Hertta on suomalainen muoto vanhasta muinaissaksalaisesta nimestä Nerthus. Nerthus oli germaanien hedelmällisyyden jumala. Kirjaston nimioppaat kertovat, että nimi esiintyi roomalaisen historioitsijan Tacituksen vaikealukuisessa käsikirjoituksessa, josta se luettiin väärin Herthukseksi, ja tämän Herthuksen naispuoliseksi vastineeksi taas tuli Hertha. Nimi yleistyi Saksassa 1800-luvulla, samoin Ruotsissa muodossa Herta. Suomeen Hertta-nimi on todennäköisesti tullut Ruotsin kautta. Suomen virallisessa almanakassa se on ollut vuodesta 1908.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Stella-nimen pohjana on latinan 'tähti'. Muita muotoja ovat espanjan Estella, Estelle ja Estrella. Nimellä on myös yhteys samanmerkityksiseen persialaisperäiseen nimeen Ester. Stella-nimen käyttöä etunimenä on lisännyt Marian kunnioituksen kasvu katolisessa kirkossa , sillä häntä kutsutaan "meren tähdeksi" (Stella maris). Englannissa nimen suosioon on vaikuttanut kirjalliset esikuvat, varsinkin Jonathan Swift, joka käytti sitä Ester Johnsonista. Myös Saksassa nimi tunnetaan. Tarkempaa tietoa nimestä löytyy kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
'kostua'-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös merkitykset 'hyötyä', 'voittaa' 'saada etua'.
Sanalla ei siis välttämättä tarkoiteta minkäänlaista vetistymistä.
www.kielitoimistonsanakirja.fi
Kappaleen nimi ja itse kappalekin on käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tietää kertoa, että nuottikirjasta ”Songs Finland Sings” (2000) löytyy englanninnos nimellä ”Storm-skaer’s Maja”. Käännös on ilmeisesti Barbara Helsingiuksen käsialaa. Kappale löytyy laulettuna samannimisen CD-levyjulkaisun levyltä 2.
Tämä näytelmä, samoin kuin moni muukin, on julkaistu ainoastaan käsikirjoituksena, ei painettuna kirjana. Näytelmää ei löydy kirjastojen tai kirjakauppojen kautta. Sitä ei ole myöskään teattereille näytelmiä tarjoavan Näytelmäkulman kokoelmissa (http://www.dramacorner.fi/).
Innasen Soi sirkkain viulut Uhtuan kesäyössä -näytelmää on esitetty vuonna 2005 Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan SavOn Tervahöyryristeilyllä. Ehkä näytelmä löytyisi savolaisesta osakunnasta:
http://www.helsinki.fi/jarj/savo/Etusivu/index.shtml
Yläkatu, Aleksanterinkatu, Kauppakatu ja Vonkahotu ovat siis nykyisestä Kauppakadusta eri aikoina käytettyjä nimiä. Meillä Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy tietoa ainakin kirjoista:
-Heikkinen, Reijo: Kulttuurikohteita Kajaanin keskustassa (1991)
-Kajaanin kaupungin historia: osa 4: Pikkukaupungin unelmia (1994)
-Mit' itket ihana koivu: Hövelö, Polvila ja Elias Lönnrotin kaupunkitalo suojelupyrkimysten kohteena (2002)
-Heikkinen, Reijo: Elias Lönnrotin asuinpaikat Kajaanissa (2001)
-Eino Pitkänen: arkkitehtinä Kajaanissa (2001).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on runsaasti lainattavia lautapelejä sekä aikuisille että lapsille.
Voit etsiä lautapelejä Helmet-haulla hakusanalla lautapelit. Voit rajata hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi vain aikuisten peleihin tai vaikkapa nelinpeleihin.
Voit myös tilata lautapelejä lähikirjastoosi aivan samoin kuin esimerkiksi kirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen optimistijollaliiton kotisivulla kerrotaan, että jollien piirrustuksia voi tilata IODA:lta
(International Optimist Dinghy Association), jonka www-osoite on http://www.optiworld.org.
Optimistijollista on kaksi kirjaa:
Ditlefsen, Jesper: Optimistijolla. 1980.
Hansen, P.G.: Optimistijolla. 1972.
Kirjoissa on mittauskaaviokuva optimistijollasta ja selostuksia jollien eri osista.
Lehdistä ei löytynyt optimistijollien piirustuksia, ainoastaan muutama artikkeli jollalla purjehtimisesta.
Tilsu löytyi! Et joudu tyttäresi silmissä olemattomia muistavaksi vanhukseksi. Tämä vaara vanhemmilla tosin on tietysti jatkuvasti lastensa kanssa olemassa.
Kielitoimiston sanakirjan (3. osa: S - Ö, 2006) mukaan tiera eli tilsa on "kavion (tai kengän) pohjaan kertynyt jäinen lumikokkare". Suomen kielen etymologinen sanakirja (osa 5, Erkki Ikonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) taas kertoo, että murteellisesti tilsaa on nimitetty myös tilsiksi, tilsoksi ja tilsuksi. Alkujaan sanat ovat ilmeisesti olleet kuvailevia ja muistuttavat mm. sanoja tilskata eli survoa, tilsku eli taikinamainen, kypsymätön paikka leivässä ja myös sanaa talsia eli tallustella ja astella.
Suomalainen tietosanakirja (Weilin&Göös 1989) kertoo seuraavaa:
"Yhtiön nimenä oli aluksi Nobel-Standard Osakeyhtiö Suomessa - Aktiebolaget Nobel-Standard i Finland. Sen perustivat Naftan-Tuotanto-yhtiö Veljekset Nobel (per. 1876), A. Parviainen & Co. Osakeyhtiö (per. 1874) ja yhdysvaltalainen Standard Oil Company (New Jersey). Viimeksi mainittu omisti aluksi 40% osakkeista ja kasvatti osuuttaan vähitellen, kunnes koko osakekanta siirtyi sen haltuun 1954. Esso-nimi on lyhennys emoyhtiön Standard Oilin (nykyisin Exxon Corporation) alkukirjaimista. Se otettiin yhtiön tavaramerkiksi 1939 ja koko yhtiön nimeksi 1952."
Lahden kaupungin metsätoimi on asentanut puuveistoksia metsäalueille asukkaiden iloksi vuosia sitten. Nykyään toiminta on valitettavasti lopetettu kokonaan.
Niitä on eri puolilla kaupunkia:
Teivaa, susi
Mukkula, metso
Pesäkallio, ilves
Karisto, kärppä
Liipola, mäyrä
Tonttila, kettu
Kytölä, ahma
Keijupuisto, liito-orava
Lisäksi Salpausselän luonnonystävät on asentanut Urheilukeskuksen ympäristöön karhuveistoksen ja ketun.
Lahden ympäristöpalvelut on myös asentanut pari veistosta Tapanilan maastoon.
Ainakin ns. perhelenkin varrelta niitä löytyy.
Kustantamon suomenkielisiltä sivuilta (https://www.lavakustannus.fi/) löytyy kieltämättä niukalti tietoja.
Ruotsinkielisiltä sivuilta (https://www.lavaforlag.se/) tietoa löytyy hieman enemmän. Lava-kustantamo on itsenäinen ja se on perustettu noin 10 vuotta sitten. Kustannusohjelman keskiössä ovat koskettavat tarinat, jotka kiinnostavat mahdollisimman suurta lukijajoukkoa.
Valtaosa kustannetuista kirjoista on ruotsalaisia, onhan itse kustantamokin ruotsalainen. Kustantamo julkaisee kirjoja useista eri genreistä. Julkaisuihin lukeutuu ainakin kevyttä kaunokirjallisuutta, dekkareita, muistelmia, tietokirjoja ja lastenkirjoja. Esimerkiksi Adlibris-verkkokaupan perusteella saa jonkinlaisen käsityksen kustantamon julkaisuista: https://www....
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan Ennoja on Suomessa yli kolmesataa, mutta nimi on maassamme vähenemässä. Se oli suosionsa huipulla jo 1900-luvun kahden ensi vuosikymmenen aikana. Nimi Enna on samantapainen kuin Henriikan lyhenne Henna (almanakassa 20.1.). Nimi Enni muistuttaa samaan nimiryhmään ja –päivään kuuluvaa Henniä. Ennin nimipäivä on kuitenkin tammikuun 23. päivä.
Lempiäinen liittää nimet Enna ja Enni Elviinaan, joita 1980-luvun alussa oli vain vajaa sata sekä yleisempään Alviinaan, joita oli tuolloin yli tuhat sata. Hänen mielestään Alviina yleisyydessään ansaitsisi oman nimipäivän. Elviina on ehkä Alviinan muunnos tai naispuolinen muoto nimestä Elwin. Pyhä Elwin eli joskus 500-luvulla....
Laulun taustasta ei näytä oikein löytyvän tietoa eikä varmuutta siitä, onko kyseessä edes ollut todellinen ihminen. Häneen Sanomien jutussa osoitteessa http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kulttuuri/188882-pilkkariimeja-mora… niin väitetään mutta väitteelle ei mainita mitään perusteluja.
Jos Palpan Killi on ollut todellinen ihminen, ei ole mitenkään sanottua, että kyseessä olisi hänen oikea nimensä. Hiski-tietokannasta löytyy muutama viittaus Palpa-sukunimeä kantaneisiin henkilöihin, mutta se ei ole välttämättä ollut virallinen kirkonkirjoihin merkitty sukunimi. Elokuva "Kanavan laidalla" perustuu laulun kaunisteltuun version, ja ilmeisesti alkuperäinen laulu on sanoiltaan rivompi ja Kirsti hahmona vähemmän romanttinen.
Asian perinpohjainen...
Kukaan ei voi tällaista tilastolukua tietää - eivät edes Kysy kirjastohoitajhalta -palvelun asiantuntijat - ja siihen on useita eri syitä.
Ensimmäinen on se, että käytännöllisesti katsoen kaikissa kulttuureissa sukupuoliyhdynnät kuuluvat tiukasti yksityisyyden piiriin, joten niitten tarkkaa lukumäärää ei edes teoriassa tutkita eikä tiedetä (en itse usko, että esimerkiksi vakoilujärjestö NSA:kaan vielä pystyy tilastoimaan kansalaisten seksiaktien määrää, ellei puhuta kännykän välityksellä tapahtuvasta toiminnasta - kokonaan eri asia on, vaivautuuko NSA laskemaan puhelinseksiaktien lukumäärää).
Toinen syy tällaisen tiedon puuttumiseen on asian intiimi luonne: vaikka jossain maissa kuten Suomessa pyritään tilastoimaan määriä ja taajuuksia,...
Toistaiseksi voimassaolevaan Helmet-kirjastokorttiin liittyvät asiakastietueet poistetaan järjestelmästämme, mikäli sitä ei ole käytetty pitkään aikaan. Vanhenemisaika vaihtelee hieman, sillä tietueita poistetaan suuri määrä kerrallaan erillisillä ajoilla. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että jos korttia on käytetty viimeisten 3 vuoden aikana, asiakastietojen pitäisi vielä löytyä järjestelmästä.
Poikkeuksena ovat lasten kortit, jotka ovat voimassa 18-vuotispäivään saakka sekä laitosasiakkaiden ja sellaisten henkilöiden kortit, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Näiden määräaikaisten korttien voimassaoloaika on yksi vuosi.
Päivi Koppanen on tutkinut ateriapalveluiden lähiaikojen kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Hän on kirjoittanut aiheesta pro gradu -työn "Näkemyksiä ruokapalvelualasta Suomessa vuonna 2015". Gradu on tehty Helsingin yliopiston Maa- ja kotitalousteknologian laitokselle ja (ainakin sen tiivistelmä) on luettavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastossa. Voit myös kysellä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Tutkimustyön pohjalta hän on julkaissut myös lehtiartikkeleita:
"Ruokapalvelualan asiakkaat entistä vaativampia", joka on ilmestynyt lehdessä Kehittyvä elintarvike 2002/6 ja "Näkemyksiä ruokapalvelualasta vuonna 2015", joka on ilmestynyt Kotitalous -lehden numerossa 2003/2.
Aihetta sivutaan myös monissa hotelli- ja...
Öljymiljardööri Jean Paul Getty (1892-1976), eläessään yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, pohti tätä kysymystä vuonna 1976 julkaistussa omaelämäkerrassaan As I see it. Moni Gettyn kirjassaan esittämä tulevaisuutta koskeva spekulaatio ja ennustus on sittemmin osoittautunut melko paikkansapitäväksi, joten hän saa kelvata auktoriteetiksi tässäkin asiassa. Jos maailman rahat ja omaisuus jaettaisiin tasan, Gettyn mukaan jo puolen tunnin kuluttua saajien taloudellisissa oloissa olisi huomattavia eroja. Yhdeksänkymmenen vuorokauden kuluttua erot olisivat jo hätkähdyttäviä, ja vuoden - tai enintään kahden - kuluttua omaisuus jakautuisi lähes täsmälleen samoin kuin aiemmin.
Kelluva kokoelma tarkoittaa käytännössä sitä, että kirja jää hyllyyn sille osastolle, jonne se palautetaan. Kirjoilla ei siis ole varsinaisia kotiosastoja, vaan kunkin osaston/toimipisteen paikalla oleva kokoelma ikään kuin muotoutuu käytön mukaan. (Omassa kirjastossamme eivät kellu kirjat, joiden hankinnasta on alle 2 vuotta, eikä lasten- ja nuortenosastojen kirjat, mutta muitakin tapoja toteuttaa kelluvaa kokoelmaa varmasti on.)
