Löysin YouTubesta laulun esityksen (https://www.youtube.com/watch?v=3i7YMM8HWPc), mutta sen yhteydessä ei kerrota mitään tietoja kappaleesta eikä esittäjistä. Laulun nimeksi on merkitty ”Mun Jeesuksein” tai ainakin se on videon otsikkona. Sain varmistettua, että esittäjä on lauluduo Marita (Yli-Rönni) ja Irmeli (Kangassalo). Laulun nimi on "Mun Jeesuksein". Duon äänitys on ilmestynyt C-kasettina vuonna 1980 (Gospel Sound GSC 509). Äänitteen tiedot löytyvät Yleisradion Fono-tietokannasta. Laulun säveltäjäksi on merkitty Mosie Lister. Suomenkieliset sanat on tehnyt Seppo J. Järvinen. Tätä C-kasettia en löytänyt mistään kirjastosta.
Laulusta on olemassa toinenkin levytys: Helsingin Lähetysseuran Tyttökvartetin esitys. Se löytyy LP-levyltä ”...
Tarkistin asian joidenkin kaupunginkirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi Oslon kaupunginkirjasto edellyttää, että kirjastokortin hankkija asuu Norjassa.
https://deichman.no/in-english
Tukholman kaupunginkirjasto edellyttää vähintään kolmen kuukauden asumista Ruotsissa.
https://biblioteket.stockholm.se/sites/default/files/lanevillkor_ssb_20…
Kööpenhaminan ja Reykjavikin kaupunginkirjastot edellyttävät, että asiakkaalla on kansallinen (siis Tanskan tai Islannin) henkilötunnus, jotta hän voi saada kirjastokortin.
https://bibliotek.kk.dk/sites/koebenhavn.ddbcms.dk/files/help_files/rul…
https://borgarbokasafn.is/new-library
Vaskin etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevan hakukentän alapuolelta löytyy harmaa palkki, josta pääset tarkennettuun hakuun. Kirjoita Hakuryhmä-kohdassa olevaan ensimmäiseen hakukenttään hakusanaksi 65.43 ja valitse sitten oikealla puolella olevasta alavalikosta "Luokitus". Jos haluat hakea nimenomaan kirjoja valitse vielä Rajaukset-kohdasta aineistotyypiksi Kirja. Muita kenttiä ei tarvitse täyttää, vaan haun tehtyäsi pääset käsiksi kaikkiin kyseisellä luokkanumerolla löytyviin kirjoihin.
Voisit alkaa metsästyksen Design museosta. Heillä on tarjolla kokoelmien verkkonäyttely. https://image.designmuseo.fi/Categories.aspx?&designer=&manufacturer=&years=23367;23368&cat1=23378&cat2=
Aalto-yliopiston luennosta Suomalaisista painokankaan tekijöistä voisi myös löytyä vinkkejä. https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/158039/mod_resource/content/2/Marian%20luento%203a.pdf
Sekä museo että yliopisto voisivat kenties myös auttaa suoraan tunnistuksessa.
Marimekolla on oma verkkonäyttely http://marimekko.kokoelma.fi/ Samoin Porin puuvillatehtaalla http://www.puuvillansuunnittelijat.fi/nayttely.html
Myös kirjastosta saattaa löytyä apua esim. Helmet-haku asiasanoilla kankaat ja Suomi ...
Vanhoja Kotilaa-lehtiä ei säilytetä Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Suosittelen, että käännyt tässä asiassa Kansalliskirjaston puoleen. Kotimaa, kuten monet muutkin sanomalehdet on Kansalliskirjastossa luettavana mikrofilmiltä. Mikrofilmin tallennusnumerot löytyvät Mikrofilmitietokannasta . Jos sinulla on olemassa Kansalliskirjaston kirjastokortti, voit tilata mikrofilmin verkon kautta luettavaksi. Jos sinulla ei ole Kansalliskirjaston kirjastokorttia, sinun on ensin hankittava kortti. Sen jälkeen voit tilata mikrofilmin itsellesi katsottavaksi. Voit myös kopioida artikkelin paperille.
Kansalliskirjasto
Toinen vaihtoehto on se, että otat yhteyttä Kansalliskirjaston jäljennepalveluun. He voivat toimittaa sinulle sinulle...
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Kyseessä on varmaankin Werner Holzwarthin ja Wolf Erlbruchin kirja Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä (2000).
Pääkaupunkiseudun musiikkikirjastoista löytyy oma luokkansa country-musiikille ja siitä löytyy nuotteja. Tämä tiedustelemasi hengellinen country-musiikki kulkee usein nimityksellä country gospel.
Suomenkielisiä nuotteja on melko vähän, Töölön kirjastosta luokasta 787.113 löytyy nuotti GOSPEL-LAULUJA 1 (47 kitarasoinnulla varustettua laulua)
(osa lauluista on käännöksiä suomen kielelle)
Seuraavat nuotit ovatkin sitten englanninkielisiä:
Monet country-laulajat ovat tehneet hengellisiä lauluja omalla tyylillään. Vahvoja lauluja on säveltänyt ja esittänyt Johnny Cash ja hän on myös esittänyt muiden tekemiä country gospel lauluja. Cashin nuoteissa on sekä hengellisiä että tavallisia country lauluja:
- nuotti luokassa 788.32 CASH: A MAN AND HIS...
Kyseessä on Yleisradion tuottama ja Tuija-Maija Niskasen ohejaama elokuva Landet som icke är (1977). Elokuvan suomenkielinen nimi on Maa, jota ei ole.
Elokuva on viimeksi esitetty Yle Teemalla 3.11.2020. Valitettavasti se ei enää ole katsottavissa Yle Areenassa. Voit kuitenkin esittää Ylelle uusintatoiveen asiakaspalvelun kautta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Joissakin kirjastoissa on vielä lainattavissa elokuvasta tehty VHS-tallenne.
https://finna.fi/Record/piki.115019?sid=2948934513
Maa, jota ei ole on tallennettu Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokantaan ja se on katsottavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä:
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://elonet.finna.fi/Record/...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Nisula” perustuu luultavasti talonnimeen. Osa talonnimistä juontanee juurensa murresanasta ”nisu” (’vehnä’). Osa nimistä taas saattaa olla peräisin nimen ”Dionysius” kansankielisestä muodosta ”Nisu”, ”Nisius” ja ”Niso”.
Vuodelta 1539 löytyy kirjallinen maininta Hauhon Nisulan talosta, jonka isäntänä oli Nisius Olavinpoika. Varhaisin maininta varsinaisesta sukunimestä on vuodelta 1680: Anders Nisula Ikaalisista. Sukunimen muita muotoja ovat olleet ”Nisius”, ”Nisu”, ”Nisuls” (ruotsalaistettu muoto), ”Oja-Nisula”, ”Nisunen” ja ”Nisonen”. Nimi esiintyy myös yhdyssanasukunimissä kuten ”Nisumäki” ja ”Nisukoski”.
Kaj Chydeniuksen säveltämässä laulussa "Muisto" lauletaan: "Sen, jonka saimme... ja vesilintu eilinen on vaiti..." Sanat ovat P. Mustapään eli Martti Haavion. Laulun on levyttänyt Taru Nyman.
Mainittakoon, että Kaj Chydenius on säveltänyt ainakin kolme "Muisto"-nimistä laulua eri runoilijoiden teksteihin. P. Mustapään runon lisäksi hän on säveltänyt Eila Kivikk'ahon ja Marja-Leena Mikkolan runot.
Raamattu mainitsee monia armolahjoja. Tunnetuin opetus armolahjoista on 1. Korinttolaiskirjeen jakeissa 12–14.
Armolahjoilla tarkoitetaan ihmisen lahjaksi saamia hengen lahjoja, jotka kuvastavat hengellisen palvelun eri puolia.
Pyhän Hengen armolahjoja ovat: viisauden sanat, tiedon sanat, usko Hengessä, terveeksi tekemisen lahja, lahja tehdä voimallisia tekoja, profetoimisen lahja, lahja arvostella henkiä, kielillä puhumisen lahja ja lahja selittää kieliä.
Muita armolahjoista puhuvia raamatunkohtia ovat Roomalaiskirjeen 12. luku, Efesolaiskirjeen 4. luku sekä 1. Pietarin kirjeen 4. luku (jakeet 10-11).
Armolahjoilla ei tarkoiteta synnynnäisiä tai opittuja kykyjä, vaikka kristinuskon arjessa saatetaan mitä tahansa ihmisen myönteistä kykyä...
Päivikin satu on vuodelta 1918 ja sen on kirjoittanut Aili Somersalo. Kirjasta on otettu useita painoksia ja sitä on saatavissa useissa kirjastoissa, myös Kirkkonummen kirjastosta. Suosittelen sinulle myös Päivikin sadun rinnakkaisteosta, niin ikään Somersalon kirjoittamaa Mestaritontun seikkailuja, jossa myös puhutaan Päivikistä... Mestaritonttu oli minun mielikirjojani lapsena.
Tekstiili- ja teknistä käsityötä opetetaan kyllä muuallakin Euroopassa, mutta ne ovat usein osa jotain erillistä oppiainetta, kuten kotitaloutta tai taidetta. Erillisenä aineena niitä opetetaan Suomen lisäksi lähinnä Skandinaviassa ja Baltian maissa, toki maille ominaisin, hieman erilaisin tavoittein ja menetelmin. Lähteitä ja lisälukemista:Kokko, Sirpa & Räisänen, Riitta: Craft education in sustaining and developing craft traditions Reflections from Finnish craft teacher education (2019, Techne series - Research in Sloyd Education and Craft Science A)Gulliksen, M. S. & Johansson, M. (eds.) (2008). Nuläge och framåtblickar - om undervisning och forskning inom det nordiska slöjdfältet. NordFo Nordisk Forum för Forskning och...
Kyseessä on William Wordsworthin runo Lines Composed a Few Miles above Tintern Abbey. Runon on suomentanut Lauri Viljanen. Suomennos sisältyy teoksiin Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (1951) ja Wordsworth, William: Runoja (1949).
Suomennoksessa rivit kuuluvat näin: "[--] koko mahtavan maailman, / – minkä silmä, korva luo / tai sitten havaitsee [--]".
https://rpo.library.utoronto.ca/poems/lines-composed-few-miles-above-ti…
Kyseessä on todennäköisesti Kalle Holmbergin Pesäpallolaulu, jota on vain loruteltu. Se alkaa: "Pesäpallokentällä lautasen äärellä, lukkari syötteli kahdella väärällä". Sanat lauluun on tehnyt Arvo Salo ja sävellyksen Kaj Chydenius. Voit kuunnella laulun esimerkiksi YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=xAvcA1-5Lw4On myös mahdollista, että opettaja on lorutellut samaan tyyliin oman pesäpallolorun.
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!"
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka...
Mirja Karjalainen kertoo Usko Kempin kirjassa seikkailevasta piika Anna Yrjänäntyttärestä Facebook-ryhmässä Historian jännät naiset. 4.1.2020"Anna-Juho eli Anna Yrjöntytär eleli Uudellamaalla Suuren Pohjan sodan aikana. Vuonna 1710 Anna pestautui Turun läänin jalkaväkirykmenttiin nimellä Johan Yrjönpoika Harittu. Ja täydestä meni! Syynä Annalla oli ehkä tarve pakoilla raipparangaistusta, joka uhkasi häntä ruuan varastamisen takia. Ruotsin armeija oli lyöty vähän aiemmin Pultavassa (Ukrainan alueella), rutto piinasi Suomea ja venäläisten isoviha oli vasta edessä. Sotaväen tarve oli siis suuri.Joukko-osasto asettui Turkuun, jossa Anna-Juho tutustui Housu-Maijaksi kutsuttuun kapakoitsijaan. Maijalla oli tytär, joka oli raskaana. Koska...
Kirjasarjan Navis Fennica: Suomen merenkulun historian osassa3 (WSOY, 1994) kerrotaan hinaajalaivastojen synnystä Kemiin. Vuonna 1893 oululaiset Bergbomin ja Snellmanin kauppahuoneet perustivat Trävaru Ab Kemin, josta 1916 tuli Ab Kemi Oy. Yhtiöllä oli useita sahoja Perämeren rannikolla ja hinaajat saivat nimen Kemi ja perään järjestysnumeron. Valtion metsäteollisuuslaitoksista muodostettiin vuonna 1932 Veitsiluotio Oy. Tämänkin yhtiön hinaajille annettiin yhtiön nimi ja perään numero.
Hinaaja nimi Hector kuului Haukiputaan Martinniemen sahalle,muita nimiä olivat Erkki, Kelo, Nils, Pomo ja Pölli. Myöhemmin kaikki yhtiön hinaajat saivat nimen Martti. Saha siirtyi aikoinaan Raahe Oy:lle ja lopulta monien yhtiöliitosten jälkeen Rauma-...
