Nurmi-Tuomas (joskus myös Turve-Tuomas) on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä kiertoilmaus kuolemalle: kun ihminen joutuu Nurmi-Tuomaalle, hän kuolee. Nurmi-Tuomaan nukkuminen käen kukkuessa kytkeytynee tunnetuimpaan monista käkeen liitetyistä enteistä: kevään ensikäen kukunnan säkeiden lukumäärästä ihmiset voivat laskea jäljellä olevat elinvuotensa.
Lähteet:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Juha Haikola & Jarkko Rutila, Käki
Mukavaa, että olet löytänyt kirjastomme opiskelutilat. Voit toki juoda kahvia opiskelujesi ohessa. Meillä ei ole kahvilaa eikä kahviautomaattia, joten sinun on tuotava kahvi tullessasi. Jos käytät pahvimukeja, muista laittaa tyhjät mukit ja mahdolliset servetit roskiin. Ole varovainen sarjakuvahuoneessa, jossa on kokolattiamatto. Toivon, että et syö ainakaan mitään tahrivaa. Mietimme lähiaikoina eväspaikat, joissa asiakkaamme voivat vapaasti ja muita asiakkaita häiritsemättä syödä eväät.
Launonen on ollut yleinen nimi erityisesti Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Samaa kantaa ovat myös Lopen kylännimi Launonen, Lahden Laune ja Porin Launainen. Muita samantaustaisia nimiä ovat Launainen, Launiainen, Launia, Launiala, Launila, Launo, Launoila ja Launola. Kaikkien näiden nimien taustalla on muinaissaksalainen nimikanta Launa, joka on tarkoittanut iloista.
(Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Heikki Ylikankaan kirjoittaman nimismiesinstituution historian
Wallesmanni : kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä. - Suomen nimismiesyhdistys, 1966
lähde- ja kirjallisuusluettelossa mainitaan yleisluontoisesti "Nimismies- ja lakimiesmatrikkelit", mutta käytännössä en ole kyennyt löytämään tietoja yhdestäkään nimismiesmatrikkelista. Lakimiesmatrikkeleita kyllä löytyy:
Schauman, K. F. J.
Finlands jurister år 1879. - Helsingfors, 1979.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister år 1898. - Helsingfors, 1898.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister 1909. - Åbo 1909.
Holmberg, K. G.
Suomen lakimiehet : elämäkerrallisia tietoja. - Helsinki, 1926.
Wilskman, J. E.
Lakimiesmatrikkeli. - Porvoo, 1939.
(Myöhemmät eivät varmaankaan enää tulee kyseeseen)....
Jimmy – Jaakobin englantilainen muunnos, Jamesin lyhentymä
Jaakob – Vanhassa testamentissa patriarkka Iisakin toinen poika, Esaun kaksoisveli. Nimen merkityksestä on eri tulkintoja. Mahdollisesti se on lyhentymä nimestä Ja’akob’el, Jumala suojelkoon. Lisäksi on kantasanaksi arveltu heprean sanoja aqeb, kantapää ja aqab, hän pettää.
Jasper – useissa germaanissa kielissä Kasperin rinnakkaismuoto
Kaspar (pers. kansbar, rahastonhoitaja, kalleuksien vartija), Kasper, Kasperi, keskiaikaisen perimätiedon mukaan yksi Jeesuksen seimelle häntä kunnioittamaan tulleista tietäjistä, kuvattu kirkkotaiteessa tavallisimmin tummaihoiseksi nuorukaiseksi.
Mikai - tätä nimeä en löytänyt nimikirjoista. Viittaisiko Mikaeliin?
Jetro (hepr. jäännös tai...
Usko, toivo, rakkaus -sanonta tulee Ensimmäisestä korinttilaiskirjeestä (13:13): "Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus". Latinankielisessä Raamatussa (Biblia vulgata) sanonta kuuluu seuraavasti: "Nunc autem manent fides, spes, caritas, tria haec: major autem horum est caritas". Perusmuodossa sanonta on latinaksi "fides, spes, caritas".
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen...
Tiede-lehden numeron 3/2013 Kuka tietää -osastossa professori ja sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki vastasi kysymykseen "Mihin nälkään kuoleva kuolee?". Mustajoki selvitti nälkäkuoleman fysiologiaa seuraavasti:
Jollei energiaa ja muita ravintoaineita tule ruoasta, ne otetaan omista kudoksista. Eniten saa rasvakudoksesta ja lihaksista, mutta puutteen pitkittyessä ihminen alkaa "syödä" omia elimiään, mikä johtaa ongelmiin. Kun painosta on syöty 40-50%, kuolema on lähellä. Kuolinsyy vaihtelee yksilöstä toiseen.
Nälkiintymisen loppuvaiheessa useat elimet alkavat olla niin heikkoja, ettei kokonaisuus enää toimi. Silloin kuolema johtuu "monielinvauriosta". Usein kuolema kohtaa jo sitä ennen. Vaikea yleisinfektio voi viedä hautaan...
Tulisiivet-sarjan The Lost Continent- kirjaa ei vielä ole suomennettu. Tällä hetkellä viimeisin sarjan suomennettu osa on numero 10, Kavala sydän (Darkness of dragons).On kuitenkin ilmeistä että tiedustelemasi kirja suomennetaan piakkoin, suosittelen seuraamaan kirjaston ja kustantajan (Gummerus) uutuusluetteloita.
Kyseessä on Edgar Allan Poen novelli Sfinksi ja se löytyy kokoelmasta Korppi ja kultakuoriainen. Englanniksi se on luettavissa esim. täältä: http://classiclit.about.com/library/bl-etexts/eapoe/bl-eapoe-sphinx.htm.
Hiukset kuuluvat sekajätteeseen, sillä niiden kompostoituminen on niin hidasta, että niitä ei voi laittaa biojätteisiin. Sama pätee myös esim. kynnenleikkuusta syntyvään jätteeseen.
Lassila & Tikanojan kierrätysopas: http://www.lassila-tikanoja.fi/fi/kierratysopas/Mokki/lajitteluohjeetmo…
Kebabilla tarkoitetaan pystysuorassa vartaassa kypsennettävää lihatuotetta. Kebabin alkuperänä tai kehittäjänä pidetään Turkin Bursassa 1800 -luvulla elänyttä Iskender Efendiä.
Suomessa suurin osa ravintoloista käyttää naudan jauhelihasta valmistettuja vartaita. Turkissa ja Saksassa on yleisempää tehdä vartaat lampaanlihasta. Vartaisiin voi käyttää myös broilerinlihaa. Suomessa on myös ravintoloita, joiden lihavartaissa on naudanlihan lisäksi esimerkiksi lampaanjauhelihaa, vasikanlihaa ja kanan luuttomia nahallisia koipireisiä. Vegaaniset kebabit tehdään usein seitanista.
Kebabliha lämpiää ja pyörii varrasgrillissä (döner), jotka toimivat kaasulla tai sähköllä. Lämpötilaa säädellään sulkemalla ja avaamalla luukkuja sekä siirtämällä...
Olisikohan etsimäsi laulu nimeltään "Vanha musta Joe" (englanninkielinen alkuteos "Old black Joe", Stephen Foster, säv.).
Tämän laulun sanat löytyvät SUURI TOIVELAULUKIRJA 7.
Laulu alkaa:
Mennyt jo on elo kauniin nuoruuden,
mennyt jo on koko parvi veikkojen...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) kertoo, että Celina ja sen muunnelma Selina ovat varhaishistorialtaan epäselvä nimi. Lähtökohtina lienevät joko latinan caelum (taivas) ja caelestis, caelestina (taivaallinen) tai kreikan seléenee (kuu). Ranskassa on legendan mukaan elänyt 400-luvulla Celina-niminen pyhimys, jota St. Remyn kaupungin asukkaat ovat kunnioittaneet suojelijanaan. Englannissa nimestä tunnetaan 1600-luvulta eri kirjoitusasuja, mikä viittaa siihen, että nimi on iältään melkoisesti vanhempi. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Céline, Saksassa Selina, Seline ja Selena sekä Virossa Selena.
Samainen Lempiäisen kirja kertoo, että Jirko on muunnelma tŝekkiläisestä Jiristä. Jiri puolestaan on muunnelma Georgista ja sen...
Kohtelias kehotus "Tehkää hyvin!" pohjautuu ruotsinkieliseen ilmaukseen "Var så god!" siinä missä sen nykyään tutumpi käännöskin "Olkaa hyvä!". Sille, miksi oleminen on tässä muuttunut tekemiseksi, en tutkimistani lähteistä kuitenkaan onnistunut löytämään selitystä. Nykysuomen sanakirjan mukaan "tehdä" esiintyy tässä yksinkertaisesti merkitykseltään kalvenneena. Kaupan kassalla voidaan kysyä "Paljonko se tekee?" sen sijaan, että sanottaisiin "Paljonko se on?" (Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja). Voisi kuitenkin kaiketi ajatella, että kun on esimerkiksi tarjottu jotain tai kehotettu istumaan, on odotettu sen johtavan jonkinlaiseen tekemiseen tai toimintaan. "Tehkää hyvin!" on siis ikään kuin kehotus toimia niin...
Kirjastolla ei ole yhtä tunnettua keksijää. Itse asiassa kirjasto on hyvin vanha keksintö. Varhaisimmat kirjastot perustettiin noin viisituhatta vuotta sitten muinaiseen Mesopotamiaan. ”Kirjat” olivat siellä savitauluja, joihin oli kirjattu tietoja tehdyistä kaupoista ja hallinnollisista asioista kuten veroista ja armeijoista. Vasta myöhemmin alettiin kirjoittaa ylös myyttejä, historiaa, filosofiaa, maantiedettä ja lääketiedettä. Näistä löytyy laajemmin tietoa Stuart A. P. Murrayn teoksesta The library : an illustrated history (American Library Association, 2009), jota on käytetty ihan yliopisto-opinnoissakin oppikirjana.
Kirjojen lainaaminen on ollut ennen varsin rajoitettua, sillä esimerkiksi varhaisista yliopistokirjastoista ei ole...
Suoraa vastausta arveluusi ei etymologisista sanakirjoista löydy. Suomen sanojen alkuperä: etymologisen sanakirjan (1995) mukaan leväperäinen kuuluu sanan levä yhteyteen (levä merkityksessä levällään) ja tarkoittaa huolimatonta, välinpitämätöntä (henkilöä, jolta asiat jäävät levälleen).
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) määrittely sanasta levä on: "Alkuaan vedessä tai veden pinnalla kasvavaa sammalta tai muuta kasvillisuutta sekä kosteaa maastoa merkitsevällä levä-sanalla ei ole vastineita sukukielissa. Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä...
"Jehkimä" löytyy Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jehkimä&sms_id=SMS_00dd6ef5927a999eb8b0fb6c07041896), mutta sen tarjoama tieto ei paljonkaan valaise sanan käyttöä Tuntemattomassa sotilaassa. Toinen sen mieleen tuleva esiintymä kirjassa - kysymyksessä mainitun lisäksi - sisältyy 11. lukuun, Pirunkukkulan edustalla olevaan Syvärin-tukikohtaan sijoittuvaan jaksoon. Vanhala ohjeistaa ensimmäisen kerran yksin vartioon tulevaa Hauhiaa seuraavasti: "Sirpalesuojassa on jv:n poikien Ukko-Pekka, mutta älä ammuskele sillä jos se ei ole välttämätöntä. Jehkimä tekee sinusta pian sankarin. Kasva täällä ny hiljaisuudessa Suomen pelottavaks korpisoturiks."
Sillä perusteella,...
HelMet-kirjastoissa eli Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kirjan voi uusia viisi kertaa, jos siitä ei ole varauksia ja jos kortilla on maksuja alle 30 euroa. Bestseller-kirjoja ei voi uusia kertaakaan. Uusiminen onnistuu osoitteessa http://www.helmet.fi kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Uusia voi myös puhelimitse tai käymällä kirjastossa.
Uusimisesta ja muusta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j….
