Liisa Keltikangas-Järvinen: Hyvä isetunto lkertoo luvussa 5 rajojen asettamisesta. Kyseessä ei ehkä ole korjaava toiminta.
Korjausoppaiksi voisivat sopia: Heidi Alamikkelä: Opi sanomaan ei : aseta itsellesi rajat ja voi hyvin,
Henry Cloud ja John Townsend ; suomennos: Päivikki Ukkonen:Rajat : taito hallita omaa elämää ja kyky sanoa kyllä ja ei tai
Thomas Johansson:Täydellinen minä? : rajat vaatimuksille Helmet hakutulos (hakusanoina rajat ja itsetunto)
Mervi Juusolan kaksi kirjaa Rajat kuntoon! : puolensa pitämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito sekä Vahvaksi rakennettu itsetunto ja elämä
voisivat myös toimia (hakusanoina henkinen hyvinvointi ja rajat)
Viimeinen rauhanajan lakien aikana [Suomessa] langetettu kuolemantuomio mestaamalla pantiin täytäntöön vuonna 1825.
Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin pyövelin ammatti lakkautettiin tarpeettomana.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/105055ec-0eb2-45eb-8da7-2b22e6d7e7ee…;
Asevoimien suorituskykyä ja tehokkuutta on tutkittu laajemmin 1980-luvulta lähtien. Alan Millettin ja Williamson Murrayn Yhdysvaltojen puolustushallinnolle toimittama kolmeosainen ja nyt ehkä hieman vanhentunut Military Effectiveness (1988) koostuu historiallisista tapaustutkimuksista ensimmäisen ja toisen maailmansodan ajalta. Myöhemmin aihetta on käsitelty eri maantieteellisten alueiden ja aikakausien näkökulmasta. Suomessa samassa hengessä talvisodan Suomen asevoimien tehokkuutta on tarkastellut Pasi Tuunainen.
Kirjallisuutta:
Brooks, R. A. & Stanley, E. A. (eds.) (2007). Creating military power: The sources of military effectiveness. Stanford University Press.
Lawrence, C. A. (2017). War by numbers: Understanding...
Uusi kevät on julkaistu Jylhän runokokoelmassa Kiirastuli: runoja rauhan ja sodan ajoilta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1941 otavan kustantamana. Uusintapainokset on otettu vuosina 1972 ja 1977.
Voisiko kyseessä olla saksaksi nimillä Komische Oper ja Opera Presto tunnettu sarja? Suomeksi en löytänyt sarjasta mitään tietoa, mutta saksaksi siihen löytyi muutamia viittauksia. Näiden perusteella kyseessä on Curt Lindan tekemä/tuottama 13-jaksoinen sarja, jossa noin kymmenminuuttisissa jaksoissa parodioitaan klassikko-oopperoita. Ainoa löytämäni huonolaatuinen kuva oli fernsehserien.de-sivustolla https://www.fernsehserien.de/komische-oper Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sarjan? Lähteet: Die Welt -lehden muistokirjoitus Curt Lindasta https://www.welt.de/welt_print/article860591/Unbestechlicher-im-Zeichentrickstudio-Curt-Linda-tot.htmlKomische Oper -sivu Wikipediassa https://de.wikipedia.org/wiki/Komische_Oper...
Kyseessä voisi olla "Pupujussi pulassa" (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kirjaa löytyy tällä hetkellä vain harvoista Suomen kirjastoista. Kirjaa on kuitenkin helppo löytää käytettynä verkon huutokaupoista ja antikvariaateista.
Finnan kautta voit selata Suomen kirjastojen saatavuustietoja:
https://www.finna.fi/Record/eepos.2272914
Liitteenä on kirjasta napattu kuva, jossa pupujussi sylkee kakkuun.
Kaipaamaasi teosta ei käytettävissämme olevin keinoin löytynyt. Muinaisen Egyptin hallitsijoiden nimiä löytyy jonkun verran esimerkiksi Ihmiskunnan ajantiedosta (1965) tai vaikka Historian suursanakirjasta (1998). Mutta jo näitä hakuteoksia selaamalla huomaa, kuinka nimien kirjoitustapa vaihtelee, aika lienee suurin vaikuttaja muuttuneeseen käytäntöön. Internetistä löytyy runsaasti aiheeseen sopivia sivuja, mutta lähinnä englanniksi (esim. Multilingual Egyptological Thesaurus http://www.ccer.ggl.ruu.nl/thes/pirei11.html).
Kannattaisi ottaa yhteys Suomen egyptologiseen seuraan (Fredrikink. 79 C 44, Hki) tai Kotimaisten kielten tutkimuslaitokseen, jotta saisi varmuuden mahdollisesta suomenkielisen kirjoitusasun standardista.
Etsimäsi pro gradu voisi olla jompikumpi näistä:Korva, Minna-Maarit 2012. Romanit ja saamelaiset yläkoulun maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoissa. Osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201206041152.Joki, Anniina 2014. Oulun koulun kohinaa kohtaa oppikirjat - koululehti Lappi- ja saamelaiskuvan rakentajana. Osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406101251.Muitakin graduja aiheesta toki on. Joni Pelkosen gradu samoista aihepiireistä on ilmestynyt vuonna 2022:Pelkonen, Joni 2022. "He tapasivat täällä lappalaisia, jotka kuitenkin väistyivät ajettiin heidän tieltään kauemmas pohjoiseen.”: Suomalaisten oppikirjojen saamelaiskuvan muutos ja sen syyt 1920-luvulta nykypäivään”. Osoitteessa https...
Ajantasainen lista löytyy Helmet-verkkokirjaston Kirjastot-sivulta. Valitse Hae palvelun perusteella ja kirjoita Valitse palvelusta -valikkoon palautusluukku. 12.2.2025 tieto palautusluukusta on seuraavien kirjastojen tiedoissa:-Etelä-Haagan kirjasto-Haukilahden kirjasto-Kauniaisten kirjasto-Munkkiniemen kirjasto-Nöykkiön kirjasto-Puistolan kirjasto-Pukinmäen kirjasto-Roihuvuoren kirjasto-Sellon kirjasto-Suutarilan kirjasto-Tapanilan kirjasto-Tikkurilan kirjasto-Töölön kirjasto-Vuosaaren kirjasto
Kirjastomme kokoelmatietokannasta ja valikoimaluetteloista löytyi seuraavanlaisia romaaneja:
Malesia:
THIEN, Madeleine (synt. Kanadassa, vanhemmat muuttaneet Malesiasta)
Varmuus. WSOY, 2007. Romaanin miljöönä ovat tämän päivän Vancouver ja toisen maailmansodan aikainen Brittiläinen Pohjois-Borneo, nykyinen Malesia.Tytär kertoo isänsä tarinan.
Vietnam:
PHAM, Thi Hoai (s. 1960)
Kristallilähettiläs. Kääntöpiiri, 1993. Romaani on yhteiskuntakuvaus, jossa pääosassa on nuori nainen.
Intia:
DESAI, Anita (s. 1937)
Hämärän leikkejä. Kääntöpiiri, 1991. Novelleja, aiheena mm. naisen asema.
DESAI, Kiran (s. 1971)
Menetyksen perintö. Otava, 2007. Perhe- ja kehitysromaani, jonka yksi päähenkilö on orvoksi jäänyt tyttärentytär, joka muuttaa isoisänsä...
Werner Scharfenbergerin säveltämän laulun Immer mehr on suomeksi sanoittanut Juha Vainio. Suomeksi laulun nimi on siis Tuulen tie.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421140?sid=3914101193
Kyseessä lienee kirja "Kaksi vanhaa naista : Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä". Tekijä Velma Wallis. Alkuteos: Two old women.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa voi hyvin kysyä kaunokirjallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Jos kysyjä haluaa olla vastaisuudessa kirjoja etsiessään oma-aloitteinen , suosittelen ROMA-tietokantaa internetissä.
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/
ROMA on Erkki Salon kokoama n. 12 000 viitettä sisältävä kaunokirjallisuuden viitetietokanta. Roma sisältää sekä kotimaista että käännöskirjallisuutta. Jokainen kirja on kuvailtu kirjan sisältöön liittyvillä asiasanoilla (esim. merirosvot tai 1600-luku). Tietokanta sisältää ennen vuotta 1996 julkaistuja teoksia. Lisää ohjeita ROMA:n...
HelMetistä löytyy useitakin suomenkielisiä elämäkertateoksia Kustaa Mauri (Gustav Mauritz) Armfeltista. Jostakin syystä tietokannassa nimeä on käytetty hiukan vaihtelevasti, toisinaan ruotsin-, toisinaan suomenkielistä muotoa.
Teokset saa HelMetistä esille esim. seuraavasti: Valitaan aihehaku ja kirjoitetaan hakuruutuun Armfelt. Saadusta tuloslistasta valitaan Gustav Mauritz ja napsautetaan tätä. Nyt saatavasta tuloslistasta saadaan suomenkieliset teokset rajatuiksi esiin napsauttamalla painiketta "Rajaa / järjestä hakua" ja valitsemalla pudotusvalikosta kieleksi suomi. Lopuksi napsautetaan linkkiä "Vahvista". (Sama toistetaan suomenkielisen nimimuodon kanssa.)
Lupaavilta vaikuttavat esimerkiksi seuraavat teokset:
Kustaa Mauri Armfelt :...
Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä toimineiden maapäivien valitsema 65-jäseninen parlamentaarinen neuvosto - Saksan "esiparlamentti" - aloitti työnsä Bonnissa syyskuun alussa 1948. Neuvoston puheenjohtajaksi valitulla Konrad Adenauerilla oli talo Rhöndorfissa, kivenheiton päässä Bonnista, ja Adenauerin sanan kerrotaan painaneen kokouspaikan valinnassa. Tämä antoi Bonnille odottamatonta poliittis-hallinnollista painoarvoa ja ehkä myös pienen etulyöntiaseman tulevaa pääkaupungin valintaa ajatellen.
Yllätys Bonnin valinta tästä huolimatta oli. Sekä Köln että varsinkin Frankfurt olivat valmiita ottamaan vastaan Länsi-Saksan pääkaupungin tehtävät. Adenauerin puoltosanan lisäksi Saksan esiparlamentin...
Espoon Marttojen sivuilta löytyy esiliinan historiaa. Aiemmin esiliinasta on mm.voinut päätellä käyttäjänsä ammatin tai aseman. Historia löytyy alla olevasta linkistä:
https://espoonmartat.marttayhdistys.fi/esiliinan-historiaa/
Esiliinasta on tehty myös väitöskirja: Esiliina aikansa kehyksissä: moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa / Outi Sipilä (University of Eastern Finland, 2012). Alla linkki verkkoversioon:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0985-5/urn_isbn_978-952-61-0985-5.pdf
Verkkoportaali Arjen historia -sivustolta löytyy kuvia vanhoista esiliinoista:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_class=2...
Kyseisten kahden kirjan lisäksi sarjasta on Koskivuori-sarjasta on vuonna 2000 ilmestynyt kolmas osa, Kielon jäähyväiset. Otavan syksyn uutuuskirjaluettelossa, jossa esitellään Ruiskukkaseppele, kerrotaan sarjan kasvavan viisiosaiseksi.
Navetta kotieläinsuojana on johdos sanasta nauta (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 2, L-P).
Nimi voi olla myös suora käännös saamenkielisestä nimestä. Navettaa merkitsevä sana on saameksi návet.
Kirjaston henkilökunta voi opastaa tulostamisessa. Tulostettava tiivistelmä varautumisoppaasta on suomi.fi-sivustolla: Varautunut pärjää paremmin – tietoa häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta. – Suomi Tulostaminen Helmet-kirjastossa: Asiakastietokoneet ja tulostaminen | helmet.fi
Esittämänne kysymys osoittautui vaikeaksi selvittää. Olen käynyt läpi kirjailijoista kertovia hakuteoksia, saksankielisen kirjallisuuden kirjallisuushistorioita sekä muun kielisiä kirjallisuushistorioita. En löytänyt niistä mitään mainintaa Viktor von Falkista. Katselin sen vuoksi nimeä myös pseudonyymihakuteoksista, tuloksetta.
Fennicasta (http://finna.fi ), Suomen kansallisbibliografiasta, josta löytyvät suomen kielellä julkaistut teokset, löysin Viktor von Falkin tuotantoa. Muun muassa tämän Feodoran yhteydessä oli maininta siitä, että teos on julkaistu alunperin lehtisinä. Mahtaisikohan Helsingin yliopiston kirjasto osata auttaa etsimään tietoa siitä, mitä nämä lehtiset olivat alunperin? Jos ne ovat ikään kuin jatkosarjana ilmestyneet...
Minna Canth oli tunnettu yhteiskunnallinen osallistuja ja kirjoissaan hän puuttui yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
Etenkin varhaistuotanto edustaa mitä puhtainta yhteiskunnallista realismia. Myöhemmin (mm. näytelmät Sylvi, Anna-Liisa ) Canth keskittyy enemmän yksilöllisiin ongelmiin, taustalla yhteiskunta ja yhteisö ahtaine ja kahlitsevine moraalikäsityksineen ja tottumuksineen. Minkäänlaista erillistä moraalioppia Minna Canth ei ole kirjoittanut. Sen sijaan Canthin tuotantoa on tutkittu paljonkin, niin yhteiskunnallista sanomaa kuin etiikkaakin.
Kannattaa tutustua seuraaviin:
Taisteleva Minna. Minna Canthin puheita ja kirjoituksia 1874-1896 (toim. Eila Tuovinen).
Monisärmäinen Minna Canth - kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan (...
