WHO:n ja OECD:n kansainvälisten kriteerien mukaan ennenaikainen kuolema määritellään ennen 70 ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin, joten ennenaikainen kuolema olisi mahdollista suhteuttaa esimerkiksi elinajanodotteeseen - joko syntymävuoden ja sukupuolen mukaiseen tai koko väestön keskimääräiseen elinajanodotteeseen - ja tulkita kuolema ennenaikaiseksi, mikäli se tapahtuu valittua elinajanodotetta nuorempana.
Lähteet ja lisätietoa:
Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13
Vastasyntyneiden elinajanodote 1971-2016
Vastasyntyneiden elinajanodote 1751-2016 (tietokanta)
Runo on Kaarlo Sarkian Taiottu. Muistamasi säe on keskeltä runoa. Runo on ilmestynyt vuonna 1943 ilmestyneessä kokoelmassa Kohtalon vaaka, joka löytyy myös mm. kokoelmasta Runot. Se on luettavissa myös Google-kirjat palvelun kautta:
https://books.google.fi/books?id=i6J4DAAAQBAJ&pg=PA331&dq=Olet+i%C3%A4ti+minun+sarkia&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwinvtCDoaDaAhUlxKYKHalbCoMQ6AEIJTAA#v=onepage&q=Olet%20i%C3%A4ti%20minun%20sarkia&f=false
Seelan lähtökohtana saattaa olla heprean kalliota merkitsevästä sanasta juontuva nimi Sela, joka Vanhassa testamentissa on sekä miehen- että paikannimi. Suomessa Seela on vanhastaan ollut käytössä miehennimen Selim lempinimenä. Näyttelijätär Seela Sella lienee vaikuttanut siihen, että miehisestä alkuperästään huolimatta Seela on Suomessa vakiintunut naisennimeksi.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Lauri Pohjanpään tuotannosta ei löytynyt runoa, jonka nimi on Psalmi aamusta.
Olisikohan kyseessä Uuno Kailaan runosta Psalmi aamusta, joka on alun perin julkaistu kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Runo on luettavissa myös Kailaan kootuissa runoissa Runot 1922 - 1931 (SKS, 2002). Uni ja kuolema -kokoelman pääsee lukemaan digitoituna versiona Kansalliskirjaston sivuilta (ks. linkki alla).
https://finna.fi/
http://www.doria.fi/handle/10024/100649
Kirjastot.fi sivustolta selvisi, että "Viddla elokuvia ovat toistaiseksi hankkineet asiakkaidensa käyttöön Kuopion verkkokirjasto ja Rantasalmen kirjasto."
Palvelu vaikuttaa kätevältä. Toivottavasti kokeilun tulokset ovat myönteisiä ja palvelu leviää muuallekin.
https://www.viddla.fi/
Voisiko tämä vuonna 2014 ilmestynyt kirja olla etsimäsi: Parhaat perinneneuleet : 150 mallia maailmalta / Rita Taylor?
Tässä muutamia muita kirjoja, joissa on ohjeita eri maiden perinneneuleiden tekoon. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Folkstyle : innovative designs to knit including sweaters, hats, scarves, gloves, and more / Mags Kandis
- Knitting from the Netherlands : traditional Dutch fisherman's sweaters / Henriette van der Klift-Tellegen
- Islantilaisia neuleita / suomennos: Tuula Tuuva-Hietala
- 150 pohjoismaista kirjoneulemallia / Mary Jane Mucklestone
- Folk socks : the history & techniques of handknitted footwear / Nancy Bush
- Sukupolvien silmukat / Pia Ketola, Eija Bukowski, Leena Kokko, Anne...
Joissakin kirjoissa tuo on mahdollista. Tarvittava laitteisto löytyy esimerkiksi Helsingistä Kirjasto10:stä ja Lahden pääkirjastosta, mutta kattavaa listausta ei ole tarjolla. Lisää tietoa näistä palveluista löytyy osoitteista http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Kympin_omat/Lempialpparit_cdlevylle(6751) ja http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa.
Kirjaan Sherlock Holmesin seikkailut sisältyvässä Beryllikruunu-tarinassa O. E. Juurikorven uudistettu suomennos vuodelta 1957 (ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1933) kuuluu seuraavasti:
"[Vanha sääntöni on, että] kun asiasta erotetaan pois kaikki se, mikä on sinänsä mahdotonta, on jäljelle jäänyt asianosa totta, tuntuipa se miten uskomattomalta tahansa."
Sherlock Holmes : kootut kertomukset -kirjassa vuonna 2010 julkaistussa Jaakko Anhavan Beryllikruunu-suomennoksessa vastaava kohta on tällainen:
"[Vanha oppilauseeni kuuluu, että] kun kaikki mahdoton on karsittu pois, niin se mitä jää jäljelle, kuinka uskomatonta se lieneekään, on väistämättä totuus."
Jorma Pulkkisen koulutuksesta ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa tutkimistani lähteistä. Hänen tietojaan ei ole selailemissani Kuka kukin on -kirjoissa, ja ainoa löytämäni matrikkelitieto hänestä on teoksessa Suomen moottoriurheilu 1 (Tekninen kustannusliike, 1973). Siinä kerrotaan Pulkkisen työskennelleen osastopäällikkönä, mutta koulutuksesta ei mainita mitään.
Monet yhdysvaltalaiset henkilöt ovat oikealta nimeltään tosiaan William-nimisiä, esimerkiksi Bill Clinton, Bill Cosby tai Bill Gates. Heilläkin etunimen käyttö on kyllä niin vakiintunut, että harva tulee ajatelleeksi, että se juontuu Williamista. Yhdysvalloista löytyy ainakin valokuvaaja nimellä Bill Owens, josta ei ikävä kyllä löytynyt tietoa, onko Bill lyhennelmä Williamista. Bill on kyllä virallinen etunimi esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa. Esimerkkeinä tästä on ruotsalainen näyttelijä Bill Skarsgård tai saksalainen laulaja Bill Kaulitz.
Kysyjän tarkoittama Aili Somersalon kirja Vaarojen polku on julkaistu vuonna 1930 (Gummerus). Lainattava kappale Helsingin Pasilan kirjavarastosta, HelMet (http://luettelo.helmet.fi/record=b1521721~S9*fin), Tampereella se on kotiseutukokoelmassa, jota ei lainata. HelMetin kappaleen voi kaukolainata Turun kaupunginkirjaston kautta.
Heikki Poroila
Löysin varmaan saman vastauksen. Kopioin sen tuohon alas. Varmaan prosenttitulkinta heittää hieman, jos kirjoitustaitokin lasketaan osaksi lukutaitoa.
Kaunokirjallisen teoksen faktat ovat aina osin kirjailijan tulkintaa. Lukion kurssikirja netissä kertoo näin: "Kaunokirjallisuudesta käytetään usein nimitystä fiktio, sillä kaunokirjallisuus on sepitettyä eli fiktiivistä, ei faktaa. Varsin usein kaunokirjallisuus kuitenkin hyödyntää todellisen elämän henkilöitä, tapahtumia ja muita aiheita, joita muokataan ja yhdistellään siten, että lopputulosta voidaan pitää fiktiona. "
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai2/06
Hurme itse kertoo "röyhkeästi huuleillen" niemen historiaa...
Hyvää ja kattavaa listaa klassikoista on hankala laatia. Klassikoiksi luettavia kirjoja on niin paljon ja erilaisia klassikon määritelmiä on myös monia. Äänikirjoja julkaistaan myös koko ajan lisää.
Vapaasti luettavia klassikoita löytyy e-kirjoina, mm. Projekti Gutenbergin suomenkielisistä kirjoista, https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi. Muita e-kirjakokoelmia, https://www.makupalat.fi/fi/k/18378%2B590/hae?category=114641&sort=titl…
Nimenomaan äänikirjoja löytyy useammasta palvelusta. Vapaasti luettavia on koottu Makupalat.fi:n, johon on koottu tiedonhaun lähteitä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Klassikoita äänikirjoina löytyy Helmet-kirjaston...
Etsimäsi kirja voisi olla romanialaissyntyisen Eugen Ovidiu Chirovicin Peilien kirja (The book of mirrors), joka ilmestyi suomeksi vuonna 2017 Inka Parpolan suomentamana. Chirovici asuu nykyisin Iso-Britanniassa.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Chirovici%25252C%252BEugen%252BOvidiu
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4397970
http://www.chirovici.com/bio/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ihan täsmälleen kuvauksen kaltaista satua en löytänyt, mutta Marta Keravuoren suomentamaan japanilaisten satujen valikoimaan Aamun maan tarinoita (Otava, 1950) sisältyvä kertomus Kissoja piirtävä poika osuu verrattain lähelle. Siinä tarinan piirtäjäpoika menee temppeliin, jossa hän käy pieneen komeroon nukkumaan. Keskiyöllä hän herää meteliin, tappeluun ja kirkunaan, joka on niin pelottavaa, ettei hän uskalla edes tirkistää ovenraosta. Aamulla, kun poika hiipii ulos piilopaikastaan, hän näkee, että temppelin lattia on täynnä verta ja että keskellä lattiaa makaa kuolleena lehmää suurempi kummitusrotta. Hän kummastelee, kuka rotan on tappanut, ja huomaa, että hänen edellisenä iltana piirtämiensä kissojen suut ovat punaiset verestä. Poika...
Etsitty kirja saattaisi olla Scoular Andersonin Pulmallinen päivä (Otava, 1994).
"Kun Essi ja Jussi saapuvat vierailulle Yli-Pelikaanien sukulinnaan, he eivät arvaa miten jännittävä ja kiireinen päivä heillä on edessään. Oskar-setä lähettää lapset ensi töikseen aarteenetsintään, jonka kuluessa he tutkivat linnan läpikotaisin niin sisältä kuin ulkoakin. Pitkin päivää ilmaantuu yhä uusia pulmia ratkaistavaksi: esineitä on kadoksissa, monet laitteet ovat epäkunnossa, isosetä narraa minkä ehtii (vai narraako?) ja kaiken huipuksi linnassa liikkuu ovela varas. Tule auttamaan Essiä ja Jussia selviämään päivän pulmista. Saa nähdä ovatko sinun silmäsi yhtä tarkat ja hoksottimesi yhtä terävässä kunnossa kuin heillä!"
Blondi tuli taloon -sarjan asetelma on hieman toinen kuin Pulmusten. Pulmusten voidaan ajatella kuvaavan enemmänkin ydinperheen kriisiä. Perhe koostuu äidistä, isästä ja kahdesta lapsesta. Blondi tuli taloon -sarjassa perheestä puuttuu äiti ja talouteen muuttaa asumaan yksihuoltaja, joka auttaa perhettä. Samanlaisena voisi ehkä pitää enemmän amerikkalaista Nanny-sarjaa, jossa äidittömään talouteen muuttaa pirteä lastenhoitaja. En kyllä muista että Blondi tuli taloon -sarjassa olisi ollut mitään erityisesti Pulmusista lainattuakaan.
Kyllä isä osaa -sarja on siltä osin samanlainen, että siinä on ydinperhe. Sarjan huumori on kuitenkin lempeää, enemmän koko perheen ohjelmaksi sopivaa, ja perheenjäsenten välinen kiintymys käy ilmi sarjan...
Tuomas Murasen rikos - elokuvaa on VHS-kasettina joissakin kirjastoissa, esim. Oulun kaupunginkirjastossa. DVD:nä sitä ei ole ilmeisesti julkaistu. Oulun kaupunginkirjastossa on varattavissa VHS-laite, jolla elokuvan voi katsoa kirjaston Musiikkiosastolla (p. 08 558 47352 ).
Periaatteessa tiedon voi saada Puolan ajoneuvo- ja kuljettajarekisterikeskukselta. Tietojen saaminen edellyttää kuitenkin joko sähköistä kirjautumista tai kirjeitse tehtyä tietopyyntöä, jossa annetaan henkilötiedot. Tietopyyntö pitää perustella ja tietojen saaminen on maksullista. Sivusto on valitettavasti vain puolaksi.
http://www.cepik.gov.pl/dla-obywateli/wniosek-o-dostep-do-cepik#/tabs-1
