Ainakin Frozen storybook collection, suomeksi Tarinoiden taikamaailma löytyy molemmilla kielillä Vaski-kirjastoista mm. Turun pääkirjastosta. Alla linkit Vaski-kirjastojen luetteloihin suomen- ja englanninkielisistä Frozen-kuvakirjoista:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22
Sukunimet-opuksessa (Mikkonen, Pirjo ; Paikkala, Sirkka; Otava 2000) kerrotaan seuraavaa:
"Viljo Nissilä on yhdistänyt (1975) tämän itäsuomalaisen sukunimen sanaan utra 'poloinen, raukka, vanha ukko', vrt. Kalevalan "ukko utra". Viron murteissa udres, udris, utris merkitsee 'nopeaa, reipasta' ja 'ahkeraa'. Etelä-Virossa on puolestaan säilynyt udras, gen. utra merkityksessä 'saukko, saarva'."
Kiven kirjoittamia suomenkielisiä teosversioita Seitsämästä veljeksestä on ainakin 150 kappaletta. Helsingin yliopiston kirjaston Helka -haku löytää lisäksi ainakin 3 e-kirjaa ja 26 opinnäytettä.
Suomen kirjallisuuden käännökset -sivusto kertoo, että Seitsemän veljestä on käännetty ainakin englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi, norjaksi, viroksi ja tanskaksi. Lukuisia muitakin kieliversioita löytyy. Yhteensä noin. 40 eri kieltä ja monesta kielestä lukuisia eri käännösversioita.
Seitsämän veljestä on sovitettu ainakin kahdeksan eri näytelmäversiota. Ne löytyvät Näytelmät -sivustolta.
Tämän vuoden helmikuussa on Seitsämän veljestä -valoteos ollut näkyvillä Helsinki-Tampere moottoritien varressa.
Seitsemän...
Kansalliskirjaston Finna-haku (joka sisältää kansallisen äänitearkiston) ei löydä Loch Lomondia Olavi Virran esittämänä
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Myöskään Yleisradion äänitetietokanta Fono ei tunne Olavi Virran Loch Lomondia
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=loch+lomond&sort=3&Page=6
Olavi Virran kaikki levytykset sisältävä diskografia on julkaistu kirjana vuonna 2000, tekijä on Harri Hirvi, kustantaja Atena:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3911798
Ruokavirasto Evira on julkaissut Pakatun veden valvontaohje -ohjeistuksen, josta löytyvät mm. säännökset pakatun talousveden, lähdeveden ja luontaisen kivennäisveden vedenkäsittelyn säännöksiin. Pakatulla vedellä ohjeessa tarkoitetaan luontaista kivennäisvettä, lähdevettä tai talousvettä, joka on tarkoitettu luovutettavaksi kuluttajalle tai suurtaloudelle pulloon tai säiliöön pakattuna. Ohje löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/vesi/eviran_ohje_17057_1_080317.pdf
Kenties Digi- ja väestötietoviraston maksullinen osoitepalvelu voisi auttaa?
Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000
Ruotsinkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1001
Numerot palvelevat joka päivä klo 8.00 - 22.00.
Palvelun hinta on 2,50 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm (16.5.2020 saakka 1,98 euroa/minuutti).
Palveluun voi soittaa ainoastaan Suomesta.
Nimikirjaimet näyttävät E.H. yhdistelmältä. En uskalla arvata tekijää, mutta voisikohan teon Suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Se löytyy Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastojen käsikirjastoista.
Voisitko kenties löytää URL-osoitteen sivulle uudelleen hakemalla sitä hakukoneella? tai mahdollisesti kuvahaulla?
Joskushan sivut on voitu poistaa internetistä. Joitakin sellaisia voi löytää käyttämällä internetin arkistoa, kertoo Ylen nettisivusto.
Ineternet-selainten asetuksista löydät usein vanhempia historiatietoja.
Valitettavasti meiltä kirjastoistakaan ei löytynyt tietoa sienestä. Olisiko rakentaja.fi-sivuston Kysy, vastaamme -palvelusta apua sinulle?
https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/piharakennukset/mita_kasvustoa_ulkorakennuksen_autotallissa_48146.htm
Nykysuomen sanakirjan mukaan tupakkarulla on rulla lehtitupakkaa. On arveltu, että laulussa tupakkirulla tarkoittaa kapaloitua vauvaa. Esimerkiksi kansanmuusikko Sari Kaasinen on pohtinut lehtihaastattelussa (aamuposti 12.2.2016), että tupakkirulla on laulussa alkusoinnun takia, mutta toisaalta kapaloitu vauva voi muistuttaa "sikaripötkylää".
Ei voi nimetä mitään yksittäistä hetkeä tai vuotta, jolloin sortsit olisivat muuttuneet pidemmiksi. 1970- ja 1980-lukujen tyyliin kuului yleisesti lyhyemmät sortsit ja löysemmät paidat kuin nykyaikaan. 1990-luvulla sortsit ovat alkaneet pidentyä, mutta paidat ovat yhä pysyneet löysempinä. Myös eri maissa, eri valmistajilla ja eri seuroilla on ollut erilaisia sortseja - ja on edelleen. Suurpiirteisesti voisi sanoa, että 90-luvulla sortsit alkoivat pidetä ja 2000-luvulla kaventua.
Alla olevista kuvista voi katsella, miten urheilusortsimuoti on muuttunut:
Maradonan ja Pelén sortsit vuonna 1988 olivat hyvin lyhyet: https://fi.pinterest.com/pin/439241769907240610/?autologin=true
Vielä 1990-luvun alussa...
Helsingin Sanomat 20.9.1981 uutisoi ryöstöstä tuoreeltaan. Ryöstöpaikkaa kuvataan seuraavasti:
”Vartioitavat alueet ovat viralliselta nimeltään Helsingin sotilaspiirin liikekannallepanovarastoja. Varastot ovat kallioon louhittuja ja reilusti piikkilangalla aidattuja. Vartijoiden tehtäviin kuuluu tarkastaa aitauksen ja varastojen lukkojen ehjyys. Varastoalueet sijaitsevat syrjässä asuintaloista. Löytöpaikan vierestä kulkee Viikintie, mutta lähimmät rakennukset ovat kaikki teollisuusrakennuksia. Vastapäätä olevan linja-autojen huoltorakennuksen yövartija kertoo kuulleensa ryöstäjien ampumat laukaukset. Hänen mukaansa niitä oli viisi.”
Varsinainen asevarikko ei siis ollut kyseessä. Aseet löydettiin ja epäillyt pidätettiin nopeasti....
It is possible to find out the number of Vietnamese books from the database of the libraries. In Helmet libraries (Helsinki, Espoo; Vantaa and Kauniainen) there are 1214 books in Vietnamese language, in Vaski libraries 303 and in Piki libraries 212:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20l%3Avie__Orightresult__U?lang=eng&suite=cobalt
https://piki.verkkokirjasto.fi/en/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlet&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_r_p_arena_urn%3Aarena_facet_queries=&p_r_p_arena_urn%3Aarena_search_query=mediaClass_index%3Abook+AND+language_index%3Avie&p_r_p_arena_urn%3Aarena_search_type=solr&p_r_p_arena_urn%3Aarena_sort_advice=field%3DRelevance%...
Näyttää tosiaan siltä, että Helmet-kirjastojen ainoa kappale Sansomin "Revelation" -teoksesta on jouduttu poistamaan. Suomennosta sen sijaan on saatavissa.
Koska "Revelation" on melko tuore ja koska se kuuluu romaanisarjaan, siitä kannattaa tehdä hankintapyyntö Helmet.fi -sivuston kautta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Asia vaihtelee suuresti kirjastoittain sen mukaan, mitä järjestelmiä kukin kirjasto käyttää. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa käytetään kirjastojärjestelmän lisäksi monia muitakin järjestelmiä esimerkiksi tietokoneiden hallintaan, mutta niiden oppiminen on melko helppoa. Toki ohjelmien tarve riippuu myös työtehtävistä: jos tehtäviin kuuluu kirjaston mainoksien tekeminen, saattaa kuvankäsittelyohjelmien hallinnasta olla apua. Mutta tosiaan käytettävät ohjelmat vaihtelevat kirjastoittain, ja usein samantyyppisen ohjelman osaaminen auttaa oppimaan toisenkin ohjelman helpommin.
Erityisen tärkeää lienee olla yleinen tietotekninen tuntuma erilaisiin asioihin ja sellaisten asioiden osaaminen, joissa etenkin yleisissä kirjastoissa...
