Matti Rossin käännöksessä Warwickin repliikki kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Juokoon sitten maa myös meidän veremme.
Tapan hevoseni, ellen pääse pakoon.
Mutta miksi seisomme ja valitamme
tappioitamme kuin pelästyneet akat,
vaikka vihollinen riehuu; miksi katselemme
tätä tragediaa ikään kuin näyttelijät
siinä rehkisivät pilan päiten? Polviltani
minä vannon Jumalalle, etten lepää
enkä miekkaa pane tuppeen ennen
kuin kuolema on sammuttanut katseeni
tai kohtalo on suonut koston tyydytyksen."
Shakespeare, William: Henrik VI, kolmas osa. Suom. Matti Rossi. WSOY, 2007.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
Itse asiassa se on alun perinkin englanninkielinen, nimeltään "There is a Green Hill Far Away ". Sanoituksen kirjoitti irlantilainen Cecil Frances Alexander vuonna 1848. Virren suomenkieliset sanat ovat Jaakko Haavion. Englanninkielisen tekstin voit lukea hymnal-lähdelinkistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vieraalla_maalla_kaukana
https://www.hymnal.net/en/hymn/h/995
Leppävaaran aluekirjasto sijaitsee kauppakeskus Sellossa. Leppävaarassa ei ole muita Espoon kaupungin kirjastoja. Kirjastossa on kaksi noutopistettä: Leppävaara aik/Alberga vux ja Leppävaara mus/Alberga mus. Leppävaara aik -noutopiste sijaitsee heti pääsisäänkäynnin kohdalla ja Leppävaara mus -noutopiste musiikkiosastolla (mus = musiikki). Varatessasi aineistoa voit valita noutopisteen.
Jane Goodallin teos Through a window : 30 years with the chimpanzees of Gombe (ISBN 951-30-9662-9) on suomennettu nimellä Simpanssien valtakunta. Kirjan on suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen.
Aihetta käsitteleviä lasten kirjoja ovat esim.:
THUN Margareta: Enkelimuksu (Tammi 1990)
FINNE Anneli: ...mutta tähtein tuolla puolen...(Lasten Keskus 1990)
KALDHOL Marit: Hyvästi Henrik (WSOY 1986)
MÄHÖNEN Leea: Nalle Pilvennukka kaipaa ystävää (Kirjapaja 1995)
GAARDER Jostein: Enkelimysteerio (Tammi 2000)
LINDGREN Astrid: Veljeni leijonamieli (WSOY 1990)
LINDGREN Astrid: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY 1984)
Aikuisille löytyy aiheesta paljonkin, esim.:
BENDT Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (LK-kirjat 1999)
DYREGROV Atle: Sureva lapsi ja koulu (Vastapaino 1997)
DYREGROV Atle: Lapsen suru (Mannerheimin lastensuojeluliitto 1993)
Surun lintu: lapsi kysyy kuolemasta (Tyttöjen keskus 1988)
Surevan lapsen kanssa (SMS-tuotanto 2003)...
Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään.
Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990).
Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä...
Tässä muutamia suosituksia:
Green, John: Arvoitus nimeltä Margo tai Tähtiin kirjoitettu virhe
Smith, Jennifer E.: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
Asher, Jay: Sinä ja minä sitten joskus
Zusak, Marcus: Kirjavaras
Shaw, Ali: Tyttö joka muuttui lasiksi
Sarjakuvabonus:
Tee, Tea: System error
Oulun Kirjastoreitti -sivustolla http://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/kirjallisuusdiplomi on lista lukiolaisten kirjallisuusdiplomista http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=1beedfff-6486-4f80-…
Mikäli tyttärenne haluaa, hän voi pyytää lisää lukusuosituksia lukuoppailta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukuopas
Ison suomen kieliopin mukaan kyseessä on optatiivi eli sanottu lausutaan toivottuna, yksikön 2. persoona, vanhalta suomenkieliseltä nimeltään toivotapa. Erona on siis se, että imperatiivi on käskytapa ja tuo optatiivi ikäänkuin lievempi käskymuoto. Kielikello artikkelissa analysoidaan optatiivia ja imperatiivia perusteellisesti.
Itse en keksi muuta tapaa muodostaa optatiivia o-päätteisistä vartaloista kuin "sano'os" ja "katso'os".
VISK § 115 : Modustaivutus: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=115
VISK § 1659 : Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1659
Mielikäinen, Aila, Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi, Kielikello 4/2008: https://www.kielikello...
Minäkään en löytänyt tietoa siitä, että Replica-sarjaa olisi filmattu, vaikka löysin lyhyen maininnan siitä, että elokuvayhtiö Columbia Tristarilla on televisiointiin etuoikeus.
Marilyn Kaylla on runsas tuotanto ja siitä on suomennettu vain Replica-sarja. Hänen uusin kirjansa on nuorille tehty moderni satu Penelope, josta on tehty myös elokuva.
http://www.marilynkaye.com/What's%20New.htm
http://filmsdunia.blogspot.com/2008/02/penelope-2008-movie-trailer-free…
Ainakin yksi kloonityttöelokuva on kuitenkin olemassa: Anna to the infinite power (1983), joka on Suomessa käännetty muotoon Anna - voiman riivaama. Siinä klooni-ideassa on jotain samankaltaista, vaikka elokuvan Anna ei olekaan Replican Amy.
http://www.youtube.com/watch?v=...
Nimi Johans(s)on on patronyymi eli isännimeen perustuva nimi, joka tarkoittaa Johanin poikaa.
Läntisessä Suomessa ja Ruotsissa oli 1800-luvun puoliväliin asti tavallista, että varsinaisia sukunimiä ei käytetty, vaan etunimen perässä käytettiin patronyymiä tai joskus matronyymiä eli äidinnimeä. Patronyymit ovat vieläkin käytössä mm. Islannissa ja itäslavilaisissa maissa.
Johansson on Suomen yleisin ruotsinkielinen sukunimi. Nimen kantajia on tällä hetkellä - loppuvuodesta 2009 - 8739. Nimen variantti Johanson on huomattavasti harvinaisempi: 130 henkilöä.
Lähteet:
Blomqvist, Marianne: Vad heter finlandssvenskarna?, 2006.
Wikipedia. Http://fi.wikipedia.org
Väestörekisterikeskus. Http://www.vrk.fi/
Major League Eating -lajiliiton mukaan kananmunansyöntiennätystä pitää hallussaan yhdysvaltalainen kilpasyömäri Joey Chestnut. Hän söi vuonna 2013 peräti 141 kovaksikeitettyä munaa kahdeksassa minuutissa.
https://majorleagueeating.com/records
Kilpasyömisellä on varsinkin Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Tarinan mukaan vuonna 1916 järjestettiin ensimmäiset hot dog -syöntikisat alkuperäisessä Nathan's Famous -ravintolassa Coney Islandilla New Yorkissa. Nykyään Nathan's Hot Dog Eating Contest on kilpasyömisen suurin ja merkittävin tapahtuma. Joey Chestnut on hallitseva mestari myös tässä kisassa. Tänä vuonna Chestnut söi kymmenessä minuutissa 75 nakkisämpylää. Naisten sarjassa Miki Sudo söi 48.5 nakkisämpylää...
Kollega tunnisti heti lapsuuden lempisatunsa, joka on Riikinkukko Janusz Grabianskin kuvittamasta Kauneimmat eläinsadut -kirjasta. Kaunis-on-hänen-pyrstönsä-kuin-auringonnousu-vuorella-aamusumussa on nimi, jonka tämä riikinkukko on antanut itselleen. Kirja on meillä Turun kaupunginkirjastossa varastossa, ja sen saa lainaan tekemällä siihen varauksen.
Etsimäsi kirjat voisivat olla Katri Mannisen Sikabileet (1996), Megakesä (1997), Bittitiikeri (1998) ja Supersivari (1999). Ne kuvaavat neljän ystävyksen, Augustan, Ullan, Samin ja Elisan elämää ja railakkaita nuoruusvuosia.
Löytämäsi kirjat vaikuttavat varsin hyviltä aihetta ajatellen (Huligaanit, Nuoruuden taikaa, Koskelan pojat, Koskelan jengi). Tässä on lisää teoksia tai artikkeleita aiheesta:
1) Sydänmaanlakka, Olavi: Jengistä Aseman lapsiin ja Walkersiin (Kirjapaja, 2000)
2) Nuoruuden vuosisata: suomalaisen nuorison historia, toim. Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003)
(laaja, yli 500-sivuinen yleisteos)
3) Tirkkonen, Jarko: Imppaus nuorten ryhmätoimintana (Sosiaali- ja terveyshallitus, VAPK-kustannus , 1991)
(jengeistä huumeidenkäytön näkökulmasta)
4) Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen: erottautumista, elämyksiä, harkintaa (Joensuu University Press, 2001
(nuorten eri ”osakulttuureista”, pukeutumisen...
Kyllä kyseinen levy on varattavissa. Levyillä on jo aiempia varauksia, mutta pääsette varausjonoon. Varauksen voi tehdä esimerkiksi seuraavien linkkien kautta. Varausta tehdessänne tarvitsette kirjastokorttinne sekä siihen tallenetun nelinumeroisen tunnusluvun. Varauksen voi tehdä myös puhelimitse soittamalla mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xnursery+cryme&searchscope=9&m=&l=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xnursery+cryme&searchscope=9&m=&l=&…
Seuraavassa valikoima käsityöläishistoriaa käsittelevia teoksia, tutkimuksia, elämäkertoja ja muistelmia, joissa on enemmän tai vähemmän tietoa ja kuvauksia entisaikojen oppipoika-kisälli-mestari -järjestelmästä: Frans Leijon: Kuurosokean ihmeellinen elämäSalmi, Hannu[2025]Palkitun tietokirjailijan koskettava tositarina kuurosokeasta isosedästään. Frans Leijon (1878-1947) menetti jo pienenä näkönsä ja kuulonsa. Poika unohti oppimansa sanat ja juoksi nelinkontin villilapsena, johon kukaan ei saanut yhteyttä. Kuin ihmeen kaupalla Frans pääsi Pietarsaaren kuurojenkouluun, jossa hän oppi viittomakieltä ja pistekirjoitusta. Hänestä tuli taitava käsityöläinen ja kuurojen yhteisön arvostettu jäsen. Hän osoitti rohkeudellaan, miten...
Itse tuo lausehan on peräisin Raamatusta, Sananlaskujen kirja 4:18, ja esiintyy eri käännöksissä seuraavissa asuissa:
"Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka." (vuoden 1933 suomennos)
"Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka."
Lausetta on tietysti saatettu käyttää sitaattina monessakin teoksessa. Toistaiseksi kukaan tämän palvelun vastaajista ei ole löytänyt kirjaa, joka nimenomaan päättyisi tähän lauseeseen, mutta mahtaisikohan kysymyksessä olla viisas ja kaunis, vuonna 1949 ilmestynyt satukirja, Hellevi Takkisen kirjoittama Harmaa sinipiika? Tämän kirjan esipuhe nimittäin päättyy juuri tuohon sitaattiin, hieman vapaasanaisesti...