Tahkola-nimeä on tavattu erityisesti Kuusamon seudulla sekä talon-, kylän- että sukunimenä. Seudulla on myös monia Tahko-alkuisia paikannimiä.
Asutusnimilähtöinen Tahkola-sukunimi juontuu ilmeisesti luontonimestä. Vanha sana tahko tarkoittaa särmää, sivua, puolta tai suuntaa.
Väestörekisterin sukunimitilaston mukaan Tahkola on nykyisenä sukunimenä 404 henkilöllä.
Pirjo Mikkonen – Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 1992)
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Tämä lausahdus on peräisin Lewisin esseekokoelmaan The weight of glory and other addresses sisältyvästä esitelmästä "Is theology poetry?"
Matias Pehkonen on suomentanut sitaatin Kristillisessä lääkärilehdessä 1/2016 julkaistuun artikkeliinsa "Lääketieteen syvintä olemusta etsimässä" seuraavasti: "Uskon kristinuskoon kuten uskon auringon nousseen: ei pelkästään siksi että näen sen, vaan koska sen paistaessa näen kaiken muun." (s. 25)
Tässä joitakin kokemuksia omaishoitajuudesta:
TEKIJÄ Kiuru, Sakari
TEOS Sairauden satuttaessa : tulkintoja ja tuntemuksia / Sakari Kiuru
JULKTIEDOT Helsinki : Edita, 2005 (Edita Prima)
TEKIJÄ Gynther, Irma
TEOS Jymy-serkku / Irma Gynther
JULKTIEDOT [Tampere] : Mediapinta, 2009
TEOS Rakas velvollisuus : omaishoitajan arjen haasteet / toimittanut Päivi Lipponen ; [kirjoittajat: Anneli Anttonen ... et al.]
JULKTIEDOT Helsinki : Kirjapaja, 2008 (Hämeenlinna : Karisto)
TEKIJÄ Metteri, Anna
TEOS Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset / Anna Metteri ; [julkaisija:] Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y.
Tänä vuonna julkaistaan vielä tämä muistelma omaishoidosta:
TEKIJÄ Kanto, Anneli
TEOS Pala palalta pois :...
Hei!
Tässä on tarvitsemasi virkkeet Peromiehen käännöksestä:
1. virke / Minä halusin oppia tuntemaan oman minäni, sen tarkoituksen ja olemuksen.
2. virke / Minä tahdon oppia omalta itseltäni, olla oma oppilaani, tahdon oppia tuntemaan itseni, Siddharthan salaisuuden.
Haun tallentaminen tapahtuu seuraavasti: kirjaudu HelMetissä Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna. Napsauta painiketta ja palaa omiin tietoihisi. Tallentamasi hakutuloksen saat näkyviin painikkeesta Tallennetut haut. Tallentamiesi hakujen avulla voit esimerkiksi löytää etsimäsi teokset myöhemmin uudelleen tai tutkia, mitä uutta tiettyyn aiheeseen liittyvää aineistoa kirjastoihin on tullut.
Älä osta mitään -päivää vietettiin ensimmäistä kertaa syyskuussa vuonna 1992 nimellä No Shop Day ja sen loi kanadalainen taiteilija Ted Dave. Nykyisin se tunnetaan englanniksi parhaiten Buy Nothing Dayna. Adbustersin johdattelemana ajatus on saanut suuren kannatuksen ympäri maailmaa ja levinnyt laajalle. Älä osta mitään -päivää vietetäänkin tällä hetkellä yli 65 eri maassa. Vuonna 1997 päivä siirrettiin samalle perjantaille Black Fridayn kanssa, tosin se järjestetään kyseisenä ajankohtana ainoastaan Pohjois-Amerikassa, Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Muualla maailmassa se osuu vasta seuraavalle päivälle. Ted Dave itse oli eri mieltä päivän siirrosta marraskuulle, koska hän ei olisi halunnut että se...
Vain chat-palveluun osallistuivat Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Pyhäjoen sekä Raahen kirjastot. Lisäksi Seinäjoen korkeakoulukirjasto osallistuu myös vain chat-palveluun. Lisäksi muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa toimivia kirjastoja päivysti chatissa: Espoon, Helsingin, Joensuun, Joroisen, Juvan, Jyväskylän, Kirkkonummen, Lahden, Oulun, Porin, Rantasalmen, Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun ja Vaasan kaupungin/kunnankirjastot.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastot, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot
8.1.2019 Chat-palvelu lakkautettiin vuoden kokeilun jälkeen, koska kysymyksiä ei tullut kovin paljon ja valtakunnan laajuinen päivystys vaati paljon ylläpitoa.
Voit varata Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta seuraavia esineitä: askelmittari, kantele, kaukoputki, kiikari, kitara (akustinen), kompassi, käsipainot, kävelysauvat, perhoshaavi, pohjaeläinhaavi, roskanpoimija, sateenvarjo, suurennuslasi, trangia ja ukulele. Voit varata soittamalla asiakaspalveluun (puh. 03 621 2612) tai kirjautumalla verkkokirjastoon osoitteessa Vanamokirjastot.fi. Klikkaa oikeasta yläkulmasta "Kirjaudu sisään" ja hae esineen nimellä se esille. Klikkaa sitten "Tee varaus" ja määrittele se kirjasto, mistä haluat esineen noutaa ja klikkaa vielä kerran "Tee varaus". Kirjasto ilmoittaa sinulle sitten kun voit noutaa varauksen. Varauksen ilmoitustapa on se, minkä olet määritellyt, kun olet hakenut kirjastokorttia....
Suolakiteet voivat kasvaa ja järjestyä eri tavoin riippuen mm. käytetystä suolasta, veden ja huoneen lämpötilasta ja käytetyn astian materiaalista. Tässä tapauksessa säiemäiset muodostelmat voivat johtua juuri käyttämästäsi kristallisuolasta mikäli muuten olet tehnyt lyhdyt täysin samalla tavoin kuin aiemminkin.
Lähteet:
https://www.thoughtco.com/growing-table-salt-crystals-607663
https://www.chemistryworld.com/news/salt-crystal-grows-legs-to-avoid-slippery-surface/4012469.article
Etsimänne teos on suomennettu jo vuonna 1916 ja suomentajana on Huugo Jalkanen. Alla tarkat tiedot teoksesta, mikäli haluatte tilata teoksen kauttamme kaukolainaksi.
Hofmannsthal, Hugo von, Jokamies: vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta / suomentanut Huugo Jalkanen. Helsingissä : Otava, 1916.
Teatterikorkeakoulun kirjaston tietokannasta löytyy tieto, että Anja Samooja on suomentanut Suomen teatteriliitolle ao. tekstin ja se löytyy em. kirjastosta monisteena (37 sivua).
Jokamies : jokamiehen autuuden kuvastin : myöhaiskeskiaikaisen hollantilaisen ja englantilaisen tekstin mukaan suom. Anja Samooja. Helsinki : Suomen Teatteriliitto, [s.a.].
Äänikirjoja, eli kirjoja luettuna cd-levylle tai kasetille, on kaikkien kirjastojen kokoelmissa, isoissa kunnissa tietysti enemmän kuin pienissä. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen äänikirjaluettelon saa näkyviin Helmet-verkkokirjastosta kirjoittamalla etusivun hakuruutuun äänikirjat ja valitsemalla Tarkenna hakua -painikkeesta aineistoksi esim. cd-levyt. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti äänikirjoja, ja saatavuus on varsin hyvä.
www.helmet.fi
Postin välityksellä äänikirjoja ei lainata. Periaatteessa lainaaja lainaa oman kuntansa kirjaston kokoelmasta. Kunnan oman kirjaston verkkokirjaston kautta voi hakea tietyn kunnan äänikirjat. Jos jokin äänikirja puuttuu omasta kirjastosta, se on mahdollista kaukolainata omaan...
Vuonna 1917 Haukiputaalla toimivat Asemakylän, Pohjois-Kellon, Putaan, Kirkonniemen, Jokikylän koulu, Keski-Kellon, Etelä-Kellon ja Sahankylän koulut.
Kansakoulun alkaessa ensimmäistä kertaa 1875 oppilaita oli 50, joiden joukossa jopa 17-vuotiaita. Kevätlukukaudella oppilaita oli jo 73. Kyseisenä vuonna opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, maantietoa, suomea (lukemista), laulua ja käsitöitä. Kuitenkin ainakin lukemistunteja on käytetty läksyjen kirjoittamiseen, sillä muita oppikirjoja kuin raamatunhistoria ja katkismus ei ollut.
Tietoja kouluoloista 1900-luvun alussa löytyy seuraavista julkaisuista:
- Jaakko Jussila: Silmäys Haukiputaan kunnan kansakoulujen vaiheisiin vuosina 1875-1925 (1925)
- Koulutaival: Haukiputaan kunnan...
Yhtenä kriteerinä voisi pitää niin kirjailijan kuin runoilijankin osalta Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä.
Kirjailijaliiton sivuilla todetaan, että vuosijäseneksi hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.
https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
Helsingin kaupunginkirjaston lastenkirjastoautoon voi palauttaa myös aikuistenaineistoa. Järjestelmä, jolla aineisto lainataan ja palautetaan, on aivan sama, joten palautus onnistuu ongelmitta. Luonnollisesti autoon voi palauttaa myös muiden HelMet-kirjastojen aineistoa.
Pär Lagerkvistilta on käännetty vain yksi runokokoelma Runoja (1953). Sen lisäksi yksittäisiä runoja on monissa antologioissa. Antologioiden runoista löytyy hakemisto Lahden kaupunginkirjaston Linkki mailman runouteen -tietokannasta. Runoja-kokoelmassa tai antologioissa ei kysymääsi runoa ole. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, mutta on mahdollista, että yksittäisenä runona se jossakin olisi julkaistukin. Alla linkki runotietokannan haun tuloksen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=p%c3%a4r+lagerkvist&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Voisivatko olla kysymyksessä lorokaijat Lewis Carrolin Liisa ihmemaassa -kirjan jatko-osassa Liisa peilimaassa (suomennos Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner,1974)? Siinä on runo: On illanpaisto ja silkavat saijat/ luopoissa pirkeinä myörien ponkii:/ surheisna kaikk' kirjuvat lorokaijat/ ja vossut lonkaloisistansa ulos vonkii.
Karjala-aiheisia romaanisarjoja:
Kuusalo Rauha, Karjala evakot -trilogia: Karjalan katrilli, Pala maata, pala elämää, Jäähyväisten aika; Hämärän kukkien maa
Tenkanen Martti, Kajahtaa Karjasta, Vielä kajahtaa Karjalasta (uskonnollinen)
Kaari Utrion Halvast-sarja sijoittuu Hämeenlinnaan, mutta Karjalassa käydään ristiretkellä: Pirkkalan pyhille pihlajoille, Karjalan kruunu, Neidon tanssi, Katariinan taru (historiallinen, romantiikka)
Olsson Hagar, Karjalainen vaeltaja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10047
Iris Kähärin teoksissa karjalaisuus ja siirtokarjalaisten elämä ovat usein aiheena: Elämän koko kuva; Seppele Viipurille; Rikastua, rakastua; Jerusalemin suutarit; Viipurilainen...
