Walter Milleriltä ei ole ilmeisesti suomennettu yhtään novellikokoelmaa. En myöskään löytänyt tietoa siitä, että novellia Dark Benediction olisi koskaan suomennettu. Sen sijaan hänen tieteisromaaninsa A Canticle for Leibowitz (1959) on suomennettu nimellä Viimeinen kiitoshymni (1993). Lisäksi suomennos hänen novellistaan Crucifixus Etiam löytyy Robert Silverbergin toimittamasta tieteiskertomusten kokoelmasta Huomispäivän maailmat (1971).
Dark Benediction näyttäisi olevan sekä yksittäisen novellin nimi että nimi novellikokoelmalle, johon sisältyy samanniminen novelli yhdessä kolmentoista muun novellin kanssa. Dark Benediction on julkaistu ainakin englanninkielisessä...
Suomen hallitus linjasi määräaikaisen maatalouden tuotantorakennusten vapauttamisen kiinteistöverosta vuoden 2022 verotukseen, sikäli kun EU-lainsäädäntö sen sallii. Toimi kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Se on yksi määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/hallitus-linjasi-energian-hintojen-n…
Kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettavasta kiinteistöverosta säädetään kiinteistöverolaissa. Kunnan kiinteistöveroprosenteista päättää kunnanvaltuusto lain salliman vaihteluvälin puitteissa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin rajat on asetettu välille 0,41 - 1,00.
https://vm.fi/verotus/kiinteistoverotus
Vastaaja ei...
Kysymykseen on tietenkin vaikea vastata sen yleisluontoisuuden ja laajuuden takia. Jos rajataan ulkopuolelle erinäiset tehtävät, joita valtio rahoittaa (mm. Suomessa väestökirjanpito ja historiallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden kirkkorakennusten hoitaminen), on vaikea meiltä keksiä varsinaista ongelmaa, joka olisi hoitunut uskonnolliselle yhteisölle annetulla valtion rahalla. Kirkothan hoitavat myös Suomessa erilaisia syrjäytyneiden ihmisten avustuspalveluita, mutta ne näyttävät olevan ikuisuusongelmia, jotka eivät poistu kirkon omalla tai valtion rahalla. Esimerkiksi Suomessa laajasti arvostettu Pelastusarmeija aloitti toimintansa täällä jo 1880-luvulla, mutta elintason hurjasta noususta huolimatta näille palveluille näyttää olevan...
Viisaudenhampaan poistamisesta leikkaamalla kerrotaan pääpiirteittäin eri verkkolähteissä. Myös videota operaatiosta voi katsella.
https://www.kaypahoito.fi/nix02801
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/viisaudenhampaan-leikkaus
https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/vaativa-hampaan-poisto-ja-viisa…
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00092
Absurdista teatterista löytyy lyhyt selvitys Teatteritiedon sivulta http://info1.info.tampere.fi/eta/teatteri/histabsu.html . Jari Koposen Mielikuvituksen mestarit -teoksesta löytyy artikkeli puolalaisesta Stanislav Witkiewicziztä ja absurdisimin esi-isäksi sanotusta Alfred Jarrysta. - Glynne Wickhamin Teatterihistoria ei ole meillä Lapin maakuntakirjastossa nyt paikalla, siinä teoksessa asiasta olisi suomeksi. Englanniksi löytyy tiivistä tietoa teoksesta Oxford Companion to Englsih literature, 1985. - Teatterirakennuksista on paikalla tietoa englanniksi.
On ainakin:
Muistelma:
Guichteau, Philippe: Sunnuntaikirjeitä Suomesta = Courrier de Finlande
Sarjakuvia:
Suorsa, Jaana: Elämä on laiffia = Tout est dans le cochon
Suorsa, Jaana: Suuri rakkauskirja
Suorsa, Jaana: Huvipuisto epäkunnossa
Runoja
Tuhat laulujen vuotta. Runot ovat myös alkukielellä, ranskalaiset runot ranskaksi
Lisäksi löytyy ranskankielsiä helppolukuisia kirjoja
Satakirjastojen -aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän, ainakin seuraavista nuottijulkaisusta:
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music Finland, 1996)
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music, c2003)
Mikäli nämä eivät ole tarkoituksiisi sopivia, voit aina tiedustella lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta muista kirjastoista.
Satakirjastojen aineistotietokanta:
http://www.satakirjastot.fi/
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.
Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä.
Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista...
Sanat ovat tšekkiläisestä kansanlaulusta, joka löytyy muutamasta nuotista Kohassa nimellä Syksy saapuu kaupunkiin. Esim. Musica-sarjan oppilaan kirjassa 5–6 laulussa mainittu sanoittaja on "Sauvo Puhtilan mukaan Sointu Annala". Lauluun on kyseisessä nuotissa myös toinen säkeistö.
Joissakin muissa lähteissä, esim. fono.fi:ssä (palvelun päivitys loppunut 1/2022; korvaava palvelu tekeillä) sanoittajaksi mainitaan vain Sauvo Puhtila.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=kaupunkiin&ID=826b1c1b-f479-4e13-a42f-4716562ed9b8
(Puhtila tunnistetaan ehkä paremmin taiteilijanimellään Saukki. Muitakin taiteilija-/salanimiä hänellä oli useita.)
Islantilaisten nimien aakkostaminen hyllyyn etunimen perusteella johtuu siitä, että harvalla islantilaisella on virallisesti sukunimeä. Islantilaiset nimet koostuvat pääasiassa pelkästä etunimestä ja "isännimestä", joka kertoo kenen tyttö (-dóttir), poika (-son) tai lapsi (-bur) kyseinen henkilö on. Lisätietoja islantilaisista nimistä voit lukea Kielikellon nettisivuilta sekä vuonna 2019 julkaistusta Ylen artikkelista Islannin nimilain muutoksesta.
Tässä joitakin ideoita kirjastojen aineistosta.
Luettavaksi voisi kokeilla runoja. Ellei suosikkirunoja tai -runoilijoita ole mielessä, esim. kokoelmat Tämän runon haluaisin kuulla (uusin laitos Tammi 2014), Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus 2011) ja Sydämeni laulut : kauneimmat suomalaiset runot (Gummerus 2014) sisältävät tunnetuimpia ja rakastetuimpia runoja.
Kirjastoista löytyy myös mietelauseita ja vitsikirjoja. Lasten hauskoja tokaisuja on koottu mm. kirjoihin Vanhat tädit eivät muni (Schildts 2007) ja Krokotiilit eivät puhu suomea (Schildts 2007).
Vanhemmat lastenrunot ja -lorut voivat olla tuttuja vuosikymmenten takaa. Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä 1997) sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia...
Kotimaisten kielten keskuksesta vastataan näin:
Kyseessä ei ole pelkästään myöhäisimpiin lainasanoihin liittyvä ilmiö vaan varhaisimmat esimerkit lainanominien mukauttamisesta sananloppuisen i:n avulla ovat viimeistään balttilaislainojen kaudelta (tästä ks. Laalo 1982 https://journal.fi/virittaja/article/view/37664/32554), eli tuhansien vuosien takaa. Vanhoja i-loppuisia lainoja ovat esimerkiksi vuohi, pappi, risti ja helvetti. Ison suomen kieliopin mukaan sananloppuisen i:n käyttö on yleinen mukauttamiskeino, joka koskee hyvin eri ikäistä lainasanastoa ja on edelleen produktiivinen eli käytössä uusien lainasanojen mukauttamiseen ( https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=151).
Vieraskielisten nimien taivutuksesta on ohje...
Hei!
Hyvä kysymys. Periaatteessa tällaisessa asiassa kädet ovat vapaat, koska usein graafisen asun vuoksi halutaan diplomin nimi jakaa, tavuttaa tai muuten muotoilla ulkonäköön sopivaksi. Mikäli kuitenkin halutaan noudattaa kielioppisääntöjä, niin oikeaksi muodoksi on vakiintunut yhteen kirjoitettu muoto, kuten esimerkiksi Lukudiplomi tai Saimaannorppadiplomi, eli tässä tapauksessa Kepparidiplomi.
Emäntäkouluista ja kotitalousoppilaitoksista löytyy kyllä hakupalvelu Finnan mukaan historiikkeja ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, mutta ei juurikaan luovutetun Karjalan puolelle jääneistä.
Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa tutkimalla löytää alueelta ainakin kaksi 1920-luvulla toiminutta emäntäkoulua. Sortavalaan perustettiin emäntäkoulu v. 1909 ja Sakkolan Petäjärvelle 1924.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=pet%C3%A4j%C3%A4rven%20e…
Voisikohan tuo isoäitisi mäntykuvioinen merkki viitata nimenomaan Petäjärven emäntäkouluun? Oheisen artikkelin mukaan paikallisen nuorisoseurankin nimi oli "Mänty" ja seuralehden nimi "Männynkäpy". http://www.sakkola.fi/kylat/Petajarvi.htm
Petäjärvi-kirjallisuutta: https://www....
Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto on kattava kokoelma sotahistoriaankin liittyvää kirjallisuutta ja hakuteoksia. Alan asiantuntemusta tarjoavat puolestaan erikoismuseot kuten Sotamuseo http://www.mpkk.fi/fi/sotamuseo , Sotilaslääketieteen museo http://www3.lahti.fi/museot/...
Tuoreen tutkimuksen mukaan pientalojen puulämmitys tuottaa pääkaupunkiseudulla enemmän pienhiukkaspäästöjä kuin autoliikenteen pakokaasut.
https://julkaisu.hsy.fi/tulisijojen-kaytto-ja-paastot-paakaupunkiseudulla-vuonna-2018.html
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/puunpoltto
Kaari Utrion vuonna 1979 ilmestynyt Rautalilja-romaani ei kuulu mihinkään sarjaan. Sille ei siis ole jatko-osia.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52096
Tässä vastauksia kysymyksiisi:
Tärkeä rikosoikeuden periaate on, että rangaistukseen tuomitaan ainoastaan tahallisesta ja tuottamuksellisesta rikoksesta, ei vahingosta tai huolimattomuudesta. Tämän periaatteen tarkoituksena on kohdistaa vastuu henkilöön, joka on tarkoituksellisesti ja tietoisesti tehnyt väärin.
Jos vahinko on sellainen, että sen aiheuttaja ei ole toiminut tahallisesti tai tuottamuksellisesti, vaan ainoastaan huolimattomasti tai sattuman seurauksena, se ei yleensä täytä rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä, koska sitä ei ole tehty tarkoituksellisesti rikollisena toimintana. Tällaiset teot kuuluvat siviilioikeuden piiriin, jolloin vahingon kärsinyt osapuoli voi ...
Kyseessä taitaa olla Thorbjörn Egnerin Hyppelihiiri Myökkipyökkimetsässä.
Kirja on julkaistu kasettiäänikirja vuonna 1985. Kertojana oli Inkeri Wallenius. Sen jälkeen äänikirja on julkaistu uudelleen cd-muodossa.
YLE:n tallennemyynti julkaisi cd-tallenteen Tarleena Sammalkorven vuonna 2006 ohjaamasta lastenkuunnelmasta Hyppelihiiri Myökkipyökkimetsässä, jossa on rooleissa mm. Vesa Vierikko ja Eero Saarinen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4089015?sid=3743741063
https://piki.finna.fi/Record/piki.894869?sid=3743719631
https://finna.fi/Record/piki.771240?sid=3743727047
