Ihode on kylä Pyhärannassa Varsinais-Suomessa.
Suomalaisen paikannimikirjan (isbn 9878-951-593-976-0)
mukaan Ihode saattaa olla lyhennys ilmauksesta Ihoden kylä. Ihoden on vanha monikon genetiivimuoto muinaissuomen henkilönnimestä Iha, Iho.
Kirjastokortin pin-koodi on vain asiakkaan tiedossa, sillä se kryptataan siinä vaiheessa, kun koodi tallennetaan asiakkaan tietoihin.
Voit pyytää uuden pin-koodin sähköpostiisi, jos olet antanut sähköpostiosoitteesi kirjaston lainaajarekisteriin. Koodin palautuspyyntö tehdään Helmetin kirjautumissivulla olevasta linkistä:
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli kirjastolla ei ole sähköpostiosoitettasi, sinun pitää käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä, niin saat uuden pin-koodin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus (passi tai ajokortti).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Chia on Keski-Amerikasta peräisin oleva kasvi Salvia hispanica (https://fi.wikipedia.org/wiki/Chia_(kasvi)). Englanninkielisen Wikipedian mukaan sana tulee asteekkien kielen ilmaisusta "chian", "öljyinen". Jos ajatellaan, että "chía" on espanjaa, se lausutaan "kia" (englantilaisittain "tsia"). Espanjankielinen Wikipedia tarjoaa myös vaihtoehtoisen nimen chan. Suomalaisittain on varmaan luontevinta puhua "kiasiemenistä".
Heikki Poroila
Viia on kutsumanimi monesta -fia-loppuisesta etunimestä, kuten Sofia, joka tarkoittaa kreikaksi viisasta.
Lähtökohtanimenä on mainittu myös Aadolfiina, Serafiina, Olivia tai Fiia ja Fiina.
Viia nimeä on annettu tasaisesti koko 1900-luvun ajan, 70 kertaa.
lähteet: Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi ja
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Netta kuuluu 1900-luvun lopulta lähtien yleistyneisiin nimiin. Almanakkaan se pääsi vasta vuonna 2005 ja sai nimipäiväkseen 21.1. Nimikirjoissa Netta mainitaan yleisesti lyhentymänä nimestä Agneta, joka taas perustuu nimeen Agnes. Agnes-nimen merkitys on 'siveä, puhdas'. Nette voi olla lyhentymä myös nimistä A(n)netta, Antonetta, Janette ja Jeannette. Näiden nimien kantanimiä puolestaan ovat Anna ja Johanna, jotka perustuvat heprean kielen 'armoa' merkitsevään sanaan.
Pentti Lempiäisen mukaan Netan voi halutessaan tulkita myös luontoaiheiseksi nimeksi, sillä punapäänarsku-nimisen linnun tieteellinen nimi on Netta rufina.
Lähteitä:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsingissä : Otava. 2000) –teos kertoo Kanninen-sukunimestä seuraavaa:
Nykyiset sukunimet Kanninen ja Kanniainen saattavat sisältää kahta aivan erilähtöistä ainesta. Kanni on impilahtelainen suku, Kanninen suku paitsi Impilahdella myös Ilomantsissa, Korpiselässä, Tuupovaarassa, Pälkjärvellä, Sortavalassa, Raudussa ja Inkerissä. Karjalaiset ovat ilmeisesti vieneet nimen Pohjois-Suomeen: Kannala on talo Tornionlaaksossa, Kanni esiintyy Simossa, Kanniala on talo Iissä ja Kanniainen suku Oulussa. Lappalaisetkin ovat käyttäneet henkilönnimeä Kanne, jota T.I.Itkonen on verrannut suomalaisten sukunimiin Kanninen ja Kanniainen. Jouko Vahtola on pitänyt Peräpohjolan Kanna-, Kanni-nimiä ortodoksisen...
Eräiden nimikirjojen perusteella nimi Miro on miehen nimi ja on ensimmäisenä nimenä yli 90 prosenttisesti.Ensimmäinen Miro on saanut nimensä 1950 -luvulla, nimi on ollut suosittu 1980 - ja 1990 -luvuilla. Miro -nimen katsotaan voineen lohjeta Mir -tavulla alkavista tai loppuvista slaavilaisista nimistä kuten Miroslav (slaavilainen ruhtinaannimi joka merkitsee rauhaa ja mainetta) tai Vladimir.
Pertti ja Anna Purosen kirjassa ’Näin teen perukirjan itse’ kerrotaan (s. 20):
’Jos vainaja on leski, on liitteeksi otettava myös ensin kuolleen puolison jälkeen laadittu perukirja ja mahdollinen ositus- ja jakokirja, jos ne oli aikanaan otettu huomioon perintöverotusta toimitettaessa.’
Aiemmin kuolleen puolison omaisuus näkyy siis hänen jälkeensä tehdystä perukirjasta.
Tekstissä mainittu ositus- ja jakokirja on lesken ja kuolleen puolison perillisten kesken tehtävä asiakirja omaisuuden jakamisesta.
Lähde: Puronen, Pertti – Puronen, Anna: Näin teen perukirjan itse. 2.p. 2001
Pöyliö -sanan etsinnässä käyty läpi erinäisiä kirjastosta löytyviä sanakirjoja ja sanastoja, myös paikannimiä käsitteleviä teoksia. Kuitenkin vasta Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet (Otava, 2000)löytyi hieman taustaa nimelle. Kirjassa arvellaan, että taustalla voisi olla ruotsin sana böle, joka tarkoittaa asumusta, kylänosaa, uudisasutusta, ulkoniittyä. Kirjan mukaan nimeä tapaa niin talon- kuin sukunimenäkin Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Kuusamossa.
Helsingin kaupunginkirjasto on löytänyt vastauksen kysymykseen "Mistä löytyy Suomen pisin maantiesuora ja miten pitkä se on" Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä/Torsti vastaa palstalta 1.10.2006. Tiehallinnon mukaan pisin viivasuora pätkä Suomessa maanteillä sijaitsee valtatiellä kahdeksan, Vaasan tiepiirissä, välillä Kaskinen-Närpiö-Ylimarkku. Tällä tiellä on suora, jonka pituus on melkein 20 kilometriä, tarkemmin 19,365 kilometriä. Tämä suora on kirjaimellisesti viivottimella vedetty. Epävirallisen tiedon mukaan Ii:n suora on 9 kilometriä.
Air on tässä tapauksessa ranskaa ja tarkoittaa sävelmää tai laulua. Se oli barokin aikana yksinkertaisen laulu- tai soitinsävellyksen yleisnimitys. Barokin ajan sarjoissa air usein muodostaa vastakohdan sarjan tanssillisille osille.
Myös Bachin kuuluisa ”Air” on sarjan osa. Se on yksi osa alkusoitosta tai sarjasta kamariorkesterille. Koko teoksen numero Bachin teosluettelossa (Bach-Werke-Verzeichnis, lyhennetään BWV) on 1068 ja nimi on ”Ouvertüre D-dur”. Kirjastojen luetteloissa tästä teoksesta käytetään yhtenäistettyä nimekettä ”Alkusoitot, kamariorkesteri, BWV1068, D-duuri”. ”Ouvertüre” tarkoittaa tässä orkesterisarjaa, jonka ensimmäinen osa on ”Ouverture”, joka on rakenteeltaan ranskalainen alkusoitto. Teoksen muut osat ovat ”Air...
Lastenkirjojen ja lastenlaulujen mukaan kissa sanoo miau ja koira hau ja sammakko sanoo kvaak, mutta todellisuudessa sammakon ääntely on hieman moniulotteisempaa, aivan kuten kissan ja koirankin: http://www.sammakkolampi.net/sammakkoelaimet/aantely.html
http://www.kevatseuranta.fi/sammakko-rana-temporaria/
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000107725.html
Etunimi Saimi liittyy 1800-luvun kansalliseen heräämiseen Suomessa ja on muunnos nimestä Saima. J.V. Snellman alkoi julkaista Saima -lehteä ja nimi lehdelle tuli maantieteellisestä nimestä Saimaa. Sekä Saima että Saimi etunimi tulivat käyttöön 1800–luvun loppupuolella ja almanakassa nimet ovat olleet vuodesta 1929 lähtien.. Saimi nimeä on annettu lapsille eniten 1900-luvun alusta 1920-luvulle asti.2000-luvulla nimen käyttö on jälleen lisääntynyt.
Tarkemmin tietoja saa esim. kirjoista Saarikalle, Anne, Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Helsinki 2007 ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Porvoo 1999
Kyseinen rukous on itse asiassa osa vanhaa virttä, joka nykymuodossa tunnetaan nimellä ”Ilta on tullut, Luojani” (virsi 563). Se on suomennettu ensimmäisen kerran englannista 1860, mutta englantilaista tai yhdysvaltalaista sanoittajaa ei tunneta. Osoitteessa http://evl.fi/virsikirja.nsf/0/651baf4779923fcfc22570c8007bd524?OpenDoc… kerrotaan suomennoksen vaiheista enemmän.
Suoraa saksannosta tuolle suomenkieliselle rukoukselle ei löytynyt – osa sanoistahan on valittu loppusointujen vuoksi, joten suoraan sitä ei pystyisi yhtä sointuvasti saksaksi kääntämäänkään –, mutta hiukan vastaavia iltarukouksia tuntuu olevan saksaksikin. Yksi löytyy esimerkiksi rukouskirjasta Allgemeines Evangelisches Gebetbuch (Fueche-Verlag, 1971) ja alkaa ”In deinem...
Vastauksen löydät nimikirjoista, joita kirjastossa on useita. Niistä ilmenee mm., että tämän raamatullisen nimen merkitys hepreaksi on: "Jahve on armollinen".
(Jahve on Jumalan hepreankielisen nimen suomenkielinen lausumismuoto). Johanna on Johanneksen (naispuolinen) sisarnimi. Sekä Raamattu että kaunokirjallisuus ovat tehneet meillä Johannan tunnetuksi. Nimestä Johanna on useita eri puhuttelumuotoja ja muunoksia.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
http://www.behindthename.com/nm/j2.html
http://www.behindthename.com/nm/j2.html#john
Katajamäki-sarjaa kirjoittava Anneli Kivelä on Karistolla ja heidän kevään listoilla uutta kirjaa ei vielä ollut. Kariston syksyllä ilmestyvistä kirjoista ei vielä ole tullut listoja/esitteitä, joten kirjastolla ei ole tarkkaa tietoa tällä hetkellä.
Kariston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kustannusliike(at)karisto.fi jos haluat kysyä sieltä, jos heillä olisi jo tiedossa tarkka julkaisupäivä.
Hei!
Tätä asiaa on kyselty usein ja voit katsoa vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -sivun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon: Baby-sitters Club.
Sarjan 24.osa (Lisa ja äitienpäivän yllätys) ilmestyi vuonna 2005 eikä tänä vuonnakaan ole tulossa uusia osia suomeksi. Amerikassahan sarjaa on ilmestynyt hyvin paljon (131 osaa ja lisäksi erillistä Baby-sitters Club Super Specials -sarjaa 12 osaa). Sivulta http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/index.htm
voit katsoa, kuinka paljon jatkoa seuraa, kun mukaan otetaan Baby-sitters Club Mysteries, Baby-sitters Little Sister ja Baby-sitters Club Friends Forever.
Suomeksi sarjaa kustantaa Tammi ja kannattaa varmaan lähettää sinne toivomus sarjan lisäsuomennoksista, osoitteeseen asiakaspalvelu@...
Seuraava sanakirja löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta: Finsko-bosansko-finski rjecnik = Suomi-bosnia-suomi-sanakirja / Cemer, Enes. Helsinki : Finn Lectura, 1997.
Kirjasta voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
