Kaivatut lorut kyllä löytyivät, mutta valitettavasti ei sellaista aapista, joka sisältäisi ne molemmat.
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958.
"Killi Kiiskistä" vastaa nimeä lukuunottamatta Kissa Killinen, joka on Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen Kultaisessa aapisessa (WSOY). Sen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Tuollaisia kirjoja on olemassa, joskin osa näyttää olevan enemmän sanakirjoja kuin varsinaisia tarinallisia kertomuksia. Kirjoissa ”Opi ruotsia Akun ja Mikin kanssa” ja ”Ruotsia Ankkalinnasta” on sekä kuvia, joissa olevia asioita selitetään suomeksi ja ruotsiksi, sekä lyhyitä sarjakuvia, joiden tekstit ovat kummallakin kielellä. Samanlainen englanniksi on ”Englantia Ankkalinnasta”. ”What's up, duck? : opi englantia Aku Ankan kanssa” on ehkä tyyliltään vähän haastavampi, sillä sen sarjakuvissa ei ole suoraan suomennoksia vaan sanastoja, joiden avulla lukija voi tulkita sarjakuvia.
Sanakirjamaisia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat kirjat:
1000 sanaa ruotsia ja englantia (Schwager & Steinlein, 2011)
Ensimmäinen sanakirjani : suomi-...
Sitaatti on peräisin Mikko Lehtosen kirjasta Merkitysten maailma (Vastapaino, 1996), s. 13.
"Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestään selviltä vaikuttaviin seikkoihin."
Putte Possun änkytyksen on selitetty johtuvan siitä, että roolin alkuperäinen ääninäyttelijä Joe Dougherty oli itse änkyttäjä.
https://www.mentalfloss.com/article/74224/reason-porky-pig-stutters
Kirjastonhoitajalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta vastata metsän omistamiseen liittyviin asioihin ja vastuisiin. Metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista kerrotaan melko kattavasti Metsäkeskuksen sivuilla. Metsäkeskuksella on myös asiakaspalvelu, johon voi ottaa yhteyttä metsänomistajuuteen liittyvissä asioissa. Lainsäädännöllisesti metsänhoitoa säätelee metsälaki.
Metsäkeskus: Tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velv…
Metsäkeskuksen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://www.metsakeskus.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot-ja-toimipisteet
Metsälaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet–kirjan mukaan sukunimestä Lajunen on vanhimmat tiedot 1600-luvulta Karjalasta, Jääskestä, Tohmajärveltä (1647 Lars Lajunen) ja Parikkalasta (1631 Suni Lajuinen, 1642 Madz Lajuinen). Nimi on Suomalaisen sukunimikartaston mukaan kaakkoissuomalainen nimi. Vuonna 2016 Suomessa oli 691 Lajusta. Nimi on suojattu sukunimi, joten ulkopuolinen ei voi Suomessa ottaa nimekseen sitä ilman hyväksyttävää syytä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Etymologisen sanakirjan mukaan sana laju on mukana Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1874. Se esiintyy pohjoishämäläisissä kaakkoismurteissa. Sana tarkoittaa roskaa, jätettä, esimerkiksi heinän jätteet pellolla (kun karhe on pääosin nostettu...
Kävin samanlaisella asialla kirjakaupassa juuri. Päädyin Carlos Ruiz Zafonin kirjaan. Ne ovat aikuiselle yleisölle kirjoitettuja, mutta täynnä jännittävää ja vähän mystillistä ilmapiiriä. Kirjoja on useita Henkien labyrintti, Enkelipeli, Taivasten vanki, Tuulen varjo, Marina. Jos nämä tuntuvat liian aikuismaisilta, olisi ehkä kotimainen klassikko Mika Waltari. Waltarin historiallisia romaaneja oli esillä kaupoissa myös. Sinuhe egyptiläisen lisäksi Turms Kuolematon, Mikael Karvajalka, Ihmiskunnan viholliset. Itse luin tuon ikäisenä kaiken, jonka oli kirjoittanut Agatha Christie. Hänenkin teoksiaan on kaupoissa hyllyssä valittavina.
Muita ehdotuksia Sachar Louis, Paahde, Aleksi Delikouras Nörtti-sarja tai soturikirjat tai ehkä Jeff...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen valikoimassa on olemassa myös isotekstisiä kirjoja heikkonäköisempiä lukijoita varten. Helmet-verkkokirjastossa näitä voi selailla asiasanalla 'isotekstiset kirjat' : Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi . Myös omassa lähikirjastossa kannattaa kysyä isotekstisten kirjojen sijainti! Lisäksi kannattaa tutustua myös saavutettavuuskirjasto Celian palveluihin: Tietoa Celiasta - CeliaCelian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on eri syistä vaikeaa. Celia välittää kirjoja esimerkiksi äänikirjoina ja Celian asiakkuus on ilmaista. Täältä löydät lisäksi miten Celian asiakkaaksi pääsee: Asiakkaaksi - Celia
Tove Janssonin teoksessa Taikatalvi (Trollvinter, 1957) Tuu-tikki sanoo Muumipeikolle talvisessa metsässä juuri näin: "Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi." Vuonna 1994 ilmestyneessä 14. painoksessa tämä sitaatti on sivulla 22. Teoksen suomensi Laila Järvinen.
Harmin paikka, mutta Isosisko-kirjoja on tosiaan vain kolme. Isosisko niuhottaa, Isosisko jujuttaa ja Isosisko oikkuilee ovat ilmestyneet jo 1990-luvun alussa eikä sarjaan ole tullut jatko-osia. Muita Candice F. Ransomin kirjoja ovat Kohta kymmenen ja puoli, Kohta kaksitoista ja Oma luokka pitää pintansa.
Sisu on ilmeisesti kotoperäinen nimi ja osa suomalaisuuden myyttiä. Nimen suosio on kasvanut 2000-luvulla kovasti. (Lähde: Nummelin, Jyri: Eemu, Ukri, Amelie)
Vihtori on suomalainen muoto nimestä Viktor, jonka pohjana on latinan Viktor eli ”voittaja”. Nimi oli hyvin suosittu Suomessa jo 1800-luvulla. (Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
Tarkoittanet muinaisella asutuksella esihistoriallisen ajan asustushistoriaa. Aulangonjärven rannoilta ei ole löytynyt jäänteitä esihistoriallisen ajan asuinpaikoista. Vanajaveden laakson selvityksissä mainitaan Aulangonjärven puoleiselta rannalta vain Aulangonlinna, muinaislinna, joka on ollut osa Hämeen linnavuoriketjua. Aulangonvuoren lakialueelta on löydetty jälkiä tulisijoista ja mahdollisista rakennusten pohjista.
Aulangonlinnan ja Vanajaveden väliseltä alueelta, entisen Luhtialan kylän alueelta, on sen sijaan löytynyt jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta. Aulangon ratsutallin kohdalla on ollut esim. rautakautinen asuinpaikka ja Katajiston piha-alueella rautakautinen kalmisto. Lahistöllä on paljon muitakin esihistoriallisen ajan...
Tiivistetysti voidaan sanoa, että yleiskielessä "hän" viittaa ihmiseen ja "se" eläimeen, asiaan tai esineeseen, mutta puhekielessä ja monissa murteissa näitä persoonapronomineja voidaan käyttää myös toisin.
Lisää tietoa löytyy esim. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/487
Minna Pyhälahden kirjoitus "Voiko ihminen olla 'se'?": https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Hanna Lappalaisen kirjoitus "Hän vai se?": https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/hanna_lappalainen/han…
Nauvossa toimineen 29. Kenttäsairaalan talvisodan aikaiset sotapäiväkirjat ovat luettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=211944 .
Perimätietoa voisi lähteä metsästämään alueen veteraani- ja paikallishistoriikkien kautta:
Kirveennummi, A. & Räsänen, R. (2000). Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kujala, A. (2003). Nagu krigsveteraner r.f: S 25-års jubileumskrift. [Nagu]: Nagu krigsveteraner.
Mörne, P. (2001). Nagualbum: Bilder från Nagu förr och nu. [Nagu]: Nagu hembygdsförening.
Puolustusvoimien kuva-arkisto on käytettävissä verkossa (http://www.sa-kuva.fi/), mutta juuri kyseisestä kenttäsairaalasta ei näyttäisi olevan valokuvia. Sota-aikaisista...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Jyväskylän pääkirjaston palautusluukku on nyt toistaiseksi auki koko ajan myös kirjaston ollessa auki. Näin nopeampi asiointi onnistuu esimerkiksi vain uutuus-alueella. Kun koronatilanne muuttuu paremmaksi, pidämme luukkua auki ainoastaan silloin kuin kirjasto on suljettu.
Säkert den bästa boken om Brändös historia är Laura Kolbes bok Brändö - drömmen om en bättre framtid. Den har kommit ut år 1990. För tillfället finns den på hyllan i Helsingfors huvudbibliotek (Böle) och i Richardsgatans bibliotek.
Carl Barks -tarina Runaway train julkaistiin Aku Ankan parhaat -sarjan 32. kirjassa Onnellinen laakso ja muita Aku Ankan parhaita nimellä Kansallissankarit.
Carl von Linné piti simpanssia primitiivisenä ihmislajina – "luolamiehenä" – ja siksi hän antoi vuonna 1758 sille taksonomiassaan nimen Homo troglodyte. Monet Linnén aikalaiskollegoista kuitenkin vastustivat simpanssin luokittelemista ihmisen sukuun kuuluvaksi. Niinpä 1775 Johann Friedrich Blumenbach erotti ne omaan Simia-sukuunsa ja niin simpanssista tuli Simia troglodyte – tai ainakin olisi tullut, jos Blumenbachin luokitus olisi hyväksytty yleiseen käyttöön. 1816 Lorenz Oken loi simpanssia varten suvun nimen Pan, joka eläintieteilijöiden keskuudessa menestyikin Blumenbachin ehdotusta paremmin, ja käytännössä tieteellinen nimi Pan troglodyte vakiintui simpanssille jo paljon ennen kuin ICZN (International Commission on...
Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastoista on lisää sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Asiakkaat ovat ottaneet omatoimi-palvelut vastaan tyytyväisinä.
Palvelujen käyttöä seurataan tarkasti, mutta toistaiseksi ei tilastotietoa käytön kasvusta omatoimisuuden myötä ole vielä saatavilla.
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole puhelinluetteloita tuolta ajalta. Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyisi. Kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston asiakaspalveluun https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta ja kysyä mahdollisuudesta käyttää luetteloita tai saada kopioita. Tarpeesta riippuen he voivat ehdottaa sopivinta ratkaisua.Myös Oulun yliopiston kirjastosta voi kysyä, onko heillä 1990- tai 2000-luvun puhelinluetteloita kokoelmassa luetteloimattomana, ts. eivät näy heidän aineistotietokannassa.
