Selailin läpi kirjaston hyllyssä olevat nimikirjat, joissa kaikissa viitattiin Helenaan.
Helenan -nimen lähtökohtanan pidetään kreikan sanaa helios, aurinko. Kreikkalaisten auringojumalan nimikin oli Helios. Helena siis merkitsee aurinkoista, loistavaa! Kreikan mytologiassa Helene oli ylijumalan Zeuksen ja tämän myöhemmin joutseneksi muuttaman prinsessa Ledan kauneudestaan kuuluisa tytär. Helenestä tuli Spartan kuninkaan Menelaoksen puoliso. Lähdettyään Troijan prinssi Pariksen mukana Troijaan hän aiheutti kuuluisan Troijan sodan.
Eurooppalaisiin kalentereihin Helenan on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua. Heistä kuuluisin on keisari Konstantinuksen äiti Helena (k. 330, muistopäivä 18.8.). Pohjoismaissa...
Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty useampiakin elokuva- ja televisiosarjaversioita. Suomeksi on ilmestynyt vuonna 2004 viisi dvd-levyä, joihin sisältynee suurin osa Viisikoista elokuvaversioina.
Viisikko seikkailee 1 sisältää elokuvat: Viisikko aarresaarella ; Viisikko pulassa ; Viisikko joutuu ansaan ; Viisikko ja aavejuna ; Viisikko ja linnan aarre.
Viisikko seikkailee 2 sisältää elokuvat: Viisikko ja salakuljettajat ; Viisikon uudet seikkailut ; Viisikko pelastaa salaisuuden ; Viisikko löytää jäljen ; Viisikko ja lapsenryöstäjät ; Viisikko vanhassa majakassa.
Viisikko seikkailee 3 sisältää elokuvat: Viisikko lähtee merelle ; Viisikko karkuteillä ; Viisikko salaperäisellä nummella ; Viisikko vuoristossa.
Viisikko seikkailee 4...
Väestörekisterin mukaan Elea nimisiä tyttöjä on Suomessa ollut yhteensä 40. Ensimmäisiä kertoja nimi on rekisterin mukaan tullut käyttöön 1900-19, jolloin Elea nimisiä oli kolme. Vuonna 2006 Elea nimen sai 24 tyttöä.
Elea-nimen on päätelty olevan lyhenne Eleanor-nimestä, joka merkitsee arabian kielellä "Jumala on valoni". Elea on myös muinainen kreikkalaisten perustama kaupunki Etelä-Italiassa (nyk. Velia). Kaupugin nimen etymologiasta ei löytynyt tietoa käytettävissä olevista lähteistä.
Nimistä voi etsiä tietoa seuraavista teoksista
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Saarikalle-Suomalainen:...
Lastenkirjainstituutin tietokannan mukaan loru on englantilainen kansanruno:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Runo löytyy mm. kirjoista Peukaloputti: meidän vauvan lorut / (toimittanut Katriina Kauppila, kuvittanut Timo Kästämä) ja Suomen lasten runotar / toimittanut Kaarina Helakisa, kuvittanut Leena Lumme
Ihmisen tiheys on lähellä veden tiheyttä. Ihminen pystyy kellumaan, kun vetää keuhkot täyteen ilmaan. Aikuisen ihmisen keuhkoihin mahtuu noin kuusi litraa keveää ilmaa. Se toimii kellukkeena. Rasva on vettä kevyempää, joten lihavat ihmiset kelluvat helpommin kuin laihat. Jos vetää keuhkot täyteen vettä, uppoaa. Kaikki hukkuneet painuvat pohjaan, kunnes mätänemiskaasut nostavat ruumiin pintaan. Ohessa Tiede-lehdessä 7/2008 julkaistu artikkeli Miten uimari pysyy pinnalla? http://www.tiede.fi/arkisto/artikke...mp;vl=2008 .
Pieti (myös pietti) tarkoittaa korttipelisanastossa "luvatusta tai säädetystä määrästä puuttuvaa tikkiä". Voidaan sanoa "Se oli kallis pieti" eli "Se kävi kalliiksi", edelleen "Kallesta tuli pieti" (= "Kalle hävisi pelissä", kuvallisesti laajemminkin "Kalle on häviäjä"). Suomeen sana on tullut ruotsin kautta romaanisista kielistä:
Nykyruotsin bet, merkitys sama kuin suomessa
Ruotsiin ranskasta, jossa sanonta faire la bête 'hävitä'. Ranskan kielessä sanalla bête on lukuisia merkityksiä 'eläin', 'peto', usein myös haukkumasanoina 'typerys', 'pikkutarkka'.
Ranskaan sana on tullut latinasta: bestia (myöhemmässä kielessä myös besta) 'eläin', 'peto'.
Käytännössä on kuitenkin hyvin todennäköistä, että henkilönnimissämme esiintyvä pieti- ei ole...
Vittu on paitsi kirosana myös voimasana siinä merkityksessä, että vitulla, sikäli kun se ymmärretään synnyttäneen naisen sukuelimenä, on aiemmin katsottu olevan jopa maagisia suojeluvoimia. Esimerkiksi tässä Terve.fin artikkelissa kerrotaan vitun hyvistä ja pahoista voimista.
Vittu juontuu ruotsin kielen sanasta fitta, joskaan länsinaapurissa sanaa ei viljellä yhtä hanakasti. Jyväskylän yliopistossa tehdyn kandidaatintutkielman mukaan vittu on suomen kielen yleisin kirosana. Sen suosiota on selitetty monikäyttöisyydellä ja sillä, että se viestittää tehokkaasti asenteita. Onhan se kieltämättä helpompi, nopeampi ja painavampi sanoa, kuin vaikkapa jokin raamatullisempi voimasana.
Monikäyttöisyydestä esitetään...
Ensimmäinen kirjastokortti on aina maksuton ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Esim. kortin kadotessa tilalle tehtävästä uudesta kortista veloitetaan 2€ maksu. Alle 18-vuotias tarvitsee huoltajan kirjallisen suostumuksen saadakseen kirjastokortin.
Lisätietoa kirjastokortista voi lukea alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Uusi Suomalainen nimikirja kertoo Hiski-nimestä näin:
"Hiskia on Vanhan testamentin nimiä. Juudan kuningas Hiskia hallitsi 716-687 eKr. ja toteutti uudistuksia jumalanpalveluksen arvon kohottamiseksi, mm. murskasi epäjumalien patsaat. Nimi ei ole sisältynyt almanakkaan, muttei silti ole ollut lainkaan harvinainen. Yleisin muoto on Hiski, mutta myös Hiska, Hiskija, Kiia, Kiija ovat olleet käytössä."
Ortodoksisessa almanakassa Hiskin nimipäivä on ollut 2.3. Nimi merkitsee suomeksi "Minun voimani on Herra"
Ansa Ikosen ja Tauno Palon yhteiset 12 elokuvaa ovat:
Kaikki rakastavat Vaala, Valentin 1935
Vaimoke Vaala, Valentin 1936
Koskenlaskijan morsian Vaala, Valentin 1937
Jumalan tuomio Särkkä, T. J.
Norta, Yrjö 1939
Serenaadi sotatorvella eli sotamies Paavosen tuurihousut Särkkä, T. J. 1940
SF-Paraati Norta, Yrjö 1940
Kulkurin valssi Särkkä, T. J. 1941
Vaivaisukon morsian Särkkä, T. J. 1944
Laitakaupungin laulu Laine, Edvin 1948
Professori Masa Kassila, Matti 1950
Isän vanha ja uusi Kassila, Matti 1955
Ratkaisun päivät Leminen, Hannu 1956
ks. myös www.elonet.fi
Video- ja DVD-saatavuus Suomen elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan
- Kaikki rakastavat video, Suomi-filmi
- Vaimoke, video, Suomi-filmo
Serenaadi sotatorvella, Video, Suomen...
Kirjastossa työskentelee ihmisiä erilaisilla nimikkeillä ja koulutuspohjilla. Kirjastosta löytyvät mm. vahtimestari, palveluvirkailija, kirjastovirkailija, erikoiskirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja, lastenkirjastonhoitaja, informaatikko, pedagoginen informaatikko, toimistopäällikkö ja aluejohtaja.
Perustöitä ovat hyllytys, aineiston järjestäminen, paikantaminen ja korjaus. Monipuolinen asiakaspalvelu on kivijalka, joka sisältää mm. lainauksen, palautuksen, maksut, neuvonnan, tiedotuksen jne. Omasta kirjastosta lähtevien varausten haku (hakulistat) kuuluu myös päivittäiseen rutiiniin.
Kirjastotyöhön kuuluu myös opastusta: tiedonhaussa, asiakastyöasemilla, kirjaston käytössä ja aineiston paikantamisessa....
Fausti, vausti, vaussi, faustilakki esiintyy Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Hämeessä, Haapavedellä ja Posiolla. Se on siis lipaton lakki, baskeri. Kemistä on kotoisin sanonta "faustilakki vauhtilakiksi sanothin". Raumalla sanotaan "faustlakki".
Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus, 1988
Hesarin Kirsti kertoo vaustin taustasta: "Suomessa sai vuonna 1926 ensi-iltansa saksalaisen Friedrich Wilhelm Murnaun ohjaama elokuva Faust. Päähenkilö esiintyi filmissä baskerimaisessa, otsaa myötäilevässä päähineessä."
(HS 14.3.1999) Selitys kuulostaa hyvältä. Sanan esiintyminen vain maan länsi- ja keskiosassa ei kuitenkaan selity sillä.
Emma juontaa juurensa muinaissaksalaisesta nimestä, jonka alkuosana on sana ermin – irmin, joka tarkoittaa ”yleinen” ”suuri”, ”voimakas”. Sama sana ilmenee nimissä Ermgard, Irmgard, eli Emma on alkuperältään sama kuin Irma ”mahtava”, ”suuri”.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Kyseessä on Edit Polonin säveltämä laulu Vanha Sanna. Laulun sanoittajaa ei tunneta.
Laulu löytyy esim. teoksista Kokoelma yksinlauluja III ja Yksinlauluja nuorisolle 3.
Vanha Sanna muori perunoita kuorii,
pienen mökin portahilla istuu katsellen.
Kuinka linnut lentää pesihinsä entää;
vanha Sanna kuorii hiljaa miettien.
Päivä kirkas loistaa
vaan ei voi poistaa
sitä surumieltä joka kasvoiss kuvastuu.
Muistaa päivän menneen,
hänelläkin ennen
oli aina ilomieli, naurusuu.
Isä silmät sulki
tyttö kauvas kulki,
yksin, yksin vanha Sanna
mökissänsä on:
Sydän kaipaa lasta
kaipaa ainokasta,
lapsi minkälaisen
sait sä kohtalon?
Etkö lapsi tunne
kulkisitpa kunne,
kuinka vanhan äidin sydän
kaihost' sykkiipi?
Avosylin lastaan,
äiti ottais vastaan.
Tyttö...
Hei!
Matkantekijä-sarjaan kuuluvat romaanit:
Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi.
Muukalainen (Gummerus 2002) (Outlander, 1991)
Sudenkorento (Gummerus 2003) (Dragonfly in Amber, 1992)
Matkantekijä (Gummerus 2004) (Voyager, 1994)
Syysrummut (Gummerus 2005) (Drums of Autumn, 1997)
Tuliristi (Gummerus 2006) (The Fiery Cross, 2001)
Lumen ja tuhkan maa (Gummerus 2007) (A Breath of Snow and Ashes, 2005)
Luiden kaiku (Gummerus 2010) (An Echo in the Bone, 2009)
Sydänverelläni kirjoitettu (Gummerus 2014) (Written in My Own Heart's Blood, 2014)
Nykysuomen sanakirjassa annetaan piimä-sanalle taivutusluokka 11, ja siinä on esimerkkisanana koira. Piimä on ainesana ja sitä käytetään yleensä vain yksikössä, mutta jos sitä halutaan käyttää monikossa, niin muodot seurailevat koira-sanan taivutusta, siis koiria - piimiä. (Konsonanttivartalon perään tulee monikon tunnus i ja sitten sijapääte.)
Kylänmies ei ole ollut varsinainen ammatinharjoittaja mutta hänen tehtävänään on ollut eri tavoin valvoa kyläyhteisön järjestystä. Kylänvanhinten merkitys on vaihdellut ajasta ja paikasta riippuen.Suomessa on kyliä luokiteltu asutuksen erilaisten alkuperien ja lähtötaustojen perusteella. Lähinnä läntisessä Suomessa esiintyi ryhmäkyliä (talojen tontit olivat vierekkäin). Varsinaisten suurkylien aluetta olivat Häme ja Uusimaa. Muualla Suomessa, missä yksittäistalot olivat vallitsevia, kruununvoudit yhdistivät niitä asiakirjoihinsa kyliksi (puhutaan seutukylistä). Aikaa myöten kyläläisten yhteistoiminta tuli tiiviimmäksi ja laadittiin kyläjärjestyksiä, joiden noudattamista kylänvanhin (=kylänmies) valvoi ja niiden rikkomisesta kannettiin...
Yksiavioisuutta eli monogamiaa voidaan ajatella olevan eri tyyppejä. Linnuilla ns. sosiaalinen monogamia on hyvin yleistä. Tällöin uros ja naaras pesivät ja huolehtivat poikasista yhdessä, mutta voivat kuitenkin tehdä syrjähyppyjä samaan aikaan. Elinikäisen parisidoksen muodostavina lajeina mainitaan mm. joutsenet, kotkat, albatrossit ja hanhet. Nisäkkäillä yksiavioisuus on harvinaista. Majavat, saukot, lepakot sekä jotkut ketut, kavioeläimet, jyrsijät sekä kädelliset ovat yksiavioisia.
http://www.stanford.edu/group/stanfordbirds/t...onogamy.html
http://news.softpedia.com/news/Monogamy-is-an...-42006.shtml
http://www.sciencedaily.com/releases/2003/05/...27084621.htm
Barash, David P: Deflating the Myth of Monogamy. Chronicle of Higher...
Englannin etymologinen sanakirja Internetissä: http://www.etymonline.com/index.php (sangen hyvä sanakirja)
Englanti-latina-englanti-sanakirja Internetissä: http://sunsite.ubc.ca/LatinDictionary
Nyky- sekä muinaiskreikan sanakirja Internetissä: http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon
Latinan sanakirjan (Pekkanen, Tuomo: Nykylatinan sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) mukaan elämys on latinaksi: experimenum; iucundum; memorabile. Sanaa ’kokemus’ ei tässä sanakirjassa ole.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy englannin kielen etymologinen sanakirja Room, Adrian: Cassell's dictionary of word histories. Cassell, 2002
Lapin kirjastojen (Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja...
Sanaa "humanisti" käytetään useassa hieman eri merkityksessä, joten yksiselitteistä vastakohtaa ei sanalle ole olemassa.
Sanan vanhin merkitys on ollut antiikin kirjallisuuden opettaja (latinaksi humanista).
Yliopistomaailmassa termillä "humanisti" tarkoitetaan nykyään yleensä opiskelijaa tai opettajaa, joka toimii ns. humanististen aineiden tai humanistisen tiedekunnan piirissä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanistiset_tieteet) Tässä merkityksessä sanalle ei voikaan olla vastakohtaa.
Kolmas yleinen sanan käyttötapa viittaa ns. sekulaarihumanismiin, jolla tarkoitetaan maallista (ei-uskonnollista) eettistä maailmankatsomusta.
Neljäs ja arkisin sanan käyttötapa lienee se, johon kysyjäkin etsii vastakohtaa eli ihminen, joka pyrkii...
