Useissa HelMet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste. Voit helposti tarkistaa HelMet-palvelusivustolta, missä kirjastoissa sellainen on. Avaa HelMet-palvelusivustolta kohta "Kirjastot ja palvelut". Sen alta avautuu pudotusvalikko "Näytä kirjastot, joissa on...". Klikkaamalla auki kohdan "Kirjakierrätyspiste" saat listan kirjastoista, joihin voit tuoda kierrätyskirjoja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Karhapää kuten monet muutkin pää-loppuiset nimet ovat alun perin olleet ulkonäköön liittyviä lisänimi. Karhapää on ilmeisesti tarkoittanut 'pörrötukkaista ihmistä'. Nimi on sittemmin vakiintunut sukunimeksi Ilomantsin seudulla. Maakirjoista nimi löytyy sukunimenä ensimmäisen kerran vuodelta 1638. On mahdollista, että samasta alkumuodosta on kehittynyt myös sukunimi Karhinen.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka : Sukunimet. Helsinki, 2000
Agatha Christiesta löytyy hyvin paljon aineistoa, vaikeampaa on valita parhaimmat lähteet. Aloita tietojen kerääminen vaikkapa Suomen Dekkariseuran Internetsivuilta, osoite on http://www.dekkariseura.fi/, josta löytyy mm. linkit parhaisiin Internetlähteisiin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan, Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teos "Pidättekö dekkareista" sisältää Agatha Christien tuotanosta seikkoja, joita et muista teoksista löydä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät myös Agatha Christien muistelmat, "Vanha hyvä aikani" ja "Come tell me how you live".
Muitakin kirjoja löytyy runsaasti, esim.
H.R.F.Keatingin toimittama teos "Agatha Christie : first lady of crime" sekä Ruumiin kulttuuri -lehden erikoisnumero "Agathan...
Varmuutta asiaan en saanut, mutta joitain viitteitä tässä voisi antaa.
Laivojen värityksessä on käytössä melkoinen määrä erilaisia värejä, jotka nimiensä perusteella ovat vihreän eri sävyjä. Yksi niistä on jopa englanniksi deck green eli kansivihreä, vaikka silmämääräisesti se näyttääkin pikemminkin tummanharmaalta. Värejä on käytetty sotalaivojen suojavärimaalauksissa. On mahdollista, että vihreä on yleistynyt kansiväriksi tätä kautta, vaikka siviililaivoissa yhdellä värillä onkin sitten vedetty koko kansi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Tarnschemata_der_United_States_Navy
http://www.shipcamouflage.com/ships2_3_43_camouflage_paints.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_camouflage
Vihreän värin rauhoittavasta vaikutuksesta ollaan aika...
Linnan Tuntematon sotilas on käännetty espanjaksi: Soldados desconocidos. Barcelona.1957. Sitä löytyy lainakappaleita Helsingin kaupunginkirjastossa,
valitettavasti suomalaisissa kirjakaupoissa sitä ei enää ole myynnissä.
Sitä ei ollut myöskään Amazon-verkkokirjakaupassa myynnissä.
Kannattaa ehkä tiedustella kirjakaupoista Espanjassa.
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879.
Kristinan taustalla on kreikan ja latinan Christiana, joka tarkoittaa: naispuolinen Kristuksen kannattaja, Kristuksen oma, kristitty nainen. Suomalaisissa kalentereissa se on ollut eri kirjoitusasuissa keskiajalta lähtien.
Etunimikysymyksissä hyvä lähdeteos on mm. LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirja on tällä hetkellä Jyväskylän kaupunginkirjastossa mm. pääkirjaston hyllyssä. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!
Kannattaa myös tutkia...
Ikävä kyllä tällaista mahdollisuutta ei ole ole. Voitte ottaa yhteyttä noutokirjastoonne ja pyytää heitä siirtämään teitä varausjonossa taaksepäin (kirjojen määrästä riippuen) vaikka 50 tai 100 sijaa. Mutta mikäli kirja tästä huolimatta tulee lomanne aikana, tapahtuu kuvailemanne tilanne.
hieman asiaa googlailemalla lähinnä vahvistuu mielikuva, että vedenkeitin on energiatehokkain vaihtoehto. Toki vertailun tarkkuus riippuu kotona käyttämistäsi laitteista, eli pitää verrata omaa liettä ja omaa vedenkeitintä. Esimerkiksi induktioliesi on parempi kuin perinteinen tai kaasuliesi. Tässä on esimerkiksi linkki juttuun, missä todetaan induktiolieden ja emaliastioiden paremmuus vedenkeittimeen verrattuna.
https://lahiomutsi.fi/2022/05/12/vanha-emalipannu-induktioliedella-voit…
Käsialantutkimus eli grafologia selvittää ihmisen kokonaispersoonallisuutta, joka kypsyy iän ja elämänkokemuksen myötä. - Jos haluaa kirjoittaa selkeämmin, voi opiskella koulun malli- eli tyyppikirjoitusta, jonka kouluhallitus on hyväksynyt vuonna 1986. Puhutaan myös kaunokirjoituksesta.
Suosittelisin esimerkiksi Anita Vuokonmaan ja Toivo Heiskasen teosta Uuden mallikirjoituksen opas/Anita Vuokonmaa,Toivo Heiskanen [Porvoo : Hki : Juva]: [WSOY], 1987 tai kirjaa Peruskoulun opetuksen opas: Tyyppikirjoitus/[teksti ja kirjaimet: Hannele Lydén]/[julk.]Kouluhallitus Hki : Valtion painatuskeskus, 1989. - Saatavuustiedot löytyvät Internetistä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen aineistohausta osoitteesta http://www....
Valitettavasti ääninäyttelemisestä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta.
Ääninäyttelijät ovat yleensä koulutukseltaan näyttelijöitä. Mitään erillistä ääninäyttelijän koulutusta ei Suomessa järjestetä.
Näyttelijäksi voi opiskella Teatterikorkakoulussa tai Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksella. Myös joissakin kansanopistoissa voi opiskella näyttelemistä.
https://www.opiskelupaikka.fi/Virtuaaliopo/Kysymykset/Elokuva-dubbaus
https://www.uniarts.fi/
http://naty.uta.fi/index_flash.html
https://www.kansanopistot.fi/?s=teatteri
Hei,
Juuri tällä viikolla tuli tieto, että kirjan ilmestyminen on siirtynyt, joten tilaukset on peruttu. Tämänhetkisten tietojen mukaan kirja on lykkääntynyt vuoteen 2023. Uskoisin, että se silloin ilmestyy. Keskisarjan Saapasnahka-tornikin lykkääntyi samalla tavalla - muistaakseni myös Murhanenkeli. Ehkäpä hänella on sen verran kiirettä eri projektien kanssa, että kaikkea ei ehdi saada aikataulun mukaan valmiiksi.
Etunimi Elita on käytössä mm. latinalaisessa Amerikassa. Siellä se on alunperin mahdollisesti yhdistelmä latinan sanasta electa ja ranskan sanasta elite, jolloin nimi tarkoittaa valittua.
Nimi voi toisaalta hyvinkin olla - varsinkin Suomessa - myös yksi lukuisista Elisabeth-nimen muunnelmista. Raamatussa esiintyvä nimi Elisabeth monine muunnelmineen (Liisa, Elisa, Beth jne.) on suosituimpia naisten nimiä maailmassa. Alkuaan Elisabeth -nimi tulee hepreasta ja tarkoittaa "Jumala on valani", "Jumalaa kunnioittava" tai "Jumala on täydellisyys".
Elitalla ei ole Suomen nimipäiväkalentereissa nimipäivää. Jos Elita katsotaan Elisabeth-nimen johdannaiseksi, voidaan nimipäivää viettää Elisabethin ja sen sukulaisnimien kuten Liisan ja Elisan...
Aini on Ainan ja Ainon pohjalta syntynyt naisennimi, joka otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimeä on tavattu jo 1800-luvun puolella, ja yleisimmillään se oli 1900-luvun alkupuolella. 2000-luvun alun nimitilastojen perusteella voisi päätellä, että Ainin suosio nimenä kasvaa lähivuosina. Virossa Ainin on katsottu olevan muunnos Annasta. Latviassa sana aina merkitsee kuvaa ja kuvaelmaa ja äänneasultaan samantapainen ainava maisemaa, liettuassa taas ainis jälkeläistä. Aina-nimen teki tunnetuksi 1840-luvulla Topeliuksen runo Ljungblommor. Aino-nimi on vanhassa suomenkielessä ainoa-sanan lyhyempi muoto ja naisen/neidon nimeksi se muodostui Lönnrothin toimesta Kalevalassa.
Ilona on alun perin unkarilainen naisennimi, joka pohjautuu...
Meidän käsityksemme mukaan on kyllä oikein käyttää ensin mainitsemassanne tilanteessa myös konditionaalimuotoa "lähettäisin". Konditionaaliahan käytetään usein, jos halutaan ilmaista jokin asia kohteliaasti. (Ks. esim. Fred Karlsson: Suomen peruskielioppi, 4. uud. p., s. 210).
Kysymyksenne toiseen osaan meillä ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Puhekielessä ja lehtiteksteissä on todellakin täysin yleistä sanoa, että joku katkaisi jalkansa. Nykysuomen sanakirjassa on katkaista-sanan kohdalla seuraava esimerkki: "Kaaduin ja katkaisin jalkani, käteni (tarkoittamassa luun katkeamista, tav. par. jalkani, käteni katkesi, minulta katkesi jalka, käsi)". Tämän perusteella ilmaisu katkaisin jalkani ei siis olisi välttämättä virheellinen. Jos...
Anu Ojalasta löytyy tietoa Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml, Lasten Pohjoisen kirjaston esittelystä www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/aojala.htm ja myös hänen kustantajansa Otavan sivuilta www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/ojala_anu/fi_FI/ojala_anu/
Kyseinen lause esiintyy Kivimiehen v. 1956 Suomalainen Suomi-lehteen kirjoittamassa artikkelissa Laaki talrikilla eli mietteitä ”kirjallisesta esitystaidosta”, jossa lause menee seuraavanlaisesti: ”Ja jotta kohta sata vuotta tyyliopitta villiytyneen suomen proosan turruttamat aivot saataisiin ajattelemaan, tajuamaan ja näkemään tyyliä, niiden kallokuorta on käsitykseni mukaan kumautettava halolla. ”
Artikkeli löytyy Suomalainen Suomi lehden numerosta 8/1956, sivuilta 479-483, ja lainattu lause sivulta 480.
Helsingissä artikkelin voi käydä lukemassa Pasilan kirjastossa, jonka varastosta kyseisenkin lehden vanhoja numeroita löytyy.
Kysymäsi sanat ovat suomen kielen adverbeja, jotka "ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa syytä, määrää tai muuta seikkaa".(Leino, Pirkko:Suomen kielioppi).
Tarkempia merkityksiä katso Nykysuomen sanakirjasta.
Määrälliset arvot ovat subjektiivisia ja riippuvat tekijästä, kokijasta tai havainnoitsijasta.
Määrällisten arvojen merkitsemistä voi tutkia tilastotieteen oppikirjoista. Voidaan määrittää, paljonko aineistoa on keskimäärin tai mitä aineistossa on eniten ja sen suhteen mikä on usein, joskus, silloin tällöin tai harvoin.
Käytätkö kirjastoa useita kertoja viikossa/kuukaudessa/vuodessa on paremmin mitattava kysymys kuin käytätkö kirjastoa usein/silloin tällöin/joskus/harvoin.
Aleksi Hihnavaara eli Mosku oli suomalainen. Sakari Kännön "Mosku"-elämäkerran mukaan Moskun vanhemmat ovat suomalaista sukua. Poromerkkejä on sekä saamelaisilla että suomalaisilla.
Tatuointien historia yleensä on tuhansien vuosien ikäinen. Vanhin löydetty todiste tatuoinneista ovat noin 5300 vanhat, Ötzin jäämieheksi nimetyn miehen, tatuoinnit. Suomessa niiden historia sen sijaan on yllättävänkin lyhyt. Todisteita esihistoriallisista tatuoinneista ei ole. Ne yleistyivät varsinaisesti vasta 1970-luvulla. Lähteenä tietoihin oli kaksi opinnäytettä:
- Musteella merkitty minuus - tatuoinnit taiteena, Anna-Liisa Koskinen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto, 2019
- Tatuoinnit — katsaus pintaa syvemmälle Nyström, Anu-Heidi, Laurea-ammattikoulu, opinnäytetyö, 2009
Alla linkit opinnäytteisiin:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302025/Koskinen_AnnaLiisa_Pro_gradu_2019....
Joensuun kaupunginkirjastossa Stan Laurel & Oliver Hardy = Ohukainen ja Paksukainen -elokuvia näyttää olevan saatavilla vain videolla.
Löytyneet teokset (yhteensä 7 teosta)
- Ohukainen & Paksukainen 2000 VHS-video
- Muukalaiselegioonan monnit 2000 VHS-video
- Kaksi mustalaista 1997 VHS-video
- Lattapäät laineilla 1997 VHS-video
- Kaksi kulkuria 1997 VHS-video
- Merimiehiä ja maakrapuja 1996 VHS-video
- Leffakärpänen 1994 VHS-video
http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/haku/index.htx
Sama tulos tulee pääkaupungin seudun yleisten kirjastojen tietokannasta www.helmet.fi. eli elokuvia on saatavilla videolla.
Filmifriikki-nettikaupassa näytti olevan saatavilla 5 DVD:tä.
www.filmifriikki.fi
- Laurel & Hardy: Flying...
