Onni Okkonen kirjoittaa kirjassaan A. Gallen-Kallela : elämä ja taide "Uffizi-muotokuvasta" seuraavasti: "Kokonaisuudessaan tämän kauden taiteellinen tuotanto on vähäistä. Öljymaalauksista huomattavin on ns. 'Uffizi-muotokuva' (öljym. kankaalle 50 x 39,5 cm, merk. Gallén 1916), omakuva, joka lienee toisin ajoin aiottu vain esityöksi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen ja toisin ajoin ehkä lopulliseksikin – mitään muuta lopullisempaa ei kyllä syntynyt eikä myöskään tilausta liene myöhemmin kyselty italialaiselta taholta. -- Olisi tosiaankin toivonut, että maalari olisi tämän perusajatuksensa pohjalla valmistanut lopullisen taulun ja että se olisi joutunut aiottuun paikkaansa." (s. 798)Gallen-Kallelan Museon Facebook-julkaisun mukaan "...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…;
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa pystyy ottamaan tulosteita mikrofilmeistä. Tulosteen hinta on 0,20 €/kpl, ja kaksipuoleinen tuloste maksaa 0,40 €/kpl.
Lisätietoa Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/lehdet. Mikrofilmit ja mikrofilmien lukulaitteen voi varata käyttöönsä joko Turun kaupungin Varaamo-palvelussa (https://varaamo.turku.fi/) tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Karolina Eskelin väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa tohtoriksi vuonna 1895. Väitöskirjan nimi oli Studier öfver tarminvagination (suom. Suoliston invaginaatiotutkimukset), aiheena lääketiede ja kirurgia.
Häntä aiemmin tohtoriksi väitteli Lydia Sesemann, mutta ei Suomessa, vaan Zürichin yliopistossa Sveitsissä vuotta 1874.
Lähteet:
https://www.mv.helsinki.fi/home/eisaksso/tiedenaiset/eskelin.html
https://www.naistenaani.fi/lydia-maria-sesemann-1845-1925-ensimmainen-tohtoriksi-vaitellyt-suomalainen-nainen/
Risto Ahti on suomentanut W H Audenin runon Funeral Blues. Suomennos sisältyy teokseen Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1988). Runon nimi on suomennoksessa Laulu ja se alkaa rivillä Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa. https://allpoetry.com/funeral-blues
Vaski-kirjastot eivät saa mitään tietoja väestörekisteristä tai mistään muultakaan taholta eli kuolemasta pitäisi ilmoittaa kirjastoon. Samalla tarkastetaan lainatilanne yms. ja poistetaan asiakastiedot.
Sama koskee muitakin yhteystietoja. Moni asiakas luulee tehdessään osoitteenmuutoksen, että siitä ilmoitetaan kirjastoon, mutta emme saa ilmoitusta. Käyttösäännöissä sanotaankin, että on asiakkaan vastuulla ilmoittaa, jos yhteystiedot muuttuvat (osoite, s-posti, puhelinnro).
Vaski-kirjastojen käyttösäännöt (finna.fi)
Vaikka läntisessä kristikunnassa ei olekaan ollut tapana viettää Vanhan testamentin henkilöiden (Nooasta 1. Moos. 5:28-10:32) muistopäiviä, löytyy tässä tapauksessa kuitenkin useitakin historiallisesti perusteltuja vaihtoehtoja.
Suomalaisissa kalentereissa Nooalla on muinoin ollut nimipäivä joulukuun 23. päivänä (vuosina 1740-1748 heprealaista alkumuotoa jäljittelevä Noach, vuonna 1749 latinalainen muoto Noachus).
Roomalaiskatolisessa kirkossa Nooaa on muisteltu joulukuun 19. päivänä, ortodoksisessa kirkossa toukokuun 10. päivänä, Syyrian kirkossa toukokuun 2. päivänä ja Armenian kirkossa heinäkuun 26. päivänä. Raamatun vedenpaisumuskertomukseen liittyen on myös mainittu muita merkkipäiviä:
Nooa lähti arkista huhtikuun 28. päivä (...
Amalgaamipaikoista on pitkälti luovuttu ja on tehty tutkimuksia, joissa on huomattu että olemassaolevien paikkojen poistaminen vähentää elohopea-pitoisuuksia veressä. Paljon on keskustelua on siitä, kuinka vaarallisia amalgaamipaikat ovat. Tilastoja paikkojen määrästä niin hampaissa kuin maaperässä ei löydy kattavia tilastoja.
Alla olevissa artikkeleissa lisätietoa sekä lähdemateriaalia.
Amalgaamia ei ole vielä hylätty
Amalgaamipaikkojen terveysriskit - vaiettu ongelma
Amalgaami
Finna-tietokannan, www.finna.fi, mukaan Helsingissä, Kaisa-talon kirjastossa on esim. Marcia Reissin "Central Park then & now" ja Aalto-yliopiston kirjastossa Kinkead, Eugene: "Central Park 1857-1995: the birth, decline, and renewal of a national treasure".
Ensimmäinen luku kertoo oman sijaintisi varausjonossa, toinen luku paljonko varausjonossa kaiken kaikkiaan on varauksia.
Moni asia vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti oma varauksesi saapuu:
Montako nidettä kyseistä kirjaa on ja kuinka moni niteistä ei lyhennä varausjonoa (eli on bestseller-hyllyyn tarkoitettu)
Kuinka nopeasti muut varaajat noutavat saapuneen varauksensa (heti tiedon saatuaan vai kenties vasta viimeisenä noutopäivänä)
Kuinka pian lainaaja palauttaa varatun niteen (ennen eräpäivää, eräpäivänä, myöhässä, ei lainkaan)
Kuinka moni varaaja on lukinnut varauksensa esim. lomamatkan ajaksi (lukittu varaus säilyy jonossa eikä varaus tartu siihen)
Näiden syiden takia on mahdotonta antaa tietoa siitä kuinka pian varauksesi...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole säilytetty Apuja ja Seuroja noin pitkältä ajalta. Yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa niitä on, mutta yksittäisiä artikkeleita ei pysty hakemaan. Kannattaa ehkä kysyä asiaa suoraan kyseisiltä lehdiltä.
https://www.apu.fi/yhteystiedot
https://seura.fi/
Etu- ja sukunimilakimme ovat viime vuosina muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmiksi: aiempi vaatimus kotimaisen nimikäytännön mukaisesta nimestä on lieventynyt säädösmuutosten myötä "vakiintunutta nimikäytäntöä vastaavaksi". Poikkeusperusteet mahdollistavat sellaisenkin nimen valinnan, joka ei täytä tätä ehtoa "jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa kyseisessä valtiossa vakiintunutta etunimikäytäntöä". Periaatteessa vierasperäisiä kirjaimia sisältävän nimen antaminen on siis mahdollista – ei kuitenkaan täysin ilman perusteita.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi tarkistaa, löytyykö ajateltua nimeä...
Emme ole löytäneet kirjallisuutta, joka koskisi nimenomaan lasten- ja nuortenkirjastojen kokoelmatyötä tai hankintapolitiikkaa. Kysy Kirjastonhoitajalta- arkistosta löytyy yksi yleisluontoinen vastaus aineiston-
valintaan. Sensijaan Aleksi-tietokannasta löytyy useita lehtiartikkeleita ja Lindan mukaan Tampereen yliopistossa on tehty gradu : Kirsi Kaulio: Nuorisokirjallisuuden valinta Hämeenläänin pääkirjastoihin (-91). Turussa on tehty moniste " Hankintalinja aikuisten- ja lasten- ja nuortenosaston välillä". Siinä on käyty luokittain kirjallisuus läpi tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi Siihen voi tutustua Lasten- ja nuortenkirjastossa.
Tietokantoja voi tutkia käsikirjastossa.
Kansallisbiografian artikkelin mukaan Erna Tauro osallistui 10.11.1965 Yleisradion järjestämään laulukilpailuun kahdella teoksella, joista toiseksi sijoittui "Den gamla brudkläderskan" Evert Huldénin sanoihin ja kolmanneksi "Höstvisan" Tove Janssonin sanoihin. Kilpailun voitti Kari Rydmanin laulu "Mitä sanoisin sinulle tänään".
Kilpailusta on hieman erilaisia tietoja eri lähteissä. Kirsti Gaddin artikkelin mukaan Yleisradio järjesti tämän laulelmakilpailun vuonna 1967 ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi ja "Brudkläderskan" kolmanneksi. Myös "Stora sångboken" -nuotin mukaan kilpailu järjestettiin vuonna 1967 Cay Idströmin aloitteesta ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi. Boel Westinin kirjoittamassa Tove Janssonin elämäkerrassa...
Kyseessä on toinen runo Johanna Wolfgang von Goethen Matkamiehen yölauluista (Wandrers Nachtlied). Valter Juva on suomentanut Matkamiehen yölaulut runoantologiaan Sata runoa : Valikoituja maailmankirjallisuudesta (1916).Teos on digitoitu Gutenberg-projektiin. Voit lukea sen alla olevasta linkistä.https://www.gutenberg.org/cache/epub/18411/pg18411-images.htmlJa tässä suomennos:Rauhaa huippuin ylhäinsä nää!Puut vuorten jylhäinhämyyn jää;vait uinuu maat,ei linnut oksilla lennä.Aavoille ennä,rauhan jo saat!Tässä linkissä on alkuperäinen teksti: https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap082.html
Runo Linnunrata on vuodelta 1852, ja se löytyy Uuno Kailaan suomennoksena Topeliuksen teoksesta Runoja. Runoja sisältyy esim. Z. Topeliuksen Koottujen teosten osaan XI (4. p. v. 1949). Kyseinen runo on teoksessa sivulla 211. Kirjaa löytynee Helsingin seudun kirjastoistakin, mutta ainakin meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa se on, joten voit pyytää kaukolainaksi.
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani...
Ruotsin kansallisarkistossa on joitain kuvia Estonian sisätiloista: https://sok.riksarkivet.se/estonia/ms-estonia/bildgalleri.Franz Airiman -niminen käyttäjä on ladannut Flickr-kuvapalveluun kuvia risteilystä, joka tehtiin Viking Sallylla (myöhemmin Estonia) 31.7.1987, ks. https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72157654607399020/ ja https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72177720320621519/ . Kuvissa näkyy myös sisätiloja.Estonia-onnettomuuden tutkinnan loppuraportissa on kaksi kuvaa Estonian sisätiloista, ks. https://onse.fi/estonia/chapt06_2.html#1Tuomas Rimpiläisen kirjoittamassa kirjassa Viking Sallyn veriteko on joitain sisäkuvia laivan Sally-ajoilta.
