Nykyisen Suomen alueelle ja alueella tehtiin varhaiskeskiajalla useita ristiretkiä, joista on runsaasti tietoa Suomen historian yleisteoksissa: esimerkiksi Suomen historian käsikirjan ensimmäisessä osassa. Suosittelen erityisesti Hilda Käkikosken kirjaa Suomen historia nuorisolle II, koska siinä on hyvä kuvaus ristiretkistä. Martti Haavion kirjasta Piispa Henrik ja Lalli löytyy lisätietoa piispa Henrikin tekemästä ristiretkestä. - Pyhän Henrikin sarkofagi -niminen kirja kannattaa myös käydä läpi. Kirjojen saatavuuden näet HelMet-aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Tietoa ilotulitteiden myynnistä löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta. Siellä myyntikieltoajaksi ilmoitetaan 1.-26.12. Ovatkohan kyseessä olleet F1-luokan ilotulitteet, joita myyntiaikarajoitus ei koske? Valtioneuvoston asetuksessa 709/2015 määritellään F1-luokkaan "ilotulitteet, jotka aiheuttavat erittäin vähäisen vaaran ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksissa."
Ilotulitteiden myyntiä valvoo pelastuslaitos.
YK:n alaisen Unescon tilastoinstituutin (The UNESCO Institute for Statistics) mukaan maailmassa on noin 1350 tutkijaa miljoonaa asukasta kohden ja täysiaikaisiksi toimiksi laskettuna vuonna 2021. Maiden ja maanosien välillä vaihtelu on arvatenkin suurta. Kehitysmaissa (Least Developed Countries) lukema on 73, Euroopassa 3816 ja Suomessa 7870. Suoria prosenttiosuuksia väestöstä ei ko. tilastossa ole. Tilastokeskus. Tutkimus- ja kehittämismenoissa 8,1 % kasvu vuonna 2021.The UNESCO Institute for Statistics. Science,technology and innovation : 9.5.2 Researchers (in full-time equivalent) per million inhabitants.
Kyseinen Finntrion levy julkaistiin vuonna 1982 aikoinaan ainoastaan LP-levynä ja C-kasettina. Julkaisu ajoittui ajankohtaan, juuri ennen CD-levyjen läpimurtoa maailmalla. Suomessa tämä läpimurto tapahtui sitten vähän myöhemmin. Eli levyä ei ole julkaistu CD-formaatissa ollenkaan.Mikäli C-kasetti tai LP-versio kuitenkin kiinnostaa, molempia löytyy vielä muutamista Suomen kirjastoista. C-kasetti esim. pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoista ja LP Eepos-ja Vaara-kirjastoista. LP-levy on kaukolainattavissa oman kirjastosi kautta.
Tieteellisen tutkimuksen tieteellisyyden takeena on vertaisarviointi: Tiedeyhteisö arvioi aina tehtyjä tutkimuksia. Tutkimus tehdään käyttäen hyväksyttyjä tieteellisiä menetelmiä ja siitä raportoidaan tieteenalalla vallitsevan tavan mukaisesti. Tieteelliset tutkimukset muodostuvat yleensä siten, että tietoa peilataan aiempiin tutkimuksiin. Jokainen uusi tutkimus siis yleensä antaa katsauksen myös aiempaan samaa aihetta käsittelevään tutkimukseen. Kokoavia vastauksia tai kaiken tiedon sisältävää tietokantaa ei kuitenkaan ole koottu, enkä tiedä olisiko se edes mahdollista. Ohjeita tieteelliseen tiedonhankintaan antaa esimerkiksi Oulun yliopiston kirjaston Tieteellisen tiedonhankinnan opas, jossa kerrotaan perusteellisesti tutkimuksen...
Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku).
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (merkity "mahtava") sisarnimi.
Marja on luontoaiheinen nimi, mutta Marjatan kantamuotona sillä on yhteys myös Maria-nimeen. Maria juontuu Raamatusta ja on heprealais-aramenialainen nimi. Sen merkitys on epäselvä, mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu laspi, näkijätär ja herratar.
Satu on syntynyt...
Nykyinen Anna-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1974. Vuosina 1971-1974 ilmestyi lehti nimeltä Uusi Anna, joka oli yhdistetty Anna- ja Hopeapeili-nimisistä julkaisuista. (Lähde: Suomen kansallibibliografia Fennica: https://finna.fi
Uusi Anna -lehteä ei Helmet-kirjastoissa ole. Anna-lehdet löytyvät vuodesta 1980 alkaen Pasilan kirjastosta. Sitä vanhempia ei Helmet-krjastoissa ole.
Uusi Anna -lehti (1971-1974) ja Anna-lehti vuodesta 1974 alkaen löytyvät Kansalliskirjaston kokoelmista:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Katkelma on Viljo Kajava runosta Kohtaus kokoelmasta Hyvästi, muuttolintu (1938). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kajavan runojen kokoelmaan 1930-luvun runot (SKS, 2000).
https://finna.fi/Record/satakirjastot.115902#componentparts
https://finna.fi/Record/piki.368124
Hyvä perusteos voisi olla Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus, 2014). Muita lukuvinkkejä, joissa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista:Aalto, Ilari: Vuosi keskiajan Suomessa (Otava, 2023)Kesäläinen, Tuomo: Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat, 2019); Suomen luonnon pyhät paikat (Salakirjat, 2017)Koski, Kaarina: Kuoleman voimat : kirkonväki suomalaisessa uskomusperinteessä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011)Ojanen, Eero: Suomalaiset taruolennot (Minerva, 2017)Saure, Heikki: Tonttu : tarua ja totta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019)
Vesikasveille ei näyttäisi olevan yksiselitteistä määritelmää. Biologian sanakirjan (Otava 2001, s. 766) mukaan vesikasvi on "laajan näkemyksen mukaan vedessä kasvava kasvi". Näihin lukeutuvat muun muassa ilmaveroiset kasvit, joiden varsi ja lehdet ovat pääosin vedenpinnan yläpuolella, kuten esimerkiksi järvikaisla.
Rantakasveillekaan ei näyttäisi olevan tarkkaa määritelmää. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan rantakasvit ovat kasveja jotka "viihtyvät vedessä ja vesirajassa, vaikka ne periaatteessa ovatkin kostean maan kasveja. Rantakasveja ovat mm. yleisimmin soilla kasvava kurjenjalka, ojanpenkkoja keväällä koristava rentukka ja erilaiset rantaviivassa kasvavat sarat" (Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23152...
Etsitty kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin Meneviä esineitä (Artko, 1977).
Richard Scarryn tuotannosta lähimmäs menee Iloinen ilmakirja (Tammi, 1973). Tässä tosin yhdellä aukeamalla on yleensä useita kuvia, mutta muut tuntomerkit täsmäävät.
Tunnetuilta kirjailijoiltamme Syyparka-niminen teksti löytyy ainakin Väinö Linnan kirjasta Oheisia : esseitä ja puheenvuoroja (WSOY, 1967) - ja tietenkin myös myöhemmistä Linnan esseistisen tuotannon kokoelmista Murroksia : esseitä, puheita ja kirjoituksia (WSOY, 1990) ja Esseitä (WSOY, 2007).
Jos henkilökohtaisia muistoja tai papereita ei löydy, voisi yrittää tutkia arkistoja. Arkistojen portissa kerrotaan, että jokaisesta lapsesta tehtiin kantakortti. Suomessa lastensiirroista on muodostettu Lastensiirtokomitean arkisto, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea. Aineiston käytöstä vastaa Kansallisarkisto, https://arkisto.fi/fi/asiointi-2. Sen luettelot löytyvät myös Finnasta, https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-45952.KA/HierarchyTree. Ruotsin puolella toimi Hjälpkommittén för Finlands barn, jonka arkistot löytyvät Riksarkivetistä, https://riksarkivet.se/.
Sotalapsilla on yhdistyksiä, sieltä osataan varmasti kertoa, onko heillä olemassa esim. verkostoja, joista voisi kysyä...
Tässä muutamia viitteitä:
MATSON, Alex: John Steinbeck, kirjailijakuvan luonnos. Tammi, 1948.
(sekä itse kirjailijasta että hänen teoksistaan)
OTAVAN suuri ensyklopedia, osa 8. Otava, 1978. s. 6453 - 6454
(John Steinbeckin elämäkerta tiiviisti esitettynä)
RUNNQUIST, Åke: Nykykirjailijoita. Tammi, 1964. s. 208 - 210
Ebsco - ja ALEKSI -tietokannoista löytyy kirjailijasta lehtiartikkeleita sekä suomen -että englanninkielellä.
Yleensä tietosanakirjat ova terinomaisia kirjailijaelämäkertojen tietolähteitä
WWW-osoitteita:http://users.dedot.com/mchs/steinbeck.html
http://www.sjsu.edu/depts/steinbec/srchome.html
http://www.educeth.ch/english/readinglist/steinbeckj/
Asia riippuu siitä, onko kirjoissa varauksia. Jos varauksia ei ole, voit lainata kirjastot uudelleen kirjaston palvelutiskillä, vaikka ne olisi uusittu jo kolme kertaa. Sen jälkeen kirjoja voi uusia netin kautta jälleen uudet kolme kertaa. Varattuja kirjoja ei voi kuitenkaan uusia lainkaan, koska toiset lainaajat kaipaavat niitä. Hekin saattavat tarvita niitä opintoihinsa.
Kaurialan historiasta 1900-luvulla ei ole varsinaista historiikkia, vaan tietoja on etsittävä useista teoksista. Seuraavissa julkaisuissa on Kaurialaa koskevia mainintoja:
Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa 1964
Rytkönen: Äidin ja mummun koulu ( tyttölyseon historiikki 1994
Hämeenlinna : Hämeenlinna-seuran julkaisut 1955 ja 1958 (käsitt. vanhaa uhrikiveä)
Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas. Näköispainos vuonna 1927 julkaistusta laitoksesta 2004
Linnani on kotini: tarinoita Hämeenlinnasta
Artikkeleita vanhasta hautausmaasta:
Ilkka, Matti: Vanha hautausmaa. Hämeenlinna:Hämeenlinna-seuran julkaisu 1959
Palmunen, Einar: Hämeenlinnan historiaa vanhalla hautausmaalla. Hämeenlinna: Hämeenlinna-seuran julkaisu 1970
Vihervuori, Aimo: Turuntien...
Vappu Kannaksen kustantamolta kannattaa kysyä, voidaanko sieltä välittää kirjailijalle palautteesi. Henkilökunnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://kustantamo.sets.fi/meista/
Normaalioloissa Helsingin kirjastot myyvät kokoelmasta poistettuja lehtiä ja kirjoja. Ajankohdan kirjastot voivat valita itse, mutta yleensä lehtien poistomyynti on alkuvuodesta. Nyt poikkeusoloissa poistolehtimyyntiä ei ole.
Lehtimyynnistä ilmoitetaan yleensä kunkin kirjaton omalla sivulla Helmetissä.
Nesteshampoiden INCI-listassa aqua eli vesi on yleensä ensimmäisenä ainesosana, mikä tarkoittaa että sitä on tuotteessa eniten. Riippuen shampoosta, veden osuus on n. 80-95%. Vedettömyyden lisäksi shampoopalan etu on myös vähempi pakkausjäte.
