Nykysuomen sanakirjan mukaan oihkia on '(tuskissaan) valittaa, voihkia, voivottaa", eli aika lailla samoja asioitahan ne oihkiminen ja voihkiminen ovat.
Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että:
Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi".
Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle.
Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis.
Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /...
Kyseessä on varmaankin Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani (Gummerus, 2018). Tarasovaa haastateltiin Ylen Aamun kirja -ohjelmassa 1.3.2018. Voit katsoa haastattelun alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4371839
Teos kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin. Voit tarkistaa teoksen ajantasaisen saatavuuden alla olevasta linkistä.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.anniinatarasova.fi/
Löysin tällaisen vastauksen viime syksyltä: Suomalaista sivustoa en onnistunut löytämään, mutta tässä pari sivustoa, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
Nuoret viettävät aikaa nykyään niin paljon sosiaalisen median keskustelupalveluissa, joissa he myös tapaavat toisiaan esim. pelien tai harrastuksen yhteydessä, että nuo perinteiset palvelut, kuten Koululaisen ilmoitukset alkavat hävitä ja niitä on hyvin vaikea löytää. Koululaiselle voisi ehkä ehdottaa, että he pitäisivät tällaista palstaa nettisivuillaan, https://koululainen.fi/. Ystäviä voisi myös etsiä koulun kautta...
Diabetesta sairastavien oli mahdollista suorittaa vapaaehtoinen varusmiespalvelus vuosina 2001-2017. Käytännöstä luovuttiin vuonna 2018 palvelusturvallisuuteen kohdistuvien riskien vuoksi.
Lähde ja lisätietoja:
https://puolustusvoimat.fi/-/uusi-selvitys-diabetesta-sairastavien-henk…
kyllähän runosta löytyy yhteiskunnallisia viittauksia, mutta en ota kantaa uskonnollisen tulkinnan oikeellisuudesta tai vääryydestä. Tulkintahan on aina jossakin mielessä lukijan mielipide tai oma tulkinta kuitenkin. Uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia ajatuksia voidaan tulkita toistensa kuvaajina. Eli virallista kantaa ei vastaaja tässä muodosta, mutta toivottavasti lukupiiri tai seminaari toi esiin erilaisia tulkintoja.
Kangasalan aseman lähellä sijaitseva muuntaja syttyi tuleen torstaina 6. syyskuuta 1984 noin kello 18.
Pikku Kakkosen visuaalista ilmettä uudistettiin syyskaudelle 1979, jolloin Pertti Nykäsen suunnittelema tunnus otettiin käyttöön. Syksyn ensimmäinen ohjelma esitettiin tiistaina 4. syyskuuta.
Lähteet:
Muuntajapalo pimensi Pirkanmaan. – Aamulehti 7.9.1984
Pikku Kakkosen tunnukset | Elävä arkisto | yle.fi
Katso 36/1979
Meillä ei ole ikävä kyllä asiantuntemusta selvittää jäljennöksen tekijää. Jäljennös on signeerattu oikeaoppisesti merkkaamalla siihen jäljennöksen tekijän nimimerkki, vuosiluku sekä merkintä että kyseessä on kopio.
Jäljennöksen tekeminen ei ole aina laitonta, varsinkaan jos ei väitä kopiota alkuperäiseksi. Olennaista on myös milloin alkuperäisteos on tehty. Elossa olevalta taiteilijalta tulisi kysyä periaatteessa lupa jäljennöksen tekemistä varten. Jos alkuperäisteoksen tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, niin lupaa ei tarvita. Muuten lupa kopion tekemiseen pitäisi kysyä taiteilijan perikunnalta. Jäljennöksen tekijän nimi tai nimimerkki pitäisi aina merkitä niin, että siitä käy selväksi että kyseessä on jäljennös eikä...
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 - keräilijän opas (Suomen numismaattinen yhdistys) muistutetaan, että kuntoluokituksella on suuri merkitys rahan keräilyhintaan. Hintaan vaikuttaa myös se, minkä verran kyseistä rahaa on saatavilla. Suomessa kuntoluokituksessa käytetään vanhaan skandinaaviseen järjestelmään perustuvaa luokittelua (0, 01, 1+, 1, 1?, 2 jossa 0= virheetön ja 2=huomattavan kulunut), sekä uudempaa järjestelmää (10, 9,8 jne.) joka on käytössä erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Opas arvioi vuoden 1865 10-pennisen arvoksi kunnosta riippuen 2-400 euroa. Virheettömän kolikon hintaa opas ei määrittele, koska se on harvinainen. Vuoden 1952 olympiarahan arvoksi opas arvioi kunnosta riippuen 15-45 euroa. Huonokuntoisen...
Valitettavasti kirjaa voi olla vaikea löytää. Se on käännetty ranskaksi nimellä Soldats inconnus vuonna 1956, mutta näyttää siltä, että uusia painoksia ei sen jälkeen ole otettu. Ulkomaisista verkkodivareista sitä voi toki etsiä, mutta ainakaan omalla pikaisella haullani en löytänyt yhtäkään myynnissä olevaa kappaletta.
Ranskankielistä laitosta on joissakin suomalaisissa kirjastoissa, ja siitä voi tehdä tarvittaessa kaukolainapyynnön oman kirjastonsa kautta.
Melodia on Franz Lisztin yksinlaulusta "O Lieb, S298", josta hän on tehnyt myös pianosovituksen. Kirjastojen luetteloissa tästä sovituksesta käytetään nimeä "Liebesträume, S541. Nro 3, O Lieb". Teosluettelonumeroon S541 näitä "Lemmenunelmia" sisältyy kolme ja tämä on se kolmas.
Vuosina 1941-1943 lyötiin kuparista 5- ja 10-pennisiä ja vuosina 1943-1945 raudasta 10-pennisiä, joissa oli reikä keskellä. On arveltu, että reikä on tehty rahaan metallin säästämiseksi, mutta ilmeisesti ensisijainen syy on ollut keino erottaa nämä rahat saman kokoisista 25- ja 50-pennisistä. Reiällisiä rahoja on käytetty 1900-luvun alkupuolella useissa Euroopan maissa. Jo muinoin, yli 2000 vuotta sitten, Kiinassa oli reiällisiä rahoja. Tällöin rei'ittäminen liittyi kuitenkin perinteeseen, joka liittyi rahojen kuljettamiseen nauhaan pujotettuna. (Lähde: Talvi, Suomen rahat, 1993, s. 90)
Lähteiden mukaan vuoden 1915 kolikoita ei kuitenkaan ole rei'itetty. Kuvia kolikoista vaikkapa tältä kolikot.com-sivulta:
http://www.kolikot.com/markat/10p...
Kirjastosta voi lainata kotiin äänikirjoja. Laina-aika on 4 viikkoa. Esimerkiksi Lohjan pääkirjastossa aikuisten suomenkielisiä kaunokirjallisuuden äänikirjoja on melkein 600.
Meillä on myös kotiin lainattavia soittimia, jolla voi kuunnella cd- ja mp3 -muodossa olevia levyjä. Laitteissa on kuullokkeet.
Laulun ranskankielinen nimi on "Et si tu n'existais pas". Laululla on myös nimi "Oasis". WorldCat-tietokannan mukaan laulun ovat säveltäneet Salvatore Cutugno ja Pasquale Losito. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Vito Pallavicini. Ranskankielisen sanoituksen ovat tehneet Pierre Delanoë ja Claude Lemesle.
Koska tällä hetkellä ei ole mahdollista päästä fyysisesti kirjastoon ja koska en voi täysin luotettavasti tehdä hakua kirjastojen tietokannoista, yritin löytää nuotin verkosta. Verkosta löytyviin nuotteihin ja sanoituksiin voi sisältyä virheitä ja ne voivat olla verkossa ilman tekijöiden lupaa. Nuotteja, yleensä maksullisia, tästä kappaleesta löytyy verkosta googlaamalla kappaleen nimellä ja esimerkiksi sanoilla "...
Novelleista ja lyhytproosasta voisi löytyä sinulle hyviä kirjoja. Teksti on tiivistä ja kuvailee yleensä tiettyä tapahtumasarjaa. Kiinnostavia novellikokoelmia voisivat olla vaikka Tuomas Kyrön, Petri Tammisen, Rosa Liksomin ja Sinikka Nopolan novellit. Jännityskirjoista novelleja on esim.kirjoissa Joulutarinoita (Leena Lehtolainen, Liza Marklund, Henning Mankell ja muita kertojia) ja Helsinki noir (toimittanut James Thompson) , joihin on koottu useiden kirjailijoiden jännitysnovelleja, Lyhytproosaa kirjoittavat mm. Henriikka Rönkkönen (Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja ja Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita) ja Annie Proulx (kertomuksia Wyomingista 1-3)
Kannattaa tutustua myös kirjastojen...
Kotimaisia kirjoja aiheesta:
Forss, Marko: Fobban sosiaalisen median selviytymisopas (Crime Time 2014)
Haasio, Ari: Koukussa nettiin : lapset, nuoret ja verkon vaarat (Avain 2016)
Juusola, Elina: Sydän saaliina : romanssihuijarit verkossa (Docendo 2018)
Hantula, Kirsi: Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi (Alice Labs Publishing 2018)
Kansa raivostui (Kustannusosakeyhtiö Hai 2018)
Lapset, nuoret ja älylaitteet : taiten tasapainoon (Duodecim 2019)
Nieminen, Emmi: Vihan ja inhon Internet (Kustannusosakeyhtiö Kosmos 2017)
Pietilä, Antti-Pekka: Uutisissa valheita, valheista uutisia (Art House 2018)
Käännöskirjoja:
Alter, Adam:...
Kyseessä voisi olla Karmea totuus -sarja. Sarjan alun perin brittiläisiä kirjoja julkaistiin suomeksi vuosina 1999 - 2005.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skarmea%20totuus*__Orightre…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karmea_totuus
Kysymykseen Turkuun sijoittuvista dekkareista on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa aiemminkin. Kuvaukseen historiallisisten dekkarien kirjoittajasta sopisi hyvin Jyrki Heino. Pientä ongelman poikasta on siinä, että Heino on syntynyt vuonna 1958, ja ehkä nuorehko on vähän jo vanhentunut laatusana hänen kohdallaan. Olisiko kyseessä kuitenkin Heino tai kenties joku muu aiemmassa vastauksessa mainituista kirjailijoista?
Kysy kirjastonhoitajalta. Turussa kirjoitetaan dekkareita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita on paljon [..].
Kustantamo S & S. Jyrki Heino.
Kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Tanskalle kuuluva Bornholmin saari. Toisen maailmansodan aikaisten Euroopan taisteluiden päättyessä puna-armeijan joukot nousivat maihin saarelle 9.5.1945 lyöden siellä sijainneen pienen saksalaisen varuskunnan. Neuvostojoukot poistuivat saarelta 5.4.1946, vajaan vuoden kestäneen miehitysvaiheen jälkeen. Näin ollen voidaan sanoa Neuvostoliitolla olleen tietynlaisen sotilastukikohdan Tanskan maaperällä. Mitään muita viitteitä aiheeseen liittyen ei tullut vastaan, eivätkä Neuvostoliiton tukikohdat Tanskassa kylmän sodan aikana liene olleet mahdollisiakaan mm. sotilaspoliittisista syistä.
Bornholmin saaren englanninkielisessä Wikipedia-artikkelissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Bornholm) viitataan mm....
