Pär Lagerqvist on kirjoittanut runon Livets båt http://diktarkiv.blogspot.com/2012/09/veckans-dikt-vecka-1236.html . Suomennettuna runo Elämän vene löytyy kirjasta Lagerkvist, Pär: Runoja (1955).
Selkeää vastausta ei ole kysymyksen laajuuden ja erilaisten tutkimusten kirjavuuden vuoksi. Vuonna 2019 julkaistun laajan tutkimuksen mukaan Suomessa sekä miehillä että naisilla esiintyi eniten kohonnutta verenpainetta. Mukana oli kuitenkin vain 12 maata. WHO:n maailmanlaajuisissa arvioissa kohonneesta verenpaineesta Suomi näyttää sijoittuvan jatkuvasti korkealle, mutta ei aivan kärkeen.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0140673619311456?via…
https://www.who.int/data/gho/data/indicators/indicator-details/GHO/rais…-(sbp-=140-or-dbp-=90)-(age-standardized-estimate)
Panssarikoululta kerrottiin Sisun (myöh. Patrian) mallinumeroinnin toimivan siten, että ensimmäiset kirjaimet XA kertovat kyseessä olevan panssariajoneuvon, seuraavat kaksi numeroa kertovat moottorin kilowatit kymmenen tarkkuudella ja viimeinen numero kertoo kehitysversion numeron. Esimerkiksi Sisu XA-203 tarkoittaa panssaroitua ajoneuvoa, jonka teho on noin 200 kW ja kehitysversiota 3. Ensimmäinen kehitysversio on aina 0 joten numerona 3 tarkoittaa neljättä versiota. XA:n arveltiin tulevan Sisun (nyk. Patrian) omien tuotekehityslinjojen kautta.
Suppilovahverot harmaantuvat vanhemmiten, kuten monet muutkin eliöt. Luontoportti
Paleltunut suppilovahvero on vetelän tuntuinen. Jos sieni sulettuaan on yhä kiinteä, sen voi syödä.
Pakastuminen ja sulaminen vuorotellen pilaa herkästi suppilovahverot loppusyksystä.
"Haaveenani on ollut löytää hyvin pakkasta ja sulamista kestävä suppilovahvero, ”jouluvahvero”. Yleensä suppilovahverot nuukahtavat, kun avomailla on pakkasta kuusi, seitsemän astetta ja sen jälkeen ilma lauhtuu." Suomen luonto.fi
ILO:n v. 2020 julkaisemassa tutkimuksessa on koottuna autonvalmistuksen työllisten maailmanlaajuisesti. Taulukko on sivulla 13 ja sen luvut ovat vuodelta 2017.
ILO: The future work in the automotive industry
EU-maista löytyy myös aikasarjoja, jotka yltävät vuoteen 2018. Taulukko on sivulla 10.
ACEA pocket guide 2020 - 2021
Yhdysvaltojen työllisyysviranomaisten tuoreimmissa tilastoissa näkyy koronaviruspandemian aiheuttama vähennys maan autonvalmistuksen työpaikkoihin.
US Bureay of Labor Statistics : Automotivie Industry
Keihäsmatkat-sarjan lopputekstien mukaan sarjan tunnusmusiikin esittää Ilkka Vainio. Tunnusmusiikin alkuperäinen laulu "Varsinaiset seiväsmatkat" on Juha Vainion säveltämä ja sanoittama.
Teekkarihuumorista on tässä palvelussa kysytty myös pari vuotta sitten. Alla linkki tähän vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-teekkarihuumori-on-niin-harskia?lan…
Pari kuusta jammataan kumoon Apostolit-yhtyeen kappaleessa Irma. Railakas firman pikkujoulujuhlien kuvaus ilmestyi alun perin singlelevynä vuonna 1975. Samana vuonna kappale oli mukana Finnlevyn kokoelma-albumilla Toivekonsertti 58.
https://www.youtube.com/watch?v=H9tzUo5_6tw
Helsingin kaupungin tilastollisista vuosikirjoista löytyy etsimäsi tieto. Vuosikirjoja löytyy digitoituna pdf-muodossa verkossa osoitteessa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kaupung…
Vuonna 1965 ruotsinkielisiä on asunut Helsingissä 60 065 henkilöä. Tämä selvisi vuosien 1966, 1967 ja 1968 vuosikirjoista. Todennäköisesti vuonna 1966 lukumäärä on ollut hiukan pienempi.
Vuosikirjat sisältävät valtavan määrän mielenkiintoista tilastodataa Helsingistä. Kannattaa käydä katsomassa.
Olisivatkohan kyseessä ehkä Ian Robinsonin kirjoittaman Taikamaan tarinoita -sarjan kirjat Taikalinna, Taikametsä, Taikajärvi ja Taikavuori (Kirjalito, 1978)? Kuvitus on Gillian ja Ronald Embletonin. Näiden saatavuus näyttää kyllä vapaakappalekirjastoja lukuunottamatta aika heikolta.
Finna | Taikamaan tarinoita
Onnet | Taikamaan tarinoita
Kassu Halosen kappale Ei rakkaus yötä pelkää sisältyy nuottijulkaisuus Kirka : parhaat (toim. Ari Leskelä, Fazer Musiikki 1994).
Julkaisua ei näytä olevan oman kirjastosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4334190
Sekä Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) että Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan Suomessa on kaksi Hillilä-nimistä kylää. Toinen niistä on Asikkalassa Päijät-Hämeessä ja toinen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=…
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Ikävä kyllä tulevia poistokirjoja ei voi varata etukäteen. Etukäteisvarausten tekeminen poistokirjoista olisi liian työlästä ja vaatisi erillisen varausjärjestelmän tai rekisterin rakentamista. Poistokirjoja laitetaan poistokärryihin sitä mukaan kun poistoja tehdään.
Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Rossin kirja, josta runo Tervehdys Tiedonantajan lukijoille uutena vuotena 1973 löytyy, on hänen vuonna 1974 julkaistu kokoelmansa Soi, kivinen lanka.
" -- koskaan ei ystäväsi ole ollut niin vahva kuin nyt, / koskaan ei kapitalismi ole pelännyt sinua ja ystävääsi niin kuin nyt, / sillä kaikkialla maailmassa sirppi ja moukari rakentavat rauhaa / ja torjuvat kuolemaa, -- " (s. 15)
Fono.fi on Yleisradion levystön tietokanta. Siinä on sisältötiedot Ylen kokoelmiin kuuluvista äänitteistä. Fonossa ei voi kuunnella musiikkia, sillä digitoitu materiaali on tarkoitettu vain Yle radiotoimintaan.
Muutamassa yleisessä kirjastossa on yhä jäljellä Las Camaradas -yhtyeen LP-levy Intiaanin tie (LRLP 274, 1978): valtakunnallissa varastokirjastossa, Rovaniemen kaupunginkirjastossa sekä Helmet-musiikkivarastossa. Levyn voi tilata jostakin niistä kaukolainaksi. Tilaus tehdään oman kunnan kirjastossa.
Kaukolainaus Jyväskylän kaupunginkirjaston kautta.
Paritanssin historia on länsimaissa pitkä ja monimuotoinen. Nykyisen paritanssietiketin sukupuolivaatimuksia pidetään usein itsestään selvinä, vaikka ne muotoutuivat kunnolla vasta 1900-luvun vaihteessa. Sokeudesta seksismille käy esimerkiksi Suomen kilpatanssin grand old manin Veikko N. Niemelän sangen kiusallinen toteamus vuodelta 1998: Maailman seura- ja paritanssiraadin toimintaohjelmassa ”ei ole mitään rodullisia, uskonnollisia ja poliittisiakaan vivahteita: valssi on kaikkialla samanlaista, se tanssitaan kaksistaan, mies ja nainen kasvokkain.”
Paritanssin historian aikana siihen liittyvät käytännöt ovat vaihdelleet huomattavasti muun muassa alueesta, yhteiskuntaluokasta ja uskonnosta riippuen. Kulloinkin vallitsevan kulttuurin ja...
