Edustava käyntikortti on mattapintaista, laadukasta, valkoista, tukevaa paperia ja siinä on musta, kiilloton kohoteksti.Kortin standardikoko on 90x45 mm.
Keskelle korttia tulee henkilön nimi suurimmalla tekstikoolla. Nimen alle painetaan ammattinimike täydellisenä ja oppiarvo lyhenteenä. Vasempaan alakulmaan sijoitetaan yrityksen nimi ja osoite. OIkeaan alakulmaan sijoitetaan puhelinnumero ja muut sähköiset yhteystiedot. Jos yrityksen logoa käytetään, se sijoitetaan "kohopainettuna" vasempaan ylälaitaan.
Erillisellä yrityskortilla tehdään tunnetuksi yritystä. Yrityskortissa yrityksen nimi on suurimmalla kirjainkoolla. Henkilön nimi ja titteli kertovat mitä tehtävää kyseinen henkilö yrityksessä hoitaa.
Verkkosivujen kirjoitusmuodosta en...
HelMet-verkkosivustolla on kirjallisuuteen liittyviä tietokantoja, joista muun muassa Contemporary authors sisältää tietoja 120000 yhdysvaltalaisesta ja kansainvälisestä kirjailijasta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Tietokannat/Kirjallisuus(812) Suomalaisia kirjailijoita voi etsiä SKS:n kirjailijatietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php
Mike Horwoodista ei löydy tietoja kummastakaan tietokannasta. Hän on englantilainen opettaja, joka muutti Suomeen vuonna 1985. Hän opettaa englantia muun muassa Tampereen yliopistossa ja Työväenopistossa. Tässä muutama Internetistä löytämäni linkki Horwoodista:
Tamperelainen 24.6.2011 http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/59896-mikelle-maistuu-hirvenliha
KMP-Engineerin OY:n uutistiedote...
Vuoden 1934 ja 1938 kisoja lukuun ottamatta jalkapallon MM-kilpailuissa on pelattu aina joku lohkovaihe. Joinakin vuosina on pelattu kaksikin eri lohkovaihetta. Maita, jotka ovat jokaisissa kisoissaan selvittäneet lohkovaiheen (jos sellainen on pelattu), ovat Saksa/Länsi-Saksa (1954-2014; vuonna 1978 Saksa tosin jäi toiseen lohkovaiheeseen), Wales (1958), Itä-Saksa (1974), Hollanti (1974, 1978, 1990, 1994, 1998, 2006, 2010 ja 2014), Irlanti (1990, 1994 ja 2002), Senegal (2002), Ukraina (2006) ja Slovakia (2010).
Muistamillasi sanoilla alkavan laulun nimi on "Syksy saapui kaupunkiin" (tai "Syksy saapui"). Sävelmä on julkaisujen mukaan kirgisialainen kansansävelmä ja sanat on tehnyt Urpo Jokinen, tosin yhdessä julkaisussa sanoittajaksi on merkitty ilmeisesti virheellisesti Ari Pärnänen.
Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Laulun iloa : kaksiäänisiä lauluja ala-asteen kuorolle (sanat, 3 säkeistöä, Esa Helasvuon kaksiääninen sovitus, sointumerkit; Otava, 1998)
Musikantti. 3-4 (sanat, 2 säkeistöä, melodia, sointumerkit ja Ari Pärnäsen sovittamia lisä-ääniä; Otava, 1996)
Musiikin aika. 3-4 (2. painos; sanat, 3 säkeistöä, melodia, sointumerkit; WSOY, 1988)
Ikivihreät laulut (Otava, 1981)
Musiikki. 3-4 : peruskoulun kolmannen ja...
Olisikohan kyseessä Katri Savolaisen vuonna 1963 ilmestynyt nuortenkirja Tyttö Mijas-vuorelta?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Suomalaisturistit tapaavat Espanjassa vaalean tytön, jolla on kaulassaan Kalevalakoru. He ryhtyvät selvittämään tytön alkuperää, ja selviää, että nyt espanjalaisperheessä asuvat tytön suomalaiset vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa. Suomalaiset järjestävät Elan Suomeen isovanhempiensa luo, ja vähitellen tyttö alkaa tunnistaa tuttuja paikkoja."Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjastoTYTTÖ MIJAS-VUORELTA | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Ehkä tavallisin suomenkielinen vastine nimelle Middle America Trench on Keski-Amerikan hauta.
"Täälläkin on syvänteitä, kuten Keski-Amerikan hauta (6662 m) ja maailman pisin (4500 km) hauta, etelää kohti syvenevä Perun ja Chilen hauta (Antofagastan kohdalla syvyys 8055 m)."
(Tyynimeri. Otavan suuri ensyklopedia [10]. Otava, 1981)
Stephen Hutchinsonin ja Lawrence E. Hawkinsin kirjassa Maailman valtameret (Gummerus, 2008) tämän syvänteen nimenä on Väli-Amerikan hauta. Joissakin kartoissa (esim. WSOY:n suuri maailmankartasto) näkee käytettävän myös nimeä Meksikon hauta.
Tämä runo alkaa sanoin "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa / Vie kauas maailmaan tie myrskyinen". Runon nimi on Hopeinen laulu. Se on julkaistu Aulikki Oksasen runokokoelmassa Kolmas sisar (Siltala, 2011).
Rusasen levystä kirjoitettiin sen julkaisuaikaan Ylen sivulla: http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Samaa tekstiä on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fd5a863a-98…
Riippuu kovasti opiskelija-asuntolan säännöistä.
Ota yhteyttä vuokranantajaasi (esim. Hoas, Kuopas tms.) ja kysy heiltä suoraan asiaa.
Parempi varmistaa ennakolta kuin korvata harmituksenaiheita kämppäkavereille ja vuokranantajalle.
Sari Vähäsarja on etsinyt vastausta tähän kysymykseen Ylen artikkelissa 29.8.2015. Otsikkona Kuumassa lyhyemmin vai viileämmässä kauemmin? 3 asiantuntijaa kertoo, miten pyykätään ekologisesti. Linkki artikkeliinHän tiivistää lyhyesti mistä on kyse:Työtehoseuran tutkijan mukaan eko-ohjelma kuluttaa vettä ja sähköä vähemmän kuin vastaava normaaliToisaalta ohjelma kestää kauemmin, mikä lisää mekaanista kulutusta ja syö vaatteen käyttöikääMyös pikaohjelmissa vettä ja sähköä kuluu vähemmän; toisaalta lasti voi olla pienempi ja linkoustulos huonompiMotivan asiantuntijan mukaan monituntinen ohjelmakin on ekologisempi kuin tavallinen, koska veden lämmityksen merkitys kokonaisuudessa on niin suuriKodinkoneiden ammattilainen taas korostaa...
Vaatesuunnitteluun ja tekstiilisuunnitteluun liittyvistä ympäristökysymyksistä on tehty jonkin verran tutkimusta Suomessa. Aiheesta on laadittu useita pro gradu -töitä, jotka ovat luettavissa ko. yliopistojen kirjastoissa.
Kaukolainoja toimitetaan - kirjastosta riippuen - joko kopioina tai mikrokortteina. Voit tehdä kaukolainapyynnön esim. Helsingin kaupungin pääkirjaston kautta
www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Aiheesta on julkaistu myös artikkeleita, enimmäkseen yleistajuisissa aikakauslehdissä.
Kirjallisuutta:
Valkonen, Anne (toim.)
Louhi : pk-yritykset ja tekstiilikuitujen ekologinen tuotekehitys ja tuotteistaminen.
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, Muoti- ja tekstiilitaiteen osasto, 2000.
Paakkunainen, Riikamaria...
Kyseessä voisi olla Pirjo Nuutisen ja Erkki Savolaisen toimittama kirja Mainiot maikat : humoristisia tarinoita opettajista, kust. Art House 2001 (ISBN 951-884-327-9). Taustatietoja kirjasta ja sen kansikuvan saa nettiosoitteesta http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/nuutinen/
Rhamnus-sukuiset kasvit ovat orapaatsamia. Orapaatsamat ovat lehtensä karistavia tai ainavihantia pensaita tai pienehköjä puita. Tähän sukuun kuuluu n. 110 lajia, joita kasvaa lähes kaikkialla maapallolla lukuunottamatta Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimpia osia, Etelä-Amerikan eteläisintä kärkeä ja Polynesiaa ja Australiaa. Euroopassa kasvaa toistakymmentä lajia, joista useimmat Välimeren alueella.
Rhamnus prinoides on Afrikassa tavattava laji. Sillä - kuten useimmilla Rhamnus-sukuun kuuluvilla lajeilla - ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.
Hei,
Suomalaisen paikannimikirjan (2007, 323) mukaan on todennäköistä, että kunnan nimen takana on sekä joennimi että entiset kylännimet. Vuonna 1546 on mainintana kylä Patioki, vuonna 1554 kylä nimeltä Patteioki ja vuonna 1649 joennimenä Pata Jocki. Kirjan mukaan on mahdollista, että joennimeen sisältyy sana patti. Tämä sana on alueen murteissa tarkoittanut sanaa 'lammikko'. Tähän viittaa myös Alpo Räisänen artikkelissaan 'Silmäkkeiden nimet ja nimitykset suomen kielessä'. Patti-nimien levikkialue on Räisäsen mukaan ollut Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ja niiden lähialueet. Hänen mukaansa joen ja entisen kunnan nimi Pattijoki kuuluvat todennäköisesti näihin Patti-alkuisiin silmäkkeitä/lammikoita tarkoittaviin nimiin. Raahen alueella on myös...
Kyseisillä tuntomerkeillä elokuva voisi olla Claude Autant-Laran Le Blé en herbe (Kun rakkaus kypsyy, 1953). Se on lähetetty Suomen televisiossa (YLE TV1) 31.3.1968.
Elokuvan alku näkyy DailyMotion-palvelussa. Siitä pystynee varmistamaan, onko kyseessä juuri kysyjän tarkoittama elokuva:
https://www.dailymotion.com/video/xqamoi
Ystävällisin terveisin,
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto
Kirja on Timo Sandbergin Jäähyväisratsastus (1994).
Lastenkirjainstituutin tietokannassa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
kirjasta kerrotaan näin:
"Ystävykset Piri eli Pirita ja Sanna touhuavat kuin kotonaan Sireenin ratsastuskoululla, sillä vuosien varrella ovat ihmiset, paikat ja ennen kaikkea hevoset tulleet läheisiksi. Pirin elämään astuu yllättäen Olli, ristiriitainen ongelmakimppu, johon Piri ei oikein osaa ottaa kantaa. Pirillä on poikaystävä Suke, joka parhaillaan toipuu leikkauksesta sairaalassa. Sannan kipeimpiä kokemuksia on jäähyväisratsastus Veeralla, joka on päätetty lopettaa. Vaihtelua arkeen tuo jäyhä ja totinen Kalevi, johon Sanna suhtautuu luonteensa mukaisesti mutkattoman railakkaasti. -...
Raision kirjaston kokoelmissa on pari kirjaston historiaa käsittelevää kirjaa
- Uusi-Honko, Raili
Raision kaupunginkirjasto : historiaa ja nykypäivää
- Karlsson, Pia
Raision kirjastotoimen historiikki : katsaus kirjaston historiaan 1885-1998
Raision kirjasto ei osallistu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, joten kirjaston historiasta kannattaa käydä kyselemässä myös kirjastosta:
http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=583&VID=default&SID=2854265…
Alice Tegnerin säveltämä laulu "Dansa min docka" on käänetty suomeksi, suomennos Sauvo Puhtila "Saukki": "Tanssi nukkeni" ja esittäjänä Ann-Christine. Laulun sanat voi poimia esim. Cd-levyltä MUKSUBOKSI 2: 20 ILOISTA LASTENLAULUA. Levy löytyy hyllystä tällä hetkellä monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, sen voi paikantaa HelMet-haulla:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Kyllä, jokaisella kirjalla on oma numeronsa, jolla pystytään yksilöimään saman teoksen eri kappaleet. Numero näkyy kirjassa olevassa viivakooditarrassa. Aiemmin näitä numeroita rakennettiin Seinäjoella isbn-numeron perustella (isbn+niteen järjestysnumero+sijaintia tarkoittava numero, esim. 01=pääkirjasto). Nykyään viivakoodin alussa on kuntatunnus 743, jonka jälkeen tulee kirjain N, erotukseksi kirjastokortin numeroista, jotka alkavat 743A. Kirjaimen jälkeen tulee juokseva numerointi, eikä samaa numeroa voi tulla useammalle eri teokselle.
Kävin konsultoimassa hankintapuolella työskentelevää kollegaa, ja hän kertoi, ettei Helsingin kaupunginkirjastossa kukaan muovita kirjoja työkseen. Suurin osa kirjastoista tulee valmiiksi muovitettuina kirjaston tukkutoimittajilta. Siellä siis on henkilöitä, jotka työkseen muovittavat kirjoja muovituskoneilla ja vaikeampia tapauksia käsin.
Helsingin kaupunginkirjasto saamia lahjoituksia ja muita kirjoja, jotka eivät ole valmiiksi muovitettuja, muovitetaan Niemikotisäätiössä. Se tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, josta yksi osa on kirjojen muovittamista, joten sitä ei voi ihan suoraan rinnastaa vakituiseen työhön. Siitä löytyy lisätietoa osoitteesta https://niemikoti.fi.
Asiaa on aika mahdotonta kertoa koko Suomen kirjastojen tasolla,...
