Tässä muutama ehdokas valottamaan kysyttyä aihetta:
- Suomen sodan jälkeen : 1800-luvun alun yhteiskuntahistoria / Piia Einonen & Miikka Voutilainen (toim.)
- Äiti, emäntä, virkanainen, vartija : köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880-1918 / Johanna Annola
- "Työllä ei oo kukkaan rikastunna" : naisten töitä ja toimeentulokeinoja 1800- ja 1900-luvulla / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Tarja Räisänen
- Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen
Hovioikeus ja korkein oikeus ovat Suomessa kaksi eri asiaa. Tuomioistuimista alin on käräjäoikeus, jonka päätöksistä voi valittaa ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi: Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus. Vastaavasti hovioikeuksien päätöksistä voi valittaa yhteen ainoaan korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeuksien sivuilla ei näytä olevan yhtenäistä luetteloa sen henkilökunnasta, mutta luonnollisesti niiden tekemissä päätöksissä kerrotaan, ketkä ovat olleet päätöstä tekemässä. Korkeimman oikeuden jäsenet on listattu osoitteessa https://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto.html.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
https://...
Tässä suoraan Kansalliskirjaston sivulta:Soitinyhtye Liisan peruskokoonpanoon kuuluivat seuraavat muusikot: Aaro Kurkela (harmonikka, vibrafoni, kellopeli), Raimo Roiha (piano, harmonikka), Esa Katajavuori (urut), Taisto Wesslin (kitara), Matti Bergström (sähköbasso), Ilpo Kallio (rummut). Yhtyeen taiteellisena johtajana toiminut Heikki Annala.https://kansalliskirjasto.finna.fi/AuthorityRecord/melinda.(FI-ASTERI-N)000179902
Tuija Lehtiselle voi lähettää fanipostia. Hänen sähköpostiosoitteensa löytyy ainakin kahdelta webbisivulta:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli - Tuija Lehtinen
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
Pakkala-kirjailijatietokanta - Tuija Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
Etsimäsi elokuva on saksalainen tv-elokuva Tapaus Kaminski (In Sachen Kaminski) vuodelta 2005. Se on esitetty Suomessa televisiossa ja on myös ollut katsottavissa Yle Areenassa.
Oulun kaupunginkirjastossa on sanakirja Thibert, Arthur : Dictionary : English-Eskimo, Eskimo-English (1976). Saatavuuden voi tarkistaa Intro-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro .
Vaikka se ei aivan täsmälleen kysymyksessä esitettyjä muistikuvia vastaakaan, ehdottaisin silti Jennifer Rees Larcomben kirjaa Paholaiskivi (Perussanoma, 1994). Päähenkilön nimi tässä on Manda. Mandaa ei sijoiteta toiseen perheeseen, vaan hänen perheestään tulee sijaisperhe "kummalliselle" Mary-tytölle, joka haluaa itseään kutsuttavan Sheeshaksi. Kirjan kannessa mustahiuksinen tyttö (kaiketikin Sheesha) nostaa kaulassaan olevaa kivistä amulettia kohti katsojaa.
"Viisitoistavuotias Manda on raivoissaan, kun perheeseen liitetään kummallinen Sheesha-tyttö. Tämän kiinnostus intialaiseen mystiikkaan kuitenkin tarttuu. Varsinkin salaperäinen musta kivi näyttää antavan yliluonnollisia voimia. Mutta auttaako se löytämään Sheeshan kadonneen isän?...
Laulavalle Lintukoiralle ja hänen siipalleen Fanny Tiskirievulle syntyy pentuja kirjassa "Uppo-Nallen talviturkki" vuodelta 1978.Pentujen nimet ovat Usko, Toivo, Rakkaus ja Luuvalo. Luuvaloa ruvetaan myöhemmin sanomaan Laulavaksi Luuvaloksi.
Palvelussamme on tähän kysymykseen jo aiemmin vastattu. Tässä vastaus:
Katajanokan sataman vientituotteista en löydä varsinaista tilastoa. Yleensä sen kautta kulki kappaletavara (pakattu tavara). Helsingistä vietiin enimmäkseen puutavaraa. Yleisesti ottaen pääkaupungin satamat olivat tuontisatamia.
Ryhmien ohjaamiseen liittyvä kirjallisuus näyttää usein keskittyvän nimenomaan pitkäjänteiseen ryhmätoimintaan. Veli Kaukkilan Ryhmästä enemmän : käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitsevalle (SMS-tuotanto, 2007) saattaisi kuitenkin sisältää hyödyllistä tietoa myös tähän tarpeeseen.
Mahdollisesti myös fasilitointia käsittelevien kirjojen antia voisi soveltaa tässä:
Sipponen-Damonte, Mirjami: Varmuutta fasilitointiin (Alma Talent, 2020)
Kantojärvi, Piritta: Fasilitointi luo uutta : menesty ryhmän vetäjänä (Talentum, 2012)
Ehkäpä myös puhe- ja esiintymistaidon kirjoista voisi saada ajatuksia. esim. Valkila, Oili: Loista puhujana : puhumisen taito, halu ja uskallus : laita itsesi likoon! (Yrityskirjat, 2014).
Kathleen E. Woodiwissilta on ilmestynyt toinenkin rakkausromaani, Shanna (1978). Se on myös Äänekosken kirjastossa.
1700-luvun Englantiin Woodiwissin teosten tapaan sijoittuva rakkausromaani on esimerkiksi Victoria Holtin Paholaisratsastaja.
Maailmankirjallisuuden klassikoista Jane Austenin teokset saattaisivat kiinnostaa sinua.
Lisää luettavaa löydät kirjaston aineistohausta tai Kirjasammosta haulla romantiikka tai haulla rakkausromaanit. Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/, kirjastot Finna.fi, https://finna.fi/.
Kyseessä on Hannele Viitasen säveltämä ja sanoittama lastenlaulu Junan ääni. Laulu on kuultavissa esimerkiksi äänitteeltä Kateellinen etananpoika : Rytmiviikarin TA (Fuga 2000). Sanat ja nuotti sisältyvät mm. Géza Szilvayn kirjaan Rytmiviikarin TA (Tammi, 1990).
https://finna.fi
Kirjaa tai muuta laajaa tietolähdettä ei Michael Dudok de Witistä löytynyt. Alla on linkki taiteilijan haastatteluun:
http://www.mastersofcinema.org/bresson/Words/Dudok_de_Wit.html
Imdb:n (The Internet Movie Database) kautta löytyvät elokuvat, joiden tekemisessä hän on ollut mukana:
http://www.imdb.com/name/nm0240196/
Avek-lehdessä (2007, nro 1, s. 50) on artikkeli hänen animaatioelokuvastaan Father and Daughter. Artikkelin otsikko on Levottomuutta herättävä kokemus Lontoossa.
Tekstiili- ja teknistä käsityötä opetetaan kyllä muuallakin Euroopassa, mutta ne ovat usein osa jotain erillistä oppiainetta, kuten kotitaloutta tai taidetta. Erillisenä aineena niitä opetetaan Suomen lisäksi lähinnä Skandinaviassa ja Baltian maissa, toki maille ominaisin, hieman erilaisin tavoittein ja menetelmin. Lähteitä ja lisälukemista:Kokko, Sirpa & Räisänen, Riitta: Craft education in sustaining and developing craft traditions Reflections from Finnish craft teacher education (2019, Techne series - Research in Sloyd Education and Craft Science A)Gulliksen, M. S. & Johansson, M. (eds.) (2008). Nuläge och framåtblickar - om undervisning och forskning inom det nordiska slöjdfältet. NordFo Nordisk Forum för Forskning och...
V. A. Koskenniemen kirjallisen tuotannon luettelo (alkuperäisteokset ja suomennokset) löytyy seuraavista teoksista:
Ellilä, E. J., V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vv. 1900-1944 (WSOY, 1945) [eripainos Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjasta VIII]
Aaltonen, Hilkka, V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vuodesta 1945 (Turun yliopiston kirjasto, 1975)
Molemmat bibliografiat etenevät kronologisesti vuosittain. Ellilä on erotellut kirja-arvostelut, teatteriarvostelut ja suomennokset omiksi osioiksiin kunkin vuoden kohdalle; Aaltosella ei vastaavaa jaottelua ole.
Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka...
Alpo Noposen Mahdoton ratkaista -niminen runo ilmestyi 1912 teoksessa Nuoruuden muistoksi. Onneksi runo löytyy myös uudemmasta Runo on vapaa -kirjasta, joka kuuluu monen kirjaston kokoelmiin. Kirjastojen keskinäisen kaukopalvelun kautta kirjan saa lainaksi.
Runo on kirjoitettu Kansallismielisen Nuorisoliiton kesäjuhlaan Ilmajoella 1912, joten siitä tuskin löytyy ruotsinnosta. Noponen on myös kirjoittanut muistelmansa, jonka nimessä toistuu runon ensimmäinen rivi "Minä aikana ihminen kaunein on?: muistoja, kuvitelmia elämän taipaleelta".
Kansalliskirjastosta löytynee Aarre M. Peltosen kirjoittama kirja "Alpo Noposen kirjallinen tuotanto sekä hänen tuotantoaan ja elämäänsä käsittelevä kirjallisuus".