Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Kysteiinit ovat aminohappoja. Aminohapot taas ovat orgaanisia yhdisteitä, joista mm. proteiinit muodostuvat. Proteiinit toimivat elimistön entsyymeissä, kudosten rakenteissa, hormoneissa ja vasta-aineissa. Ihmiskeholle välttämättömiä aminohappoja on yhteensä 20, joista yhtätoista elimistö osaa valmistaa itse. Loput yhdeksän on saatava ravinnosta.
Kysteiini esiintyy kahtena enantiomeerinä eli L-kysteiininä ja D-kysteiininä. Kystiini puolestaan on kahdesta kysteiinimolekyylistä muodostunut yhdiste.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr0…, https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aminohapot, https://fi....
Äänekosken kirjaston paikalliskokoelman kirjoista ei löytynyt muita tietoja kuin että pystyttäjä on "Äänekosken työväenjärjestöt".
Sisä-Suomen Lehdessä todennäköisesti pystytys on aikoinaan uutisoitu, mutta Äänekosken kirjastosta sattuu puuttumaan juuri tuo 1977 vuosikerta kokonaan.
Äänekosken museosta kerrottiin seuraavaa: Kansalaissodassa kaatuneiden työlaisten muistomerkistä löytyy hyvin vähän tietoa. Äänekosken kaupungin karttapalvelun mukaan muistomerkki on vuodelta 1977 ja sen ovat lahjoittaneet Äänekosken työnväenjärjestöt. Muistomerkistä itsestään ei löydy vuosilukua eikä tekijää, joiden perusteella sen paljastamisvuotta tai tekijää voisi selvittää. Museolla ei ole myöskään Sisä-Suomen lehteä vuodelta 1977, josta voisi...
Hei,
Kyseessä on alun perin Ihmisen murhe on yhteinen -teoksessa (WSOY, 1974) ilmestynyt runo. On julkaistu myös ainakin runokokoelmassa Runot 1974-1997 (s. 68). Alkusanat kuuluvat "Ei lintua kivitetä".
Ukko-Pekaksi kutsutun Hr1-veturin hiilen kulutus on linja-ajossa noin 1 200 kiloa sadalla kilometrillä. Höyryveturin kattilassa höyryyntyy noin 7 kg vettä jokaista tulipesässä poltettua kivihiilikiloa kohti, joten matkalla kuluu painoltaan seitsemän kertaa enemmän vettä kuin polttoainetta. Hr1-veturissa oli tilaa polttoaineelle 16,0 m³ ja vesitila oli kooltaan 27,0 m³.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Myytävänä Ukko-Pekka | https://yle.fi/uutiset/3-5508302
Keksintöjen kirja. 2, Tiet ja maakulkuneuvot
Eljas Pölhö & Pekka Honkanen, Höyryveturit valtionrautateillä
Kari Siimes, Suomen höyryveturit
Jos haluat noutaa teoksen kirjastoautosta, valitse pudotusvalikosta kirjastoauto ja kirjoita pysäkin nimi noutopaikka-pudotusvalikon alapuolella olevaan kenttään.
Valitettavasti sähköistä luetteloa Taideteollisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) vuoden 1975 opinnäytetöistä ei ole saatavilla verkossa. Sähköisessä muodossa olevia opinnäytteitä on tallennettu pääsääntöisesti vasta 2000-luvun alusta. Vanhemmat painetut opinnäytteiden arkistokappaleet sijaitsevat Oppimiskeskuksen suljetussa arkistossa, josta niitä voi tilata luettavaksi Oppimiskeskuksen tiloihin. Opinnäytteitä ei lainata.
Mikäli tiedossanne on jokin tietty vuonna 1975 tehty pro gradu -tutkielma, sitä kannattaa kysyä suoraan Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Pyynnön voi osoittaa Oppimiskeskuksen sähköpostiin oppimiskeskus@aalto.fi .
Helsingin kaupunginkirjaston hankinnasta kerrotaan, että kirjan ilmestymisajankohdasta on kahdenlaista tietoa, toisen mukaan kirjan pitäisi ilmestyä syyskuussa, toisen mukaan marraskuussa 2020. Koronapandemia aiheuttaa myös toimitusvaikeuksia, joten on vaikea sanoa milloin kirja olisi saatavilla kirjastossa. Yleensä kevään ja kesän aikana tilatut kirjat saadaan loppuvuoden kuluessa.
Tour de Francen eli Ranskan ympäriajon viimeisimmät vuodet näyttävät puhtailta. Vuosien 2010 - 2015 kilpailuissa on paljastettu vain viisi tapausta, viimeksi vuonna 2015 kokaiinia käyttänyt kilpailija. Muut neljä tapausta ovat olleet astmalääkkeitä, joiden käyttöä on ilmennyt muissakin kestävyysurheilun lajeissa. Vuoden 2015 jälkeen uusia tapauksia ei Tourissa ole löydetty. Muutama kisaan ilmoitettu on kylläkin etukäteen suljettu pois vilppiepäilyn takia.
Vuonna 2008 ammattipyöräilyssä otettiin käyttöön biologinen passi, jolla mm. seurataan kilpailijoiden verenkuvaa ympärivuotisesti. Samana vuonna antidoping teki läpimurron onnistuessaan paljastamaan tehokkaaksi tiedetyn EPO-hormonin käytön. Testinäytteitä voidaan nykyään säilyttää vuosia...
Ilmateieteen laitos on julkaissut teoksen Vesilläliikkujan opas vuonna 2013. Kirjassa on perustietoa sään, tuulien, aallokon ja merivedenkorkeuden vaikutuksista vesillä liikkumiseen. Siinä kerrotaan kuinka säätä ja mitä ennusteita kannattaa seurata ja kuinka yhdistää omat havainnot ajankohtaisiin ennusteisiin.
L. G. Nilssonin Merisää vuodelta 2011 käsittelee havainnollisesti sään ilmiöitä ja niiden vaikutusta olosuhteisiin vesillä. Matalapainetta, korkeapainetta, merituulta, usvaa, aaltoja, virtauksia ja lukuisia muita ilmiöitä käsitellään perinpohjaisesti ja ymmärrettävästi.
Lisää teoksia voi hakea Helmet-luettelosta hakusanoilla veneily ja sää tai sääilmiöt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,...
Aaro Hellaakosken runossa ”Tyhjin käsin” on säkeet
ja me laakerinlehtiä paiskataan
joka rokkaan kitkerään
Runo löytyy ainakin Hellaakosken kokoelmasta Runot (WSOY, useita painoksia) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Kyseisissä teoksissa mainitaan, että runo on alun perin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (Karisto, 1924). Helmet-kirjavaraston kappaleesta ei kuitenkaan tätä runoa löytynyt.
Suomen Hammaslääkäriliiton nettisivuilla on yleistietoa suunterveydestä. Siellä kerrotaan, että happamien tuotteiden hampaille aiheuttamia haittoja voi lieventää huuhtomalla suun vedellä tai maidolla, pureskelemalla juustoa (neutraloi happamuutta), nauttimalla happamat tuotteet aterioiden yhteydessä sekä syömällä marjat, vihannekset ja hedelmät kokonaisina.
Lähteet:
Suomen Hammaslääkäriliitto https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi
Erich Spörliä ei tosiaan mainita missään taiteilijaluetteloissa verkossa eikä häntä löydy painetuista teoksistakaan. Tutkiskelin saksalaisen taiteen ja historian teoksia tuolta ajalta, siis 1940 eteenpäin signeerausten perusteella, mutta mitään ei löytynyt. Myöskään esim. Leni Riefenstahlin muistelmissa vuosilta 1902-1945 ei tätä henkilöä löydy. Riefensthal kertoo melko paljon kansallissosialistisen ajan taide- ja kulttuurielämästä. Ainoat tiedot ovat nuo, joita taulun signeerauksista on löytynyt eli hän olisi müncheniläinen ja professori. Toinen samaan aikaan Münchenissä toiminut professori on tunnetumpi historian tutkija Johannes Spörl, mutta ei ole mitään tietoa, onko näillä henkilöillä mitään yhteyttä. En löytänyt hänestä tietoja...
Kyseessä voisi olla Louis Sacharin klassikko Paahde. Siinä leirin pojat joutuvat kaivamaan päivästä toiseen suuria kuoppia kuumassa leirissä. Päähenkilön nimi on Stanley Yelnats, joka joutuu leirille syyttömänä, koska hänen luullaan varastaneen lenkkitossut. Kirjassa käsitellään myös Yelnatsin suvun historiaa. Leiriä tosin eivät ympäröi skorpionit, vaan keltatäpläliskot, jotka ovat myös hengenvaarallisia.
Parnasso on luettavissa Emagz-palvelussa, mutta palvelun arkistossa voi lukea vain vuoden vanhoja lehtiä. Kahden vuoden takaista Parnassoa ei siis ole luettavissa sähköisesti. Lehden numero 4/18 näyttää löytyvän useammastakin Helmet-kirjastosta, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#aineistonvaraaminen
Kysyin asiaa Suomen kirjastoseuran kirjastotyöryhmän jäseneltä ja kirjastoautosivujen toimittajalta, https://www.kirjastot.fi/kirjastoautot. Hän vastasi näin:
Kirjastoautoissa on vaihtelevasti asiakaspäätteitä, melko monissa kirjastoautoissa on mahdollisuus nettikoneiden käyttöön. Mitään varsinaisia lukuja minulla ei ole valitettavasti antaa.
Siteerattu fraasi ei ole runo, vaan eräänlaista entisaikojen koululaishuumoria. Suomen kaksikielisissä kaupungeissa levisi aikoinaan tällainen loru tai hokema. Suomenkieliset lapset jäljittelivät siinä ruotsinkielisten puhetta yhdistelemällä ruotsin ja suomen sanoja. Aikuisetkin saattoivat huvikseen tokaista noin.
Suomeksi lauseet kuuluvat suunnilleen näin: Mitä sanoit saivarkorva? - En mitään tappisilmä.
Kyseessä on absurdi kielellinen leikki ja pieni kiusoittelu. Saivare (tai saivar) tarkoittaa täin munaa. Mutta asiasisältöä tärkeämpää fraasissa on tietynlainen puheen sointi, millaiselta ruotsin kieli kuulosti sitä osaamattomasta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saivare
http://ritva-annikki.blogspot.com/2014/02/59.html
Sävelmä on pätkä hanuristien suosikkikappaleen "Käkivalssin" (tai "Käki-valssin") alusta. Sen on säveltänyt ruotsalainen Emanuel Jonasson (tai J. Emanuel Jonasson). Kappaleen alkuperäinen nimi on "Gök-valsen" tai "Gökvalsen".
