytynee useimpien kirjastojen kokoelmasta. Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä, voin ne sanat suoraankin lähettää.
Heikki Poroila
Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí) on tosiaan Milan Kunderan teos, joka julkaistiin Kirsti Sirasteen suomennoksena ensimmäisen kerran vuonna 1985. Jaan Krossin kirjoja on suomennettu paljon, mutta minkään suomennoksen nimi ei ole lähelläkään tätä ilmaisua. Juhani Salokannel on kyllä kääntänyt Krossin kirjoja, mm. Keisarin hullu (1982), Pietarin tiellä (1984), Professori Martensin lähtö (1986) ja Silmien avaamisen päivä (1991). Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Heikki Poroila
Seuraavat kirjat sopivat erityisesti ala-asteikäisille lapsille:
Jacquie Wines: 101 tapaa pelastaa maapallo
Melanie Walsh: 10 askelta maapallomme auttamiseksi
Christina Goodings / Anna-Mari Kaskinen: Lapsen oma vihreä kirja
Glenn Murphy: Ilmastonmuutos – Mitä minä voin tehdä?
Jaana Palanterä: Vihreän elämän valintoja
Vähän vanhemmille suosittelen seuraavia aineistoja:
Tuomas Vanhanen: Valot päälle! Puolueeton kirja energiasta
Katja Antila: Pysäytä ilmastonmuutos – suomalaisen arjen valintoja
Dokumenttielokuva Before the flood (tekstitetty suomeksi)
Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset -fantasiakirjasarja
Lisäksi:
Verkossa pelattava...
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Mirva - https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittavat-nimet-mirva-monir
Tellervo - https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-tellervo-hannele-helena-timo
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä...
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Matias -nimestä löytyy useita vastauksia, esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-arvoisa-kirjastonhoitaja-tahtoi…
Anton -https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera
Iisak - https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-isak-nimen-etymologia
Inkeri - https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-kaiken-nimista-henriikka
Etunimiaiheisia kysymyksiä on esitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa paljon.
Kysymistäsi nimistä löytyy tietoa aiemmissa vastauksissa:
Juuso, https://www.kirjastot.fi/kysy/kerrotko-juuso-nimesta
Joona, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimien-joona-ja
Eemil, https://www.kirjastot.fi/kysy/saisinko-mahdollisimman-paljon-taustatiet…
Elli, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-etunimen-elli-alkupera
Etunimistä on useita kirjoja. Esimerkiksi: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastaukset löytyvät osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset
Kysymyksessä on todennäköisesti Vilperin Perikunnan kappale Joulupukki (Easy Livin'). Yhtye on levyttänyt kappaleen aiemmin eri sanoilla nimellä Piirimyyjä.
Kappaleen voi kuunnella https://www.youtube.com/watch?v=61k7ku8_YsQ
Lähettämässänne linkissä http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/yleen.html on jo paljon tietoa em. sukunimien taustoista.
Lisätietoja http://se.namespedia.com . Tämän sivuston mukaan esimerkiksi Alen on irlantilaista alkuperää, Kylen taas skottilaista.
http://www.surnamedb.com/Surname/Alen
Lisätietoja kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista on käännetty venäjäksi vain kaksi osaa (Zdes' pod severnoj zvezdoju), kolmatta osaa ei ole käännetty, SKS:n käännöstietokanta,
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Osat 1 ja 2 ovat muutamien kirjastojen kokoelmissa. Useimmat ovat vain kirjaston omassa lukusalissa luettavissa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on myös lainattavat kappaleet. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Linkki Finna.fi:n, khttps://finna.fi/Search/Results?lookfor=zdes%27+pod+severnoj+zvezdoju&t…
Voit ehdottaa muutoksia yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään (YKL) lähettämällä palautetta Verkko-YKL-sivuston kautta. Yksittäiset kirjastot eivät valitettavasti voi tehdä muutoksia YKL-luokitukseen, vaan muutosehdotukset tulee aina suunnata YKL:n ylläpitäjille. Löydät palautelomakkeen täältä: http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/palaute/.
Kaikki luokittelujärjestelmät ovat aina omaan aikaansa sidottuja yrityksiä järjestää todellisuutta ja tietoa. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä kaikkien maailman kirjastojen jakamaa ja yleisesti hyväksyttyä tiedon luokittelutapaa. Sanoisin, että tässä on kysymys hyvin perustavanlaatuisesta tiedonfilosofisesta ongelmasta. Esimerkiksi yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä perustuu Melvil Deweyn 1870-...
Etsitty "nolo"-kirja saattaisi olla tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet? : ♯tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten keskus, 2017), joka on nuorille suunnattu tunnetaitojen opas. Tähän kirjaan liittyy erillinen kasvattajille tarkoitettu käsikirja Mitä sä rageet? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Etsimäsi elokuva on kaiketikin David Wheatleyn vuonna 1990 valmistunut The March. Elokuva esitettiin Ylellä 20.5.1990 nimellä Marssi.
Tallennetta Wheatleyn elokuvasta ei valitettavasti ole kirjastoista saatavana. DVD-tallennetta näyttäisi löytyvän ulkomaisista verkkokaupoista.
Ylelle voi esittää uusintatoiveen elokuvasta lomakkeella, joka löytyy täältä:
https://palaute.yle.fi/
Lähteitä ja lisätietoa elokuvasta:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/199075
http://www.imdb.com/title/tt0165382/
https://en.wikipedia.org/wiki/The_March_(1990_film)
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979)
Jotta kysymykseen voisi vastata, täytyisi tietää, mitä kysyjä tarkoittaa sanalla "kansallismusiikki". Yleensä puhutaan "kansallislauluista" tai "kansallishymneistä", mutta ehkä kysyjä tarkoittaa "kansanmusiikkia" eli niitä musiikin lajeja, joita Sveitsin alueella on perinteisesti harrastettu.
Tähänkään kysymykseen ei ole helppoa lyhyesti vastata, koska Sveitsi jakautuu kolmeen etnisesti ja kielellisesti toisistaan eroavaan ryhmään (saksankielinen, ranskankielinen ja italiankielinen). Esimerkiksi useimmille tutut sveitsiläiset kansanmusiikki-ilmiöt kuten jodlaus ja alppitorvi ovat lähinnä vuoristoseutujen perinnettä.
Suomen kielellä ei ole julkaistu mitään yleisesitystä Sveitsin perinnemusiikkityyleistä, eikä asiasta kerrota kunnolla edes...
Vaikka kysymys on sinänsä mielekäs, se on luonteeltaan niin monimutkainen ja laaja, ettei siihen vastaaminen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ole mahdollista. Todennäköisesti ainoa tapa lähestyä näin monimutkaista asiaa on yrittää etsiä suhteellisen uutta kirjallisuutta ja artikkeleita. Suuremmilla kirjastojen musiikkiosastoilla voi tähän etsimiseen saada apua. Samassa yhteydessä kysyjä voisi täsmentää, mitä ajanjaksoa tai tyylikausia hän tarkoittaa ilmaisulla "Britannian nykymusiikki", joka ei ole niin yksiselitteinen käsite kuin voisi ehkä toivoa. Sekin pitäisi täsmentää, puhutaanko ns. taidemusiikista vai populaarimusiikista tai molemmista.
Heikki Poroila
Suomen suurin nuottikäsikirjoitusten arkisto on Kansalliskirjastossa (tiedot löytyvät pääosin Viola-tietokannasta). Taidemusiikkia on merkittäviä määriä arkistoitu myös Sibelius-Akatemian kirjaston arkistoon sekä Turussa Sibelius-museon arkistoon. Yleisradion nuotistolla on ollut merkittävä kokoelma orkesteripartituureja ja muuta arkistoaineistoa, mutta se on siirretty pääosin Kansalliskirjastoon. Samoin on tehnyt SULASOL, jonka kuoromusiikin käsikirjoitusarkisto on pääosin siirtynyt tai siirtymässä Kansalliskirjastoon. Samaan paikkaan on päätynyt pääosa Fazer-kustantamon arkistoaineistosta, joskin Fennica Gehrmanilla on sitä vielä jonkin verran. Pienempiä sävellyskäsikirjoitusten arkistoja on runsaasti, mm. Kansallisoopperalla ja...
Raamatun Matteuksen evankeliumissa kuningas Herodes sai tiedon Jeesuksen syntymästä itämaan tietäjiltä, jotka olivat matkalla äsken syntyneen juutalaisten kuninkaan luo näkemänsä tähden johdattamina. Herodes huolestui tästä, tiedusteli tähden tarkkaa ilmestymisaikaa ja pyysi tietäjiä ilmoittamaan, kun lapsi on löytynyt. Jumala kuitenkin varoitti tietäjiä, ja he palasivat omaan maahansa toista kautta. Joosefille ilmestynyt enkeli puolestaan neuvoi tätä pakenemaan perheineen Egyptiin. Kun tietäjien petos selvisi Herodekselle, hän antoi määräyksen tappaa kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Herodeksella ei ollut tarkkaa tietoa Jeesuksen syntymäajasta, ainoastaan siitä, milloin tietäjät olivat ensimmäisen kerran nähneet tähden....
