Suuri toivelaulukirja 5 kertoo laulusta "Kimmeltää kirkkahat" (Stjärnorna tindra re'n), joka tunnetaan myös yksinkertaisesti "Serenadina":
"Ruotsalaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän Jacob Axel Josephsonin (1818-80) ikivihreä mieskuorosävellys, joka jatkuvasti kuuluu Mieskuoroliiton perusmerkkilauluihin sekä jokaiseen mieskuorokaronkkaan."
Tekstin on suomentanut Heikki Klemetti.
Kyllähän tätä laulaessa välillä hiukan huvittikin se, että nämä hempeät serenadit joskus muistuttavat ihan hautajaisvärssyjä...
Laulun suomenkielinen teksti kokonaisuudessaan on tekijänoikeussyistä piilovastauksessa.
Irmelin nimipäivää vietetään 31.3, Rakelin 17.12 ja Sirkan 16.10.
Lisää nimipäiviä aakkosjärjestyksessä löydät esim. seuraavista teoksista:
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi. (Tammi, 1992)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. (Otava 2005)
Kokonaisia nimipäiväluetteloita ei saa julkaista verkossa ilman Helsingin yliopiston erityistä lupaa. Verkossa on kuitenkin hakupalveluita, joista voit hakea nimiä ja nimipäiviä.
Stingerweb on yksi nimihakukone: http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php
Myös Wikipediassa on listoja nimistä aakkosjärjestyksessä osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_etunimiluetteloista
Hei!
Jyväskylän seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Jotta hautapaikka selviää, vainajasta pitää nimen lisäksi tietää syntymäaika. Tietoja hautapaikkarekisteristä voi kysyä puhelimitse. Yhteydenotot hautauspalveluihin seurakunnan vaihteen kautta p. (014) 636 611.
Tässä linkki hautaustoimen sivulle: http://rakenneuudistus.jklmaasrk.fi/yhteystiedot/hautaustoimi/
Tilastokeskuksen Kulttuuritilaston taulukkopalveluun on koottu tietoja myydyimmistä kirjoista vuodesta 2000 lähtien. Luvut löytyvät Excel-tiedostosta 3.14 Myydyimmät kirjat 2019. Tietojen lähteenä on Suomen Kustannusyhdistys.
Aiemmassa vastauksessa kysymykseen Mikä on Suomen painetuin kirja? on listattu suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1 209 000 kpl)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954, 708 000 kpl) sekä
Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864, 500 000 kpl).
Lähteet:
Wikipedia: Bestseller
Stockmann, Doris, Bengtsson, Niklas...
Yleiskielessä enne on jokin tulevaa ennustava tai enteilevä seikka tai merkki. Etunimenä Enneä on tavattu jo 1800-luvun puolella, mutta se on jäänyt harvinaiseksi.
Terijoen hallitus oli talvisodan aikana, marras-joulukuun vaihteessa 1939 Neuvostoliiton perustama hallintoelin, josta oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton valtaaman Suomen uusi hallitus.
Terijoen hallitus muodostui vuoden 1918 sisällissodan jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista ja sitä johti Otto Wille Kuusinen.
Viralliselta nimeltään Terijoen hallitus oli Suomen kansanhallitus ja se toimi Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustaman Suomen Kansantasavallan hallituksena.
Virallisesti Terijoen hallitus toimi itsenäisesti. Se pyysi Neuvostoliitolta apua Suomen kansantasavallan perustamiseksi ja solmi Neuvostoliiton kanssa avunantosopimuksen. Neuvostoliitto...
Terveyskirjaston tietojen mukaan "identtiset kaksoset ovat aina keskenään samaa sukupuolta". http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…
Yleisesti ottaen vanhat Raamatut eivät ole niin arvokkaita kuin voisi kuvitella, sillä niitä on painettukin usein runsaasti. Esimerkiksi sata vuotta ei ole Raamattujen osalta ikä eikä mikään. Arvo riippuu kunnon ohella painoksen harvinaisuudesta ja siitä, onko sille kysyntää eli ostajia.
Raamatun painosta ja arvoa voi tiedustella antikvariaateissa. Kristilliseen kirjallisuuteen on erikoistunut esimerkiksi Luther-divari, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://lutherdivari.fi/kotisivu/. Yleisempiä antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Villiä, luonnossa elävää ankkaa ei ole, sillä ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Perustietoa ankasta mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankka
Sinisorsa, jota myös pullasorsaksi joskus kutsutaan, ei ehkä kovin villiltä vaikuta, mutta se on kuitenkin metsäjäniksen jälkeen Suomen metsästetyin riistaeläin. Sinisorsasta löytyy tietoa mm. näistä kirjoista
- Suomen lintuopas / Pertti Koskimies
- Pohjolan linnut / Carl-Fredrik Lundevall
- Kotimaan linnut / Pertti Koskimies, Juhani Lokki
- Linnut / toimituskunta: Juhani Lokki ym. (Sarja: Suomen luonto)
Näistä nettiosoitteista saa myös tietoa sinisorsasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisorsa
http://www.metsastajaliitto.fi/index.php?option=content&task=view...
Käsittääkseni koko maailmaa käsittävää etunimitilastoa ei ole käytettävissä. Suomen osalta Jesse-nimen esiintymistä voi tutkia osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Jesse-nimi on suosittu ainakin USA:ssa. Esimerkiksi internetistä löytyvän tilaston http://names.mongabay.com/male_names_alpha.htm mukaan Jesse-nimeä on Yhdysvalloissa 304923 kappaletta. Toisella sivustolla http://howmanyofme.com/search/ Jesse-haku löytää yli 340000 Jesseä.
Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään.
Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992)
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (ISBN 951-717-692-9) kertoo:
Koira on ehkä alkuaan johdos vartalosta koj(e) "uros, mies"
Hurtta "vinttikoira, ajokoira, vainukoira"
Kissa pohjana kissan kutsuhuuto kiss, kitz
Saamelaisten lukumäärän arviointi on tosiaan haastavaa, koska Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä.
Väestörekisteriin merkitty äidinkielikään ei kerro saamelaisten määrästä, koska lähes kaikki saamelaiset ovat monikielisiä, ja väestörekisteriin on mahdollista merkitä vain yksi äidinkieli. Lisäksi suuri osa saamelaisista ei puhu ollenkaan saamen kieltä. Tilastokeskuksen sivuilla voi tarkastella väestörekisteriin merkittyjä äidinkieliä kunnittain; tilaston mukaan Kittilässä asui 31.12.2022 27 äidinkieleltään saamenkielistä.
Saamelaiskäräjät tilastoi saamelaiskäräjävaalien yhteydessä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvien lukumäärää. Uusimpaan, vuoden 2023 tilastoon voi tutustua täällä. Kuntakohtaisia...
Tietyn maan kahvikulttuuri voi olla vaikea aihe. Sen sijaan Euroopan alkoholikulttuureista on kirjoitettu paljon.
Yleensä ajatellaan, että Suomessa vallitsee humalahakuinen ”viinakulttuuri”, muualla Euroopassa hillitty ”viinikulttuuri”. Suomen juomakulttuuria on haluttu eurooppalaistaa. Kirjamarkkinoista päätellen Suomessa onkin 2000-luvulla syntynyt valtava viini-innostus. Voit todeta asian Helmetin ( http://www.helmet.fi )avulla seuraavasti. Valitse sanahaku, kirjoita hakusanaksi viinit ja valitse kieleksi suomi. Kun sitten teet haun, saat tulokseksi uutuusjärjestyksessä suomeksi julkaistua viinikirjallisuutta. Kirjoja on valtavasti. Vaikuttaisi siis siltä, että viinikulttuuri on tullut Suomeen.
Lehtiartikkeleista päätellen suomalainen...
Informaatikko on virallinen ammattinimeke, sekä yleisissä kirjastoissa että yliopistokirjastoissa on informaatikon vakansseja. Informaatikoksi ei opiskella erikseen vaan pätevyyden saa opiskelemalla informaatiotutkimusta vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Suomalaisesta almanakasta kissanpäivää ei löydy. Erilaisista teema- ja merkkipäivistä vastaa Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, joka ei ehdotettua kissanpäivää ole vielä hyväksynyt kalenteriin.
Suomessa vietettäviä teemapäiviä ovat mm.
3.3 Löytöeläinpäivä
4.10 Maailman eläinten päivä ja 4.-10.10 Eläinten viikko
Maailmalla kissanpäiviä vietetään nettisivustojen mukaan useina eri ajankohtina:
17.2. World Cat Day - Puola
22.2. Cat Day - Japani
1.3 International Cat Day – mm. Venäjä
8.8. International Cat Day
16.10. National Feral Cat Day
29.10. National Cat Day
Ja joittenkin mielestä kaikki päivät ovat kissanpäiviä – myös tällaisia mielipiteitä löytyi.
Tarkemmin:
http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/lemmikki/kissanpaiva-ei-kelvannu…...
Kaarina Helakisan runo "Iltalaulu Riikalle" löytyy esim. seuraavista teoksista:
Helakisa, Kaarina: Posetiivi (WSOY, 1976)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut: Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988)
Helakisa, Kaarina: Niille joilla on nauravat korvat: valitut runot (Otava, 2008)
Näissä kaikissa runon nimenä on "Iltalaulu Riikalle".
