Helsingin Sanomat kirjoitti 19.2.99 näin: "Vuosaaren metroaseman tuntumaan nousee muutaman vuoden kuluttua Suomen korkein, 26-kerroksinen asuintalo. Talon katto on vähintää 90 metrin korkeudella meren pinnasta"
Mutta tällä hetkellä korkeinta asuintaloa selvitellään, kaupungin tietokeskus lupasi ilmoitella kun selviää.
9.4.2001 Tietokeskus lähetti seuraavan viestin: "Helsingin korkeimmasta asuinrakennuksesta on keskusteltu Kaupunkimittausosastolla ja keskustelussa päädyttiin muistin varaisesti kahteen korkeaan rakennukseen. Systemaattista seurantaa rakennusten korkeustiedoista ei ole. Ei myöskään Rakennusvalvonnassa.
1. Haagassa Iida Aahlbergintiellä osoitteessa 3 a ja 3 b on 3 korkeaa taloa. Talot ovat rivissä, joista keskimmäinen n. +...
Hajuvesi voi säilyä useita vuosia, jos sen säilyttää oikein. Hajuvesi tulee pitää suojattuna valolta ja lämmöltä pullossa, jossa se ei joudu suoraan kosketuksiin ilman kanssa, esimerkiksi suihkepullossa. Hajuvesi säilyy parhaiten 3–7 asteen lämpötilassa, jotta voi mielellään säylyttää pullo jääkaapissa. Kosketuksessa ilman kanssa hajuvesi voi huonontua jo vuodessa. Kun hajuvesi huonontuu, haju muuttuu hiljalleen, mutta riippuu varmaan ainesosista minkälaiseksi se muuttuu.
Suomen maaseudulla 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneiden ihmisten arkielämään löytyy monia erilaisia tulokulmia, mutta aineistoa pitäisi kyllä löytyä suhteellisen runsaasti. Vinkkaan tässä tietokirjallisuutta, mutta toki myös kaunokirjallisuudesta löytyy varmasti paljon 1600- ja 1700-lukujen maaseutukuvauksia. Tiedonlähteenä tietokirjallisuus on kuitenkin yleensä kaunokirjallisuutta luotettavampaa.
Voit lähteä etsimään tietoa maaseutuväestön arjesta ja kulttuurista esimerkiksi erilaisista Suomen historian yleisteoksista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -teossarjan ensimmäinen osa (2006) tai Suomen kulttuurihistoria -teossarjan ensimmäinen ja toinen osa (2002). Saattaa olla myös hyödyllistä tutustua...
Hei
Kysyin asiaa eräältä kustantajalta ja sieltä luvattiin palata asiaan, mutta mitään ei ole ainakaan vielä kuulunut.
Alla ote Kansalliskirjaston sivustolta, josta käsittääkseni käy ilmi, että painotaloilla on velvollisuus lähettää vapaakappaleet.
"Julkaisujen valmistaja on velvollinen lähettämään vapaakappaleet valmistamistaan painotuotteista ja tallenteista. Velvollisuus perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1433/2007 (kulttuuriaineistolaki). Julkaisut kuuluvat luovutusvelvollisuuden piiriin riippumatta siitä onko niillä tunnistetta (esim. ISBN, ISSN, ISMN)."
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/tiedote-julkaisujen-valmistajille-1442014
Sveitsiläisen Peter Bichselin novelli Pöytä on pöytä (kokoelmasta Lastentarinoita) oli äidinkielen ylioppilaskokeen I osan oheismateriaalina keväällä 1994.
Kysymyksessä saattaa olla salanimi. Kysyin kirjasta Kansalliskirjastosta, jonka kokoelmissa kirja on. Kirjassa on ainoastaan painopaikka Pori ja vuosi 1954. Kirjailijasta ei löydy mainintaa Ranskan kansalliskirjastossa.Kirjasammosta löytyy kirjan aikalaisarvio: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au27fbb775-18ef-40cb-a9da-ab3304b53009
On täysin mahdollista asua ja työskennellä Yhdysvalloissa tarvitsematta koskaan käydä New Yorkin kaupungissa. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 11% amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt sen osavaltion ulkopuolella, jossa he ovat syntyneet. Vähemmän kuin puolet amerikkalaisista (46%) on sellaisia, jotka ovat vierailleet elämänsä aikana useammassa kuin kymmenessä osavaltiossa. Sellaista tutkimusta en löytänyt, joka vastaisi suoraan siihen kysymykseen, kuinka moni amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt New Yorkissa - monia arvioita kuitenkin, ja selvä enemmistö näistä tuntui kallistuvan sille kannalle, että New Yorkissa milloinkaan vierailemattomien amerikkalaisten osuus saattaa olla jopa 50%....
Tilasto vuodelta 2018:
Brasilia, Kongo, Indonesia, Kolumbia, Bolivia, Malesia, Peru, Madagascar, Papua Uusi Guinea ja Kamerun
Tämä listaus löytyy Mighty Earth sivulta https://www.mightyearth.org/2019/04/30/heres-what-deforestation-looks-l…
Maailman Pankin karttaesitys
https://www.geospatialworld.net/blogs/world-banks-interactive-map-shows-deforestation-severe/
Vaatesuunnitteluun ja tekstiilisuunnitteluun liittyvistä ympäristökysymyksistä on tehty jonkin verran tutkimusta Suomessa. Aiheesta on laadittu useita pro gradu -töitä, jotka ovat luettavissa ko. yliopistojen kirjastoissa.
Kaukolainoja toimitetaan - kirjastosta riippuen - joko kopioina tai mikrokortteina. Voit tehdä kaukolainapyynnön esim. Helsingin kaupungin pääkirjaston kautta
www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Aiheesta on julkaistu myös artikkeleita, enimmäkseen yleistajuisissa aikakauslehdissä.
Kirjallisuutta:
Valkonen, Anne (toim.)
Louhi : pk-yritykset ja tekstiilikuitujen ekologinen tuotekehitys ja tuotteistaminen.
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, Muoti- ja tekstiilitaiteen osasto, 2000.
Paakkunainen, Riikamaria...
Kanerva-kuoron LP-levyllä ”Soi laulumme” laulu on nimellä ”Ärjyen laaja Dnjepri huokaa”. Laulu myös alkaa näillä sanoilla. Laulun alkuperäinen nimi on "Reve ta stohne Dnipr šyrokyi". Levyn takakansitekstin mukaan suomennoksen on tehnyt Mauno Saksanen. Tämä suomennos sisältyy ”Kansan laulukirjaan” (Kansankulttuuri, 1963 ja 1974). Laulukirjassa on laulun suomenkieliset sanat ja alkuperäisen sanoittajan nimi (Taras Ševtšenko), mutta ei suomennoksen tekijän nimeä.
Mainittakoon, että "Soi laulumme" -levyllä on myös "Laulu Dnjepriltä", joka muissa lähteissä esiintyy myös nimillä "Laulu Dnjepristä" tai "Laulu Dnepristä". Se alkaa: "Kotiseutunain oli rannat nuo". Takakansitekstin mukaan sen on suomentanut V. Arti.
Kollokaatiolla tarkoitetaan kielitieteessä sanojen normaalia suurempaa taipumusta esiintyä lähekkäin. Kaupunginkirjastoista löytyy vähänlaisesti aineistoa tällaisesta kielitieteen erityisaiheesta.
Yliopistokirjastojen aineistotietokanta Lindan ja artikkelitietokanta Arton kautta lähteitä kuitenkin löytyy. Molempia tietokantoja voi käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkoissa.
Lindasta löytyvät mm. seuraavat lähteet:
- Mitä ovat kollokaatiot? kollokaatiostatuksen määrittäminen ja talouden erikoiskielen erikoisalailmausten kollokatiivisen luonteen tutkiminen / Heidi Korpunen (Pro gradu -työ 2004)
- Hyvin vaihteleva määrä - väldigt divergerande antal" : kollokaatioiden ja adjektiivien tulkkaamisesta / Pia...
Raision kirjaston kokoelmissa on pari kirjaston historiaa käsittelevää kirjaa
- Uusi-Honko, Raili
Raision kaupunginkirjasto : historiaa ja nykypäivää
- Karlsson, Pia
Raision kirjastotoimen historiikki : katsaus kirjaston historiaan 1885-1998
Raision kirjasto ei osallistu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, joten kirjaston historiasta kannattaa käydä kyselemässä myös kirjastosta:
http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=583&VID=default&SID=2854265…
Ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 lähetettiin avaruuteen vuonna 2017, kertoo Suomi 100 -satelliittiprojektin verkkosivu. Itse Suomi 100 -satelliitti pääsi lähtemään vasta vuonna 2018. Nämäkin satelliitit on viety avaruuteen yhteistyössä Intian ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomella ei vielä ole omaa teknologiaa avaruuslentoja varten.
Tarkkoja rahasummia, mitä avaruuteen lähettäminen maksaa, ei ole helposti saatavissa mistään. Viittaankin vain englanninkieliseen Wikipedia-artikkeliin "NASA Advanced Space Transportation Program", jonka mukaan vajaan puolen kilon (amerikkalainen pauna = 454 g) massan lähettäminen kiertoradalle maksaisi nykystandardeilla 10 000 dollaria (yli 9000 euroa). Kun Aalto-1:n massa on pyöreästi 4 kg, tulisi sen...
Varmaan kannattaisi aloittaa vuosituhannen vaihteessa ilmestyneestä WSOY:n kustantamasta sarjasta
Suomen musiikin historia
Sarjassa kysymyksessä mainittuja vuosia käsittelevät:
2 : Kansallisromantiikan valtavirta 1885-1918 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
3 : Uuden musiikin kynnyksellä 1907-1958 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
Populaarimusiikki / Pekka Jalkanen. - 2003.
Esittävä säveltaide / Martti Haapakoski...ym. - 2002.
Kansanmusiikki / Anneli Asplund...ym. - 2006.
Kirkkomusiikki / Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen. - 2004.
Näistä löytyy lisää kirjallisuusviitteitä. Kirjoja on varmaan hankittu runsaasti kirjastoihin (ainakin pääkaupunkiseudulla).
Mahdollisesti kyseessä on Tsekkoslovakialainen animaatiosarja "Podivuhodné příběhy Šimona a Penelopky", jonka suomenkielinen nimi on "Haha-taikurin maa". Animaatiosarja on Jiří Tyllerin ohjaama ja julkaistu 1991. Animaatiosarjan suomalaisena jakelijana on toiminut Suomen Kunnallispalvelu.https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_147758?sid=4850469307Animaatiosarja pohjautuu Gerald Durrellin teokseen "The Talking Parcel" ja se sisältää 7 jaksoa. Onko kyseessä kuvaamasi pala-animaatio, en ikävä kyllä pysty tarkistamaan. En myöskään ole löytänyt kuvaa VHS:n kannesta. (Seuraavassa linkissä oleva kuva lienee kirjan kansi).https://www.fdb.cz/serial/podivuhodne-pribehy-simona-a-penelopky/popis-obsah/111366
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla sanotaan, että A(H7N9)- sekä A(H5N1)-virusta vastaan on kehitetty rokotteita, joita ei kuitenkaan ole yleisesti saatavilla. Lintuinfluenssaan on siis olemassa rokotteita.
Lähde ja lisätietoja
THL: Lintuinfluenssa https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/t…
Olisikohan kyseessä Vakoilijan käsikirja, josta on otettu uusia painoksiakin?
TEOS Vakoilijan käsikirja / kuvittanut Colin King ; [kirjoittaneet] Falcon Travis ... [et al.] ; [suomentanut Marvi Jalo]
PAINOS 8. uudistettu painos
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 2008
ULKOASU 192 sivua : kuvitettu ; 21 cm
Voisiko kyseessä olla Kaarina Helakisan Ainakin miljoona sinistä kissaa vuodelta 1978? Nuotteja kirjasta ainakin löytyy, muista yksityiskohdista en uskalla sanoa, koska en ole lukenut koko kirjaa.
Tässä muutamia esimerkkejä Vantaan vanhoista rakennuksista.
Håkansbölen kartano. Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle ja kartanopuiston historia 1700-luvun lopulle. Nykyinen, jugendtyylinen päärakennus on valmistunut vuonna 1908. Kartanon talousrakennuksista vanhimmat ovat 1800-luvun alkupuolelta.
Backaksen kartano. Kartanon päärakennuksen runko on rakennettu 1818 ja siivet 1844. Päärakennus on uudistettu 1920-luvun lopulla.
Königstedtin kartano, jonka juuret ovat 1500-luvulta. Nykyinen rakennus on vuodelta 1816. Rakennus toimii nykyisin valtioneuvoston edustuskartanona.
Tikkurilan vanha asema, jossa sijaitsee nykyisin Vantaan kaupunginmuseo. Tikkurilan vanha asema on Suomen vanhin säilynyt kivinen rautatieasemarakennus. Sen...
