'kostua'-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös merkitykset 'hyötyä', 'voittaa' 'saada etua'.
Sanalla ei siis välttämättä tarkoiteta minkäänlaista vetistymistä.
www.kielitoimistonsanakirja.fi
Uusimmassa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2005-2007 -kirjassa kirjastonhoitajan peruspalkka ilman mitään lisiä on kalleusluokassa I: 1722,67 euroa ja kalleusluokassa II: 1692,80 euroa.
Kuten mainitsit, Heidi on saksalainen lyhentymä Adelheidista ja se on ollut Suomen almanakassa v:sta 1973. Nimen yleistymistä ympäri maailmaa ovat edistäneet Johanna Spyrin Heidi-romaanit, joista ensimmäinen suomennettiin jo 1885. Toisena juurena voi olla vanha pohjoismainen nimi Heid (valo, valoisa, pilvetön), joka esiintyy jo Edda-runoissa.
Mika on lyhentymä Mikaelista ja se on ollut almanakassa v:sta 1973. Mikael on mm. Raamatussa mainittu arkkienkeli. Mikaelin nimi on suosittu kristillinen nimi, pyhimyksiä on yli 20. Mikael on ollut almanakassa v:sta 1705. Mikaelilla on lukuisia muunnoksia.
Lisätietoja molemmista nimista saat esim. kirjasta Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999), jota on käytetty tässä vastauksessa lähteenä....
Aino Sallan (oik. Aino Matilda Viitainoja) teosta Anri, tunturien tyttö (Oulu : Perjantai, 1947) näyttää olevan hyvin huonosti saatavissa. Lainattavia kappaleita en onnistunut löytämään, mutta kirjaa on kuitenkin mahdollista päästä lukemaan.
Frank-monihaulla löytyy tieto, että kirjaa on kaksi kappaletta Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa. Ne ovat pääkirjaston maakuntakokoelmassa eikä niitä lainata, vaan ne ovat vain lukusalikäytössä.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta teosta taas löytyy vain yksi kappale. Se sijaitsee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n kirjaston varastossa, eikä sitäkään anneta kotilainaan. Paikan päällä sitä voi kyllä käydä lukemassa. Kannattanee varmistaa SKS:stä, että teos todella löytyy....
Martti on suomalainen muunnelma latinan Martinus-nimestä. Se pohjautuu sodanjumala Marsin nimeen ja tarkoittaa 'sotaista'. Martinus on katolisessa kirkossa yli 20 pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi - tunnetuin heistä on Toursin kaupungin piispa Martinus (k. 397), joka muistetaan köyhien ja kerjäläisten ystävänä sekä vaatimattomana miehenä. Suomessakin on nimetty kirkkoja - ja Marttilan pitäjä Turun lähellä - Pyhän Martinuksen mukaan.
Suomalaisessa almanakassa Martti on saksalaisen papin ja uskonpuhdistajan Martti (Martin) Lutherin syntymäpäivänä 10.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on runsaasti lainattavia lautapelejä sekä aikuisille että lapsille.
Voit etsiä lautapelejä Helmet-haulla hakusanalla lautapelit. Voit rajata hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi vain aikuisten peleihin tai vaikkapa nelinpeleihin.
Voit myös tilata lautapelejä lähikirjastoosi aivan samoin kuin esimerkiksi kirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastoalan ammateista ja koulutuksesta on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset näet osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos (tai kirjoita Etsi arkistosta -hakuriville kirjastoala ja koulutus ja klikkaa hakunappulaa).
Kirjastoissa työskentelee hyvin eritasoisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa korkeakoulutuksen saaneista kirjastonhoitajista opistoasteen koulutuksen saaneisiin kirjastovirkailijoihin ja usein täysin ilman alan koulutusta oleviin kirjastoavustajiin. Koulutuksen lisäksi eroja löytyy myös työtehtävistä. Tehtävät vaihtelevat kirjastoittain mm. kirjaston koosta riippuen, mutta yleensä kirjastonhoitajat vastaavat mm. aineistonvalinnasta, luetteloinnista...
Tilsu löytyi! Et joudu tyttäresi silmissä olemattomia muistavaksi vanhukseksi. Tämä vaara vanhemmilla tosin on tietysti jatkuvasti lastensa kanssa olemassa.
Kielitoimiston sanakirjan (3. osa: S - Ö, 2006) mukaan tiera eli tilsa on "kavion (tai kengän) pohjaan kertynyt jäinen lumikokkare". Suomen kielen etymologinen sanakirja (osa 5, Erkki Ikonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) taas kertoo, että murteellisesti tilsaa on nimitetty myös tilsiksi, tilsoksi ja tilsuksi. Alkujaan sanat ovat ilmeisesti olleet kuvailevia ja muistuttavat mm. sanoja tilskata eli survoa, tilsku eli taikinamainen, kypsymätön paikka leivässä ja myös sanaa talsia eli tallustella ja astella.
Suomalainen tietosanakirja (Weilin&Göös 1989) kertoo seuraavaa:
"Yhtiön nimenä oli aluksi Nobel-Standard Osakeyhtiö Suomessa - Aktiebolaget Nobel-Standard i Finland. Sen perustivat Naftan-Tuotanto-yhtiö Veljekset Nobel (per. 1876), A. Parviainen & Co. Osakeyhtiö (per. 1874) ja yhdysvaltalainen Standard Oil Company (New Jersey). Viimeksi mainittu omisti aluksi 40% osakkeista ja kasvatti osuuttaan vähitellen, kunnes koko osakekanta siirtyi sen haltuun 1954. Esso-nimi on lyhennys emoyhtiön Standard Oilin (nykyisin Exxon Corporation) alkukirjaimista. Se otettiin yhtiön tavaramerkiksi 1939 ja koko yhtiön nimeksi 1952."
Villiä, luonnossa elävää ankkaa ei ole, sillä ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Perustietoa ankasta mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankka
Sinisorsa, jota myös pullasorsaksi joskus kutsutaan, ei ehkä kovin villiltä vaikuta, mutta se on kuitenkin metsäjäniksen jälkeen Suomen metsästetyin riistaeläin. Sinisorsasta löytyy tietoa mm. näistä kirjoista
- Suomen lintuopas / Pertti Koskimies
- Pohjolan linnut / Carl-Fredrik Lundevall
- Kotimaan linnut / Pertti Koskimies, Juhani Lokki
- Linnut / toimituskunta: Juhani Lokki ym. (Sarja: Suomen luonto)
Näistä nettiosoitteista saa myös tietoa sinisorsasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisorsa
http://www.metsastajaliitto.fi/index.php?option=content&task=view...
Mikkelin kaupunginkirjaston luettelosta löytyvät hakusanoilla kirjaimet ja kirjaimistot esim. seuraavat teokset, joissa on kuvia ja tietoa vanhoista kirjainmalleista (esim. fraktuurasta):
Eriksson, Olof: Graafisen tyylin perusteet, 1974
Graafinen tietokirja, 1960
Stiebner, Erhardt D.: Alphabete, 1984
Kalligrafiaa käsittelevissä teoksissa on sekä kuvia vanhoista kirjaimista että niiden piirustusohjeita, esim.
Mehigan, Janet: The Illumination for calligraphy, 2001
Seligman, Patricia: The Illuminated alphabet, 2000
Shaw, Henry: Alphabets and numbers of the middle ages, 1995
Laulun taustasta ei näytä oikein löytyvän tietoa eikä varmuutta siitä, onko kyseessä edes ollut todellinen ihminen. Häneen Sanomien jutussa osoitteessa http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kulttuuri/188882-pilkkariimeja-mora… niin väitetään mutta väitteelle ei mainita mitään perusteluja.
Jos Palpan Killi on ollut todellinen ihminen, ei ole mitenkään sanottua, että kyseessä olisi hänen oikea nimensä. Hiski-tietokannasta löytyy muutama viittaus Palpa-sukunimeä kantaneisiin henkilöihin, mutta se ei ole välttämättä ollut virallinen kirkonkirjoihin merkitty sukunimi. Elokuva "Kanavan laidalla" perustuu laulun kaunisteltuun version, ja ilmeisesti alkuperäinen laulu on sanoiltaan rivompi ja Kirsti hahmona vähemmän romanttinen.
Asian perinpohjainen...
Kukaan ei voi tällaista tilastolukua tietää - eivät edes Kysy kirjastohoitajhalta -palvelun asiantuntijat - ja siihen on useita eri syitä.
Ensimmäinen on se, että käytännöllisesti katsoen kaikissa kulttuureissa sukupuoliyhdynnät kuuluvat tiukasti yksityisyyden piiriin, joten niitten tarkkaa lukumäärää ei edes teoriassa tutkita eikä tiedetä (en itse usko, että esimerkiksi vakoilujärjestö NSA:kaan vielä pystyy tilastoimaan kansalaisten seksiaktien määrää, ellei puhuta kännykän välityksellä tapahtuvasta toiminnasta - kokonaan eri asia on, vaivautuuko NSA laskemaan puhelinseksiaktien lukumäärää).
Toinen syy tällaisen tiedon puuttumiseen on asian intiimi luonne: vaikka jossain maissa kuten Suomessa pyritään tilastoimaan määriä ja taajuuksia,...
Ruotsin parhaat saavutukset jalkapallossa:
MM- kisat: 1958 hopeaa, 1950 pronssia, 1994 pronssia
Olympialaiset: 1948 kultaa, 1924 pronssia 1952 pronssia.
Voit katsoa tarkemmin seuraavista nettiosoitteista:
http://www.worldcuparchive.com/NATIONS/swe.html
http://sports.yahoo.com/oly/history/mensoccer.html
Lahden kaupungin metsätoimi on asentanut puuveistoksia metsäalueille asukkaiden iloksi vuosia sitten. Nykyään toiminta on valitettavasti lopetettu kokonaan.
Niitä on eri puolilla kaupunkia:
Teivaa, susi
Mukkula, metso
Pesäkallio, ilves
Karisto, kärppä
Liipola, mäyrä
Tonttila, kettu
Kytölä, ahma
Keijupuisto, liito-orava
Lisäksi Salpausselän luonnonystävät on asentanut Urheilukeskuksen ympäristöön karhuveistoksen ja ketun.
Lahden ympäristöpalvelut on myös asentanut pari veistosta Tapanilan maastoon.
Ainakin ns. perhelenkin varrelta niitä löytyy.
Kustantamon suomenkielisiltä sivuilta (https://www.lavakustannus.fi/) löytyy kieltämättä niukalti tietoja.
Ruotsinkielisiltä sivuilta (https://www.lavaforlag.se/) tietoa löytyy hieman enemmän. Lava-kustantamo on itsenäinen ja se on perustettu noin 10 vuotta sitten. Kustannusohjelman keskiössä ovat koskettavat tarinat, jotka kiinnostavat mahdollisimman suurta lukijajoukkoa.
Valtaosa kustannetuista kirjoista on ruotsalaisia, onhan itse kustantamokin ruotsalainen. Kustantamo julkaisee kirjoja useista eri genreistä. Julkaisuihin lukeutuu ainakin kevyttä kaunokirjallisuutta, dekkareita, muistelmia, tietokirjoja ja lastenkirjoja. Esimerkiksi Adlibris-verkkokaupan perusteella saa jonkinlaisen käsityksen kustantamon julkaisuista: https://www....
William Shakespeare: Romeo ja Julia. Suom. Yrjö Jylhä. 1955. Katkelma sivulta 42.
Romeo: (Julialle.) Jo saastuttaa tää käsi halpa, vajaa tuon pyhäkön, se synti hurskas on: mun huuleni, kaks pyhiinvaeltajaa, sovinnoks tarjoo kainon suutelon. Julia: Kätenne jättäkää jo syyttämättä, vain tavan hurskaan täyttänyt se on; mies hurskas koskettaa saa pyhän kättä, ja kädenanto korvaa suutelon.
Sir Winston Leonard Spencer Churchill (1974-1965) sai kirjallisuuden Nobel palkinnon vuonna niin elämänkerrallisen kuin myös historiallisen kerronnan mestarillisesta hallinnasta. Komitea mainitsi myös yhdeksi syyksi hänen loistavat puhujanlahjansa hänen puolustaessaan inhimillisiä arvoja. Historiallisen kerronnan hallinnalla viitataan lähinnä Churchillin kuusiosaiseen toisen maailmansodan historiaan nimeltä: The Second World War I-VI. Lisää tietoa löydät osoitteesta: http://www.nobel.se/literature/laureates/1953/
Toistaiseksi voimassaolevaan Helmet-kirjastokorttiin liittyvät asiakastietueet poistetaan järjestelmästämme, mikäli sitä ei ole käytetty pitkään aikaan. Vanhenemisaika vaihtelee hieman, sillä tietueita poistetaan suuri määrä kerrallaan erillisillä ajoilla. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että jos korttia on käytetty viimeisten 3 vuoden aikana, asiakastietojen pitäisi vielä löytyä järjestelmästä.
Poikkeuksena ovat lasten kortit, jotka ovat voimassa 18-vuotispäivään saakka sekä laitosasiakkaiden ja sellaisten henkilöiden kortit, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Näiden määräaikaisten korttien voimassaoloaika on yksi vuosi.
