Puun koristeveistoa käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Kenttä, Olavi: Koristeveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Rung, Jennifer: Puunveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Isotaito 3. (sivut 129-135) 1978. (luokka 65.03)
Lahden kaupunginkirjaston Riimi-aineistotietokannasta voitte katsoa, mitä kirjoja kirjastossa on
luokassa 65.1 (puutyö). Kirjaston kotisivun osoite on http://www.lahti.fi/kirjasto.
Klikatkaa kohtaa AINEISTOTIETOKANTA, sen jälkeen PIKAHAKU. Pikahaku valikkoon voitte
valita kohdan LUOKKA ja kirjoittaa sen jälkeen palkille luokan numeron 65.1. Klikkaamalla
kohtaa HAE saatte näkyviin luokan 65.1 kirjat.
Kauhun historiasta kirjallisuudessa löytyy artikkeli "Nopea viillos kauhuun" kirjasta Ulkomaisia kauhukirjailijoita / toim. Jukka Halme ja Juri Nummelin.
Artikkelin luonnosversio löytyy myös sivulta http://www.uta.fi/~tlilma/nopea_viillos_05.pdf
Aiheesta lisää kirjallisuutta:
Kauhua ja kirmailevia kummituksia : kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta / Niklas Bengtsson
Salonkien aaveet : varhaisin kauhuromantiikka Suomen kirjallisuudessa / Jukka Sarjala
Haamulinnan perillisiä : artikkeleita kauhufiktiosta 1760-luvulta 1990-luvulle
Lasten ja nuorten kauhukirjat / Reetta Saine
Kirja ei ole vielä saatavissa Helmet-kirjastoissa
Wikipedian artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauhukirjallisuus
Laji-käsitteen määrittely on perin hankalaa. Biologinen laji voidaan määritellä joukoksi, joka ”muodostuu yksilöistä, jotka lisääntyvät tai periaatteessa pystyvät lisääntymään esteettä keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä”.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:laji
Tämä määritelmä on kuitenkin suppea. Esimerkiksi useat eri paviaanilajit lisääntyvät keskenään, kuten myös vaikkapa kojootit ja sudet sekä monet eri lintulajit.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6980311/
On olemassa myös muita laji-käsitteen määritelmiä. Typologinen laji tarkoittaa joukkoa, joka ”muodostuu yksilöistä, joilla on riittävä määrä tunnistuksessa käyttökelpoisia yhteisiä ominaisuuksia”. Morfologinen laji taas määritellään ”...
Tärkkelys on polysakkaridi, joka muodostuu tuhansista glukoosiyksiköistä. Suurin osa ruoasta saatavista hiilihydraateista on tärkkelystä. Tärkeimmät tärkkelyksen lähteet ovat viljavalmisteet, riisi ja peruna. Sienet sisältävät vain vähän tärkkelystä. Oheisesta Finelin taulukosta löytyy useiden ruokasienten ravintosisältö, myös hiilihydraatti- ja tärkkelysmäärä. Tämän taulukon suurin tärkkelysmäärä oli yksittäisistä sienistä herkkutatilla 0,8 g/100g. Muutamissa taulukon sienistä oli useita sieniä samassa, jolloin tärkkelysmäärä oli suurempi kuin herkkutatilla.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=sienet&foodType=ANY
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
Kaksivuotias saattaa pitää hyvinkin monenlaisesta musiikista. Tässä on joitakin ehdotuksia. Lennä, lennä leppäkerttu (Warner Music Finland, 2001), Anni tanni -lastenlaululevyt (julk. Sympaali), Muksujen musaboksi : 50 suosituinta lastenhittiä (Warner Music Finland, 2001), Nallekarhu konsertissa : Orkesterimusiikin suosikkeja lapsille (Ondine, 1999), Maija Baricin säveltämät Unta ja unelmia sekä Missä ilo asustaa? -levyt (Nukketeatteri Sampo, 2004), Järvenpää Risto: Tatsia ja janssia lapsille (Risto Järvenpää, 1993).
Etsimme Suomen kansallisdiskografiasta Violasta, mutta sieltä nuotteja ei löytynyt. Violassa oli kyllä samanniminen kappale vuodelta 1932, josta oli tietona annettu vain alkusäkeet "Orvoksi tänne jäin". Kyseistä säettä ei ole Tynnilän laulussa eli kyseessä on eri laulu.
Tietojemme perusteella kappaleen nuotteja ja sanoja ei siis löydy Suomen kirjastoista.
Jamin nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 6.4. vuodesta 2000 lähtien. Se on lyhentymä nimistä Benjamin (hepr. onnenpoika), Jalmari ja Viljami. Nimi alkoi tulla käyttöön 1960-luvulla ja vuonna 2002 se oli poikien ensimmäisten etunimien tilastossa sijalla 55.
Tatu on suomalainen lyhentymä Tanelista (Danielista) ja Taavista (Daavidista). Suomen almanakassa Tatu on ollut 11.12. vuodesta 1964 lähtien. Tatu-nimeä on annettu jo 1800-luvun lopussa, mutta suosituimmillaan se oli vuonna 2002 jolloin se sijoittui sinä vuonna annettujen nimien tilastossa sijalle 58.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Tätä asiaa on kysytty meiltä ennenkin. Liitän tähän aiemman vastauksen:
"Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarja on niin laaja (sarjassa on ilmestynyt yli 60 kirjaa), etteme valitettavasti pystyneet selvittämään kaikkia sarjan osia joissa Kristian Starck esiintyy.
Kävimme läpi joukon sarjan kirjoja ja pikaisesti selaamalla vaikuttaa siltä että seuraavissa osissa EI esiinny Kristiania:
Yllätysori (1977)
Vaarallinen ratsastus (1977)
Punainen hevosenkenkä (1979)
Seikkailu ponisaarella (1983)
Naamiaisratsastus (1988)
Ratsutilan kasvatti (1997)
Myrsky (1999)
Paluu ponisaarelle (2000)
Ratsastaja pimeässä (2001)
Voittolaukka (2001)
Miljoonaratsu (2003)
Keskiyön kummitus (2003)
Tsaarin satula (2006)
Finnholmin kirous (2006)
Haamujen talo (2007)...
Runo voisi olla Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi. Siinä vanha pariskunta tosin asuu kotonaan Pielisen rannalla ja suree kaupunkiin muuttaneita lapsiaan, jotka käyvät kovin harvoin. Runossa on mm. tällainen kohta:
"Poika, emon ainokainen,
isän toivottu talokas,
ei kerinnyt kesäisinkään
Pieliselle pestäväksi.
Kanarian kuvakortti
kertoi hei-hei-tervehdysen,
tahi kortti Kyprokselta
näytti outoja oloja."
Runo löytyy ainakin alla mainitusta kirjasta:
Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979)
Ramona/Ramon näyttäisi useiden Internet -sivustojen ja mm. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirjan" perusteella olevan espanjalainen versio saksalaisesta (ns. Old High German) nimestä Reimund. Reimundista on useita erikielisiä versioita ja se tarkoittanee neuvokasta suojelijaa. Alkuperäinen nimi on kaksiosainen(rein, ragin = neuvo ja mund = suojelu, suojelija).
Emme valitettavasti löytäneet tietoa ensimmäiseksi mainitsemastasi laulusta. Tietäisikö joku sivustomme lukijoista vastauksen?
Jälkimmäiseen lauluun löytyi kaksi vaihtoehtoa:
"Ketun valitus"
1. Kettu itki poikiansa
kiven päällä kyykykllänsä,
kahden kaupungin välillä
kahen kirkon kuuluvilla.
2. Kun ei poikani menisi
pitkähännät piipottaisi,
noille vieraille
kaupunkien kartanoille.
3. Siellä nuoli noppajaisi
tinapalli paiskoaisi,
siellä surma suin pitäisi
kova kuolo kohtajaisi.
http://www.angelfire.com/realm2/aamu/kannel/Kettu.jpg
toinen versio kuuluu:
"Kettu itki poikiansa, alla vuoren voivotteli:
Nyt on mun poikain herrasmiehen hartioilla,
valtamiesten vaatteina, piispan pitkinä hihoina!
Jo minä sanoin ketullen, jot' ei piä mäelle männä:...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta (puh. 131 23 240, nettiosoite http://www.finlit.fi/kra/index.html ) saadun tiedon mukaan perinnetietoa ei ole talletettu siitä, että nimenomaan lusikka olisi pantu lattian väliin. Eri puolilta Suomea on kyllä talletettu perimätietoa, jonka mukaan metalliesine ylipäätään, veitsi tai sangen yleisesti raha, pantiin talon rakennusvaiheessa lattian väliin, kurkihirteen tai kynnyksen alle. Tämä toi taloon hyvää onnea ja varjeli pahalta ja taudeilta.
Sijaantuloperillinen saa perintöosuuden tilanteissa, joissa perittävän perillinen on joko kuollut tai luopuu perintöosuudestaan. Perittävä voi kuitenkin määritellä testamentilla kuinka perintö jaetaan, jos perillinen kieltäytyy siitä.
Suomen lain mukaan "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan." Finlex, luku 2, Sukulaisten perintöoikeudesta, 2§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaressa on käytössä kolme parenteelia I, II ja III. Parenteeleja ovat ...
Omakustanteisiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin suurten kustantajien julkaisuihin. Kirjan tulisi olla yleisesti kiinnostava,esim. muistelmissa tulisi olla vaikka tämän alueen historiaa tms. Siitä tulisi löytyä uutta tietoa. Laatu on tietysti yksi kriteeri. Määrärahat ja hyllytila asettavat rajoituksensa: jokainen sentti hyllyssä maksaa.
Kyllä voit, jos Sinulla on suomalainen kirjastokortti eli Sinulla on suomalainen osoite.
Kirjat kannattaa ladata laitteelle Suomessa, koska netti-hinnat ulkomailla voivat yllättää. Ennen selainlukemista tai kuuntelua siis kannattaa tarkistaa jatkuvan nettiyhteyden hinta. (monet hotellithan tosin tarjoavat ilmaisen wi-fin)
Kirjojen off-line lukeminen vaatii yleensä jonkin lukuohjelman.
Ohjelmasuositukset ja latausohjeet löytyvät yleensä kirjastojen sivuilta esim. http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet
Kirjastojen henkilökunta auttaa miellellään.
Kirjailijasta ei löydy paljon tietoa. Suomen kirjailijat 1945-1980 (vuodelta 1985) -teoksessa kerrotaan, että hän on syntynyt 22.9. 1928 Lehtimäellä. Hän on naimisissa ja ammatiltaan opettaja. Irja Hiironniemi on julkaissut pääasiassa runoja (kymmenkunta kokoelmaa 1970- ja 1980-luvuilla). Hän on sanoittanut myös virsiä ja julkaissut satukirjan nimeltä Pupujussin pukupussi.
Tarkat tiedot julkaisuista löytyvät Fennica- ja Viola-tietokannoista:
https://finna.fi
https://finna.fi
Internetistä ei ainakaan tällä hetkellä näytä löytyvän varsinaisesti aiheeseen liittyviä sivustoja. Asiaa sivuavia sivuja löytyy Linkkikirjaston kautta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Asiasanahakemisto.aspx?FirstLett… ja sieltä asiasanahakemistosta kohdista kirjaimet, kirjaimistot, kirjasinlajit ja kirjasintyylit. Näistäkään ei kyllä pikaisesti katsomalla näytä löytyvän vanhoja kirjasintyylejä, mutta niistä voi olla apua.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy myös aihetta käsitteleviä kirjoja. Kirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2 ja kirjoja voi hakea asiasanoilla kirjaimet, kirjaimistot, kirjasinlajit ja kirjasintyylit.
Kyseessä on ilmeisesti kohua aiheuttanut Inti Chavez Perezin Respektiä – Seksikirja pojille -teos. Kyseinen kirja on ollut osana Suomen kulttuurirahaston rahoittamaa ja Lastenkirjainstituutin vetämää Lukuklaani -hanketta, jossa jokaiselle Suomen ylä- ja yhteisnäiskoululle jaettiin vuonna 2019 kirjapaketteja tukemaan ja kasvattamaan nuorten lukuintoa. Kyseinen teos kuului yhtenä osana kirjapakettiin, jossa osan teoksista opettajat pystyivät valitsemaan itse ja loput kuuluivat pakettiin valmiiksi. Lisätietoja kampanjasta saa Lukemon sivustolta https://lukemo.fi/lukuintoa/lukuklaani/ylakoulu/ (28.11.2024)Valitsijaryhmä tutustui kirjoihin ennakkoon ennen päätöstä siitä, sopisivatko ne osaksi hanketta. Kirjan arvioitiin olevan nuorille sopiva....
Suomen Standardoimisliiton julkaisema Rakennusmaalaus, sanasto (SFS 4574, 1980) lienee kattavin Suomessa julkaistu yksinomaan rakennusmaalaukseen keskittynyt sanasto.
Rakennusalan yleissanastoissa on usein mukana myös maalaamiseen liittyvää sanastoa. Tällaisia teoksia ovat esim. Rakennusalan sanakirja : suomi-englanti-viro (Rakennusinsinöörien liitto, 1994) ja Irma Lehtipuun Englantilais-suomalainen asunto- ja rakennusalan sanasto (Otava, 1979).
Verkkolähteistä kannattaa tarkistaa Tekniikan sanastokeskuksen ylläpitämä TEPA-termipankki osoitteessa http://www.tsk.fi/tepa/ Termipankkiin on viety mm. Färg- och lackteknisk ordlista (1988), joka sisältää maalialan termejä. Termien käännökset löytyvät useilla kielillä, mutta määritelmät...