Tällä hetkellä Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antama suositus kasvomaskien käytölle koko maassa. Kyse ei ole velvoitteesta. Yksityinen palveluntuottaja tai tapahtumanjärjestäjä voi edellyttää maskin käyttöä, mutta tällöin tulee huomioida yhdenvertaisuuslakiin liittyvät vaatimukset. Kasvomaskien käyttösuosituksesta voit lukea THL:n verkkosivuilta näistä osoitteista:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille#Milloin_kasvomaskia_tulee_k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4?_Suosituksen_soveltaminen_epidemian_eri_vaiheissa
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/...
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin lastenromaani Pikku prinsessa (A little princess). Siitä on ilmestynyt suomeksi useita painoksia, vanhimmat 1900-luvun alkupuolella ja uusin vuonna 2022.
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista ...
Asut on suunniteltu minimoimaan kehon liikkeiden vaikutus tähtäykseen. Toisaalta asu tukee lihaksia ammunta-asennossa. https://www.quora.com/Whats-with-the-funny-outfits-in-Olympic-shooting
Suomen ampumaurheiluliitosta voisi saada enemmän tietoa asun historiasta. https://www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/nuoriso/harjoittelu/ilmakivaari/
Hän näyttää vaikuttaneen punk-piireissä Helsingissä 1970-luvun lopussa. Hänestä on kuva Kill City korttelista, joka oli Lepakkoluolan edeltäjä. https://www.wikiwand.com/fi/Kill_City_(kortteli)
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
Rakentajien tarkemmasta henkilöllisyydestä ei löytynyt kovin laajoja tietoja, mutta museon rakentamisajan sanomalehtijutut valaisevat asiaa jonkin verran. Uusi Aura 30.1.1902 kertoo, että rakennustyöt tehdään paikkakunnan oman väen voimin ja muilta paikkakunnilta ei kannata tulla Turkuun työn perässä. Rakennustyömaalla sattuneen skandaalin vuoksi joidenkin työntekijöiden nimiä on tiedossa: työnjohtajat K. Roswall ja A. Wallenius, työntekijättäret Maria Aaltonen ja E. Lindström, työmies F. Sulonen ja muuraaja L. Otlin. (Länsisuomen työmies 18.10.1902; Uusi Aura 17.8.1902).Lisää asiasta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/662605?term=museorakennukselta&page=2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/744890?...
Uolevi Nojosen kirja Kylän synty on julkaistu v.1984, joten sitä ei ole enää kirjakaupoista ostettavissa. Voit kuitenkin saada sen kaukolainaksi kirjastosi kautta. Sitä on Mikkelin sekä Tampereen kaupunginkirjastoissa sekä muutamissa korkeakoulukirjastoissa.
Voit myös osoittaa kysymyksesi suoraan WSOY:lle http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/docs/palaute (Nojonen on WSOY:n kirjailijoita). Nojosen sähköpostisoitetta ei löytynyt, mutta viestit hänelle menevät varmaankin WSOY:n kautta perille.
Kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4.uud.painos 2005) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) löytyy tietoa etunimistä. Kirjat löytyvät kirjastosta. Vilkunan kirjassa kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja.
Valitettavasti näistä kirjailijoista ei ole mainintaa Näytelmäkirjailijamatrikkelissa eikä suomalaisissa kirjailijaluetteloissa, ei myöskään Kansallisbiografiassa tai Kansallisbiografian lähteissä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran matrikkelista löytyy Anna Jungista seuraavat tiedot: syntynyt 2.8.1876 Oulussa ja kuollut 19.7.1929 Helsingissä. Hän on kirjoittanut Kaksinpuhelua oulunkielellä 1921 ja Annlis och andra barn 1918.
Lauri Pohjolasta löytyy SKS:n Suomen kirjailijat pienoiselämäkerroista vain tiedot, että hän on julkaissut Jäijellähtö ja muita kuvvauksija vanhasta Oulusta, 1948. Lisäksi hän on julkaissut Kaltio lehdessä mm. Pyrstötähti 1957 ja Kulassiparooni 1948 sekä Elättivaras teoksessa Aakkosista alettiin Oulun kansakoulujen 75...
Suomu on mukailtu saamenkielestä mutta sen alkuperästä ei voi sanoa varmaa koska nimi viittaa unohtuneeseen Vuotson/Sompion saamenkieleen.
Kuitenkin cuomus = suomu ja cuoma = kalannahka. Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus 2007)toteaa että Suomu-alkuisten paikannimien alkuperää ei tiedetä mutta ne voivat olla saamelaislähtöisiä.
Kysymykseesi pitäisi etsiä vastausta analysoimalla tilastoja ammattitaitoisesti eli verrata eri maiden käyttäjien määriä vallitsevaan huumepolitiikkaan ja vieroitusmenetelmiin sekä uusien käyttäjien määriin. Koska rahkeeni eivät riitä tähän, etsin joitakin lähteitä, joiden perusteella voit etsiä vastausta. Portugalissa kaikki huumausaineet on dekriminalisoitu vuonna 2001, eli niiden käytöstä ei seuraa rangaistusta. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että huumeiden käyttö ei ole pitkällä aikavälillä kasvanut ja huumeiden aiheuttamat terveys- ja sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet. Huumeiden käyttäjien määrä on säilynyt Portugalissa suunnilleen samana tai vähentynyt hieman verrattuna muihin EU-maihin. Sen sijaan huumeiden käyttöön...
Kyseessä on Merja Jalon Nummelan ponitalli -sarjan osa viisi Punainen hevosenkenkä (1979).
Lastenkirjainstuutin Onnet-tietokannassa kirjaa juonta kuvaillaan näin:
"Kikka Lahti voittaa ratsastuskilpailun ja saa tavoitellun kiertopalkinnon, Punaisen hevosenkengän, omalle tallilleen. Kotona hevosenkenkä menee kuitenkin vahingossa rikki pudotessaan lattialle. Sen sisältä vierii matolle kiiltäviä kiviä, jotka osoittautuvat timanteiksi. Mysteeri johdattaa Kikan hautausmaalle vakoilemaan kaverinsa Titan kanssa. Myös rehvakas Repe osallistuu salaperäisen arvoituksen selvittämiseen, ja yhdessä Kikan kanssa he kohtaavat itse Kuoleman ja joutuvat ruumishuoneelle. Paljon yllätyksiä seuraa ennen kuin arvoitus ratkeaa."
https://lastenkirjainstituutti...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Nisula” perustuu luultavasti talonnimeen. Osa talonnimistä juontanee juurensa murresanasta ”nisu” (’vehnä’). Osa nimistä taas saattaa olla peräisin nimen ”Dionysius” kansankielisestä muodosta ”Nisu”, ”Nisius” ja ”Niso”.
Vuodelta 1539 löytyy kirjallinen maininta Hauhon Nisulan talosta, jonka isäntänä oli Nisius Olavinpoika. Varhaisin maininta varsinaisesta sukunimestä on vuodelta 1680: Anders Nisula Ikaalisista. Sukunimen muita muotoja ovat olleet ”Nisius”, ”Nisu”, ”Nisuls” (ruotsalaistettu muoto), ”Oja-Nisula”, ”Nisunen” ja ”Nisonen”. Nimi esiintyy myös yhdyssanasukunimissä kuten ”Nisumäki” ja ”Nisukoski”.
Annalan talon vaiheissa http://www.kirjastovirma.net/pyhajoki/annala/annala3.html mainitaan, että "Kun kaikenlaisia sairaita tuppaantui taloon, niin piti huoneissa polttaa myrkkylamppu, että basillit kuolisivat." Kertomus käsittelee ilmeisesti 1930-lukua ennen sotaa. Myrkkylampusta ei löydy sen enempää meillä olevista kansanlääkintää ja terveydenhuollon historiaa koskevista kirjoista. Yritämme selvittää Annalan talon vaiheiden kirjoittajan Kerttu Ojanlatvan yhteystiedot ja lähetämme ne teille. Myös Pohjois-Pohjanmaan museossa (p. 08-558 47150) on luvattu selvittää asiaa, joten voisitte ottaa sinne sillä välin yhteyttä.
Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä:
kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää
jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke.
Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva.
Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997)
Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife".
He ain't heavy, he's my brother -kappaleesta on olemassa ainakin neljä laulettavaa suomenkielistä sanoitusta, joista Chrisse Johanssonin Ilman ystävää et jää löytyy Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4. Muut ovat Kun voi luottaa ystävään (Arto Vilkko), Som' muv' velii (Jaakko Joose Tammelin) ja Vahva oon (pseudonyymi Erik Lehtiniemi).
Ruokaan liittyvää kaunokirjallisuutta on viimeaikoina ilmestynyt paljonkin. Tässä kotimaista nykykaunokirjallisuutta aiheesta. Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike / Tuomas Kyrö
- Nautinnon nälkä : kahdeksan kertomusta ruoasta / toimittaneet Jaakko Hämeen-Anttila ja Venla Rossi
- Surmanpelto : romaani / Antti Tuuri
- Granta : uuden kirjallisuuden areena. 1, Ruoka / [päätoimittaja: Aleksi Pöyry] (sekä koti- että ulkomaisia kirjoittajia)
- Harmaat enkelit / Mila Teräs ...
Tuorein verkossa saatavissa oleva tieto löytynee julkaisusta Vantaan väestö 2022/2023. Se kertoo tilanteen vuodenvaihteessa 2022-23.
https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan_v%C3%A4est%C…
Sen mukaan Tikkurilan kaupunginosan asukasluku oli tuolloin 8 361. Tikkurilan suuralueen asukasluku oli 47 907 (Tikkurila, Hiekkaharju, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka, Helsingin pit. kk.)
Tätä uudempia tietoja voi kysyä Vantaan kaupungilta https://www.vantaa.fi/fi/yhteystiedot
