Sana maailma on esiintynyt Suomen kirjakielessä jo Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, mutta sanan keksijää ei voida tietää. Sana edustaa rakenteeltaan ikivanhaa yhdyssanatyyppiä, jossa rakenneosat ovat rinnasteisessa suhteessa keskenään. Yhdyssanalla on vastineita useissa lähisukukielissä, esim karjalan "moailma" ja viron "maailm". Rinnasteisia yhdyssanoja on myös suomen etäsukukielissä, joten tämän sananmuodostuskeinon katsotaan olevan kantauralilaista perua.
Tiedot löytyvät Kaisa Häkkisen teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Tämä Portian lausuman ajatus on William Shakespearen näytelmän Venetsian kauppias neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
"The quality of mercy is not strain'd,
It droppeth as the gentle rain from heaven
Upon the place beneath: it is twice blest;
It blesseth him that gives and him that takes."
Tiina Ohimaa ja Alice Martin ovat suomentaneet kohdan näin:
"Armon luonteeseen ei pakko kuulu.
Se pisaroi kuin taivaan lauha sade
alas maahan. Siunaus on kaksinkertainen:
se siunaa antajan ja vastaanottajan."
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1883 seuraavasti:
"Pakoittaa ei voi laupeutta lainkaan;
Kuin vieno sade taivaast´ alas maahan
Se tiukkuu, kaksin kerroin siunattuna:
se siunaa antaja ja ottajan."
Näytelmästä on olemassa...
Samuel Taylor Coleridgen runosta "Kubla Khan" on kaksikin eri suomennosta. Sen ovat suomentaneet Yrjö Jylhä ja Aale Tynni. Runon nimi on suomeksi "Kublai-kaani".
Yrjö Jylhän suomennos runosta sisältyy teoksiin "Tuhat laulujen vuotta" (1957 painokseen) "Hallitse Britannia!" (1929) ja "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 3" (1933). Aale Tynnin suomennos puolestaan löytyy "Tuhat laulujen vuotta" -teoksen kahdesta uudemmasta painoksesta (1974 ja 2004).
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Passin historiasta on kerrottu englanninkielisen Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Passport. Ensimmäiset passit olivat kulkulupia, jotka oikeuttivat matkustamaan tietyillä seuduilla. Vanhimman kirjallisen maininnan kerrotaan olevan Persian valtakunnasta suunnilleen vuodelta 450 eaa., ja silloin kulkuluvan myöntäjäksi mainitaan kuningas Artakserkses I.
Englannin kuninkaan Henrik V:n nimiin on laitettu nykyaikaisen passin keksiminen. Erona keskiajallakin yleisiin kulkulupiin tällaisen 1400-luvun alussa keksityn passin tarkoituksena oli todistaa haltijan henkilöllisyys ja Englannin kansalaisuus vieraissa maissa. Tästä kerrotaan osoitteesta http://www.life123.com/sports/vacations-vacation-planning/passport/litt…...
"Vuonna 1888 miehen päiväpalkka oli yksi markka. Hevosmies sai kaksi markkaa. Piiat ansaitsivat hieman vähemmän eli noin 70 penniä päivässä. Pohjois-Karjalassa oli myös tapana, että taloon tullessaan rengit ja piiat saivat vaatteet talon puolesta. Tätä tapaa yritettiin ajoittain muuttaa, mutta tilattoman väestön vastustuksesta siihen aina palattiin. Palkollisten ansioita ei voi pitää suuren suurina kun suhteutetaan ne vallitsevaan hintatasoon. Esimerkiksi 1888 tynnyri ruista maksoi 20 markkaa, voikilo 1 markka 20 penniä, täysikasvuinen härkä maksoi 50 markkaa ja lammas 7 markkaa 50 penniä.
Lähde: Enon historia 1860-1967. Ismo Björn. Jyväskylä 1994."
Yllä oleva lainaus löytyi osoitteesta
http://mail.edu.kitee.fi/~tietavai/historia/...
Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945: sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkarien muistelmia. Toim. Mauno Turunen. Mikkeli 1992.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Kirjoja voi kysyä lähimmästä kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjastosta kannattaa kysyä mahdollisuutta käyttää ARTO-artikkelitietokantaa. Asiasanoilla talvisota, sotasairaalat, kenttäsairaalat...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava 2000) kertoo nimestä näin: Murteissamme tunnetaan suokko merkitsemässä paitsi "hieskoivua" paikoin myös "suolla kasvavaa (puuta)". Sukunimeksi Suokko on voinut irrota sanan sisältävästä asuinpaikan nimestä. Suokolla on voitu tarkoittaa myös suon lähellä sijaitsevaa taloa tai sellaisen asukasta. Suokko tunnetaan kylän ja sukunimenä mm. Lapualla ja Lehtimäellä (nyk. Suokonmäki). Sukunimeä tapaa myös muualla Etelä-Pohjanmaalla, mm. Vähäkyrössä sekä paikoin Etelä-Suomessa. Lappajärven kirkonkirjoihin on merkitty Johan Suoko 1737 ja Lehtimäen Juha Suokko 1882.
Sukunimet teoksen julkaisun aikoihin (2000) suomessa oli 252 Suokko-nimistä henkilöä.
Lurjusta, veijaria, kelmiä, petkuttajaa ja peijakasta tarkoittava peijooni-sana on tullut ruotsin spion-sanan murteellisesta muodosta spejon. Sanaa käytetään myös lievänä kirosanana. Spion tarkoittaa vakoojaa ja murteissa kelmiä ja veijaria. Samaa perua on myös saksan kielen sana Spion ja italian spione.
Lisää sanasta voit lukea vaikkapa Suomen kielen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja verkossa
Muna-Reeta on Hilja Haahden runo. Runo on ilmestynyt kokoelmassa Tuomenterttuja (1899) ja löytyy myös valikoimasta Tämän runon haluaisin kuulla, osasta 2 (1987).
Voisiko kyse olla Kreikan vuoden 2005 voittoisasta euroviisukappaleesta "My Number One", solistina Helena Paparizou. Kappale ainakin sopii kuvaukseen. Ohessa videolinkki (YouTube): http://www.youtube.com/watch?v=hVz0CF2VepA
Kissojen opettamiseen pois huonoista tavoista löytyy erilaisia ohjeita. Ideana niissä on estää epätoivottu käytös tai tehdä se epämiellyttäväksi. Kun kissa tekee jotain kielletyä, sitä voidaan ruiskauttaa huomaamatta vesisumuttimella niskaan tai takapäähän. Toivottua käytöstä puolestaan kannattaa palkita. Kielletylle tekemiselle pitäisi myös keksiä parempia vaihtoehtoja muilla virikkeillä. Pöydille kiipeily liittyy usein kissan haluun nousta korkealle näköalapaikalle, joten kissalle kannattaisi asentaa kiipeilyteline sopivaan paikkaan.
Kukkamullan pinta puolestaan neuvotaan peittämään katteella, esimerkiksi karkealla soralla, jotta kissaa ei huvita enää kaivella sitä. Kasveja voi suojella myös ruiskuttamalla niiden lehdille kissakarkotetta...
Ainakin Helena Anhavan kokoelmasta Kun on nuorin (1985) löytyy lapsinovelleja, esim. niminovelli Kun on nuorin. Lapsen näkökulmasta kirjoittaa myös Bo Carpelan kokoelmassa Muistan, uneksin (1980).
Ensin naisten tekemästä väkivallasta
kaunokirjallisuutta (suurimmaksi osaksi on jätetty jännityskirjallisuus pois):
-Aiskhylos: Agamemnon (Oresteia-tetralogian 1. osa, näytelmä)
-Virginie Despentes: Pane mua, Maailmanlopun tyttö
-Helvi Hämäläinen: Kaunis sielu
-Aino Kallas: Sudenmorsian (jos eläinten tappaminen sopii kysymykseesi)
-Anja Kauranen: Pelon maantiede (myös elokuvana)
-Stephen King: Carrie, Piina, Dolores Claiborne (kaikki myös elokuvina)
-Hanna-Riikka Kuisma: Käärmeenpesä
-Essi Kummu: Mania
-Stieg Larsson: Millennium-trilogia (myös elokuvana)
-Leena Lehtolainen: Tappava säde
-Nibelungein laulu (toisessa osassa nainen kostaa miehensä kuoleman, sovitettu ainakin elokuviksi ja oopperaksi)
-Ingrid Noll: Apteekkari, Kukko on kuollut...
D. H. Lawrencen novelli Mannen som älskade öar löytyy käännöksenä Lawrencen kokoelmasta Novelleja (Weilin Göös, 1968). Novellin suomenkielinen nimi on Mies joka rakasti saaria.
Kirjaa on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa mm. Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteessa htpp://www.helmet.fi
Kariston kotisivuilla (http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/ajankohtaista?bid=63) kerrotaan, että Miévillen The city and the city -teos julkaistaan syksyllä 2011. Suomennoksesta vastaa J. Pekka Mäkelä. Jatkosuunnitelmista voi kysyä suoraan kustantajalta, sähköpostitse kustannusliike@karisto.fi.
Kirjailijalta on aiemmin suomennettu novelli Lemmikki, joka on ilmestynyt Kirjavan vuonna 2006 julkaisemassa teoksessa Uuskummaa? : modernin fantasian antologia.
Hei!
Etsimäsi kuvakirja voisi olla Maikki Harjanteen Noitien kirja.
Kirjassa on kolme noitaa: Kolpitsa, Atta ja Daipulos. Yhden noidan hiukset ovat keltaiset, yhden siniset ja yhden vihreät. Kirjassa on kuvattu noitien koti hyvin tarkasti. Kirja on ilmestynyt vuonna 1991.
Clodia, Quintus Caecilius Metellus Celerin puoliso (k. 59 eKr.), Clodius Pulcherin sisar on jäänyt historiaan erityisesti siitä syystä, että häntä on myöhemmin pidetty runoilija Catulluksen rakkausrunojen Lesbiana. Clodialla oli hyvä sukutausta (Appius Claudiuksen jälkeläinen), mutta hänen vapaamielinen elämäntyylinsä herätti pahennusta mm. Cicerossa, jonka oikeuspuheessa (Pro Caelio) Clodian huonoa moraalia arvostellaan. Cicero mainitsee Clodian elelleen varsin siveettömästi Roomassa, talossaan ja hän mainitsee Clodian puutarhan tarjonneen näkymän Tiberille (jotta C. voisi ihailla uivia nuorukaisia! Cael. 38). Clodian asumus sijaitsi Palatium-kukkulalla (Cicero kutsuu Clodiaa Palatiumin Medeaksi, Cael.18, Medeaksi siksi, että hänen...
