Journal d'un curé de campagne on julkaistu DVD:nä useita kertoja eri maissa 2000-luvulla. Kirjastoista ei näytä löytyvän yhtään kappaletta. Useimmat painokset on ilmeisesti myyty loppuun, mutta linkeissä näkyy joitain ostomahdollisuuksia. Suomenkielistä tekstitystä ei ole.
https://www.filmihulluleffakauppa.com/dvd/589-diary-of-a-country-priest…
https://www.amazon.fr/s?k=Journal+d%27un+cur%C3%A9+de+campagne&i=dvd&__…
Kirjan kääntäjä on Antti Virtanen, joka suomensi kirjan Otavalle 1981. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3397
Medusan verkko saattaa nimenä olla kustantamon idea. Kysyin asiaa Otavasta, mutta vastaus kestää hieman. 1980-luvusta on jo aikaa...
Otava.fi Lisään vastauksen kommentiksi, jos sellainen vielä löytyy.
Arvaisin, että kreikkaan ja välimerellisyyteen liittyvän Medusan merkeissä tapahtuva tarina on ollut 80-luvulla myyvempää kuin päähenkilö Jason Bournen nimissä seikkaileminen.
Roomalaisen Ovidiuksen Muodonmuutoksissa esiintyvän tarinaversion mukaan Medusa oli alun perin kaunis neito. https://fi.wikipedia.org/wiki/Medusa
Tappavan vaarallinen nainenhan on aina kiinnostava.
Valko-Venäjän nimestä on kysytty ennenkin. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Yleisimmät teoriat kuitenkin keskittyvät etnisiin ja uskonnollisiin selityksiin nimelle. Valkoisella tarkoitettaisiin esimerkiksi kristinuskoon kääntyneitä slaaveja erotuksena pakanallisista balteista tai alueita, joita tataarit eivät olleet valloittaneet.
Perimätieto on kyllä ilmeisesti joskus väittänyt, että kaikki Valko-Venäjän eläimet olisivat valkoisia ja että alue olisi tavallista pidempiä aikoja lumen peitossa. Tätä teoriaa nimen alkuperästä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-valko-venajan-nimen?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/valko-venaja-sanan-historia-ja?language_c…
https://en.wikipedia...
Ensimmäinen vastuullinen on urheiluseura, jonka sivuilla tiedot ovat. Ovatko he kysyneet lupaa tietojen näyttämiseen netissä? Mikä on heidän tietosuojastrategiansa. Ylen digitreenit
"Rekisterinpitäjän lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen voi edellyttää, että rekisterinpitäjä käsittelee henkilötietoja. Lakisääteinen velvoite voi koskea niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla toimivaa rekisterinpitäjää. Se voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työnantajan on ilmoitettava työntekijänsä palkkatiedot veroviranomaisille tai kun rahoituslaitosten on raportoitava epäilyttävistä liiketoimista viranomaisille.
Lakisääteinen velvoite voi perustua vain Euroopan unionin tai jonkin jäsenvaltion lakiin. Kolmansien maiden...
"Riihi-hiiri"-niminen laulu, joka on osa musiikkikertomusta "Riihentontun joulu", on kuunneltavissa YouTubessa, joten voit tarkistaa kuuntelemalla, onko laulu etsimäsi. Musiikkikertomuksen laulut on säveltänyt Åke Granholm ja tekstin on kirjoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila.
Riihentontun joulu 2 YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=_OtKUjlXczo (Riihi-hiiri alkaa suunnilleen kohdasta 1:58)
Ikävä kyllä meillä ei kirjastossa ole riittävää asiantuntemusta arvioida esineiden arvoa. Kuvassa näkyvät kermakot ovat kauniita ja ilmeisen hyvässä kunnossa, joten kyllä niille varmasti ostaja löytyy.
Antiikkiliikkeiden kautta on mahdollista saada hinta-arvioita vanhoista esineistä. Nykypäivänä he voivat vastata kyselyihin myös sähköpostitse.
Asiaa on käsitelty Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa seuraavasti:
"Miehet ovat perinteisesti osoittaneet kunnioitustaan paljastamalla päänsä. Miehet eivät pidä päähinettä esimerkiksi kirkossa tai kansallislaulun soidessa. Miehethän saattavat myös tervehtiä nostamalla hattuaan. Jonkun teorian mukaan hatun nosto juontaa juurensa keskiaikaiseen ritarikultuuriin. Ritarit poistivat kasvosuoruksensa ja paljastivat kasvonsa osoittaakseen ystävällisyyttä. Pään paljastaminen aterialla merkitsee kunnioituksen osoittamista ruoalle. Pääsääntöisesti miehet eivät muutenkaan pidä päähineitä sisätiloissa. Pään paljastus kunnioituksen osoituksena on pää sääntöisesti kristillisperäisessä kulttuurissa vallitseva tapa. Perinne...
Uskomme uniin -nimistä runoa Pertti Niemisen tuotannosta ei löydy. RunosikermänTimanttisutra toisessa runossa kaksi säkeistöä alkaa rivillä Me uskomme uniin. Olisikohan kyse tästä runosta?
Runo Timanttisutra on kokoelmasta Yö yöltä vaihtavat varjot suuntaa (1983). Runo on luettavissa myös Pertti Niemisen runojen kokoelmassa Näen syksyssä kevään : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2009).
Netissä runon julkaiseminen edellyttää kirjalijan lupaa. Tekijänoikeudellisista syistä julkaiseminen ei olisi tässä tapauksessa sallittua.
Saat runon sähköpostiisi.
Elokuvan keskeinen kohtaus haluttiin kuvata mahdollisimman dramaattisesti. Ohjaaja Ron Howard toteutti sen viemällä kameran avaruusaluksen sisään, ja katsoja pääsi seuraamaan räjähdyksen etenemistä huoltomoduulin happisäiliöistä eteenpäin.
Mitään tarkkaa kuvausta kohtauksen toteutuksesta emme löytäneet. Elokuvan DVD-version kommenttiraidassa saattaa olla tästä lisätietoa.
Elokuva on lainattavissa DVD-muodossa Tampereen alueen kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Tässä lisätietoa englanniksi:
http://www.cinemablography.org/blog/behind-the-scenes-ron-howards-apoll…
Emme ole onnistuneet saamaan selville mistä runosta on kyse. Verkkohauilla kyseistä säettä ei löytynyt, joten ainoa keino on selata läpi kaikki Tommy Tabermannin teokset.
Suomen Siipikarjaliiton julkaisema Suomen Siipikarja -lehti on luettavissa Helsingin Yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_IN…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/vi…
Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Pekka Erosen sanoittamaa kappaletta Tuulen morsian ei valitettavasti ole julkaistu nuottina eikä se myöskään sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Etsitty kuvitettu sinikantinen satukirja saattaisi olla Kokoelma eläintarinoita (Kirjalito, 1984), joka sisältää kahdeksantoista tarinaa ja kaksi runoa kuuluisilta kirjailijoilta Graeme Kentin mukailemina. Kirjan dinosaurustarina on Arthur Conan Doylen Kauhunhetkiä viidakossa ja tiikeriaiheinen runo William Blaken Tiikeri.
Löysin numeron sosalarm-sivulta, 13113 https://www.sosalarm.se/trygghet/viktiga-telefonnummer/11313/. Sitä kannattaa kokeilla, Ruotsin suunta +46. Palvelussa ei kerrota, voiko puhelimeen soittaa ulkomailta, mutta ymmärtääkseni se ei ole kansainvälinen niin kuin 112, joka yhdistyy aina paikalliseen hätänumeroon. Jos se ei toimi, ota yhteyttä Sosalarmiin, sieltä varmasti pystytään neuvomaan eteenpäin https://www.sosalarm.se/om-webbplatsen/. Myös paikallisen poliisin kautta voi yrittää tiedustella.
Eduskunta on 3.10.2020 hyväksynyt väliaikaisen sääntelyn, jotta yhdistysten kokoukset voidaan järjestää Covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi annetuista kokoontumisrajoituksista huolimatta ja terveydensuojelutarpeiden mukaisesti.
Osuuskunnan tai yhdistyksen johdon tulee huolehtia siitä, että kaikilla jäsenillä on käytännössä riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen tai osuuskunnan kokouksen päätöksentekoon koronaepidemiasta huolimatta. Tällöin voi olla tarpeen sallia osallistuminen asiamiehen välityksellä tai etänä. Osuuskunnan tai yhdistyksen hallitus voi sallia jäsenille etäosallistumisen, vaikka niiden säännöissä etäosallistuminen olisi erikseen kielletty tai sitä ei olisi sallittu.
Poikkeamislain tarkoituksena on...
Etsitty kirja lienee Asko Martinheimon Mestarilaukaus ja muita kertomuksia (WSOY, 1983). Sen henkilöitä ovat Pasi, Jurtse, Koljonen, Sipuli, Japi ja Tuulikadun jengi, Sari Jaana ja Elina.
Tampereen kasviston järjestelmällinen kartoitus aloitettiin vuonna 1998 ja urakka valmistui vuonna 2011.
Kasvikartoituksessa Tampere jaettiin 500 x 500 metrin ruutuihin, joita tuli yhteensä 598. Kaupungin alueella tavattiin yhteensä 1225 eri kasvilajia, joista 375 lajia oli alkuperäisiä, 134 muinaistulokkaita (ennen 1600-lukua tulleet), 161 lajia uustulokkaita ja 555 lajia koristekasveja. Yleisimmät kasvit olivat rauduskoivu (esiintyi 589:llä ruudulla), hieskoivu (586) ja pihlaja (583). Harvinaiseksi luokiteltiin 144 kasvilajia, joita esiintyi enintään kuudella ruudulla.
Pertti Ranta & Pekka Rahkonen, Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Juho-Matti Paavola, Luonto kaupungissa. Aviisi 12/2013
Luvut ovat peräisin...
David Bentely Hartin ja Patrick Robert Hartin teos MacGorillanlinnan arvoitus (The Mystery of Castle MacGorilla, suom. Risto Mikkonen) on ilmoitettu ilmestyväksi lokakuussa 2020. Välitän hankintaehdotuksenne eteen päin
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Helmet-kirjastoille voi tehdä hankintehdotuksen myös alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
