Opettaja-lehdessä sanotaan näin:
"Peruskoulujen rehtorit ovat kokonaistyöajassa, joka on toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Vuosilomaa on 38 päivää."
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPag…
Kuntien opetusalan, myös rehtorien, vuosiloma määräytyy Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2011/Docum…
Elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv- 1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
Kyllä pystyy.
Kirjastot ottavat lahjoituksia kokoelmiinsa, jos
- kyseistä kirjaa on lainakokoelmassa vähän, mutta sitä lainataan usein
- kirjasta on varausjonoa
- kirja on harvinainen mutta yleisesti ottaen kiinnostava.
Jos kirjasto ei tarvitse tarjottua kirjaa lainakokoelmaansa, on useassa kirjastossa kierrätyskärry tai -hylly, johon kirjan voi jättää.
Sekä kierrätyshyllyihin että kirjastoon lahjoitettavaksi tarkoitettuja kirjoja kannattaa tuoda vähän kerrallaan. Kirjastot eivät voi ottaa kerralla suuria määriä lahjoituksia, esimerkiksi ei montaa kassillista tai laatikollista.
Mikäli kantakortin tilaaminen Astia-verkkopalvelun kautta ei ole teille mahdollista, ottakaa yhteyttä Kansallisarkiston kirjaamoon sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@arkisto.fi tai puhelimitse numeroon 029 533 7400 (arkisin klo 10-15).
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Esimerkiksi seuraavissa aikuisten romaaneissa on mukana henkilöhahmoja, jotka ovat pyörätuolissa:
Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rautahuone
Jyrki Kiiskinen: Jos minulla ei olisi rakkautta
Hannu Koivisto: Delfiinikomppi
Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut : romaani
Marja Wich: Isadora
Jaakko Yli-Juonikas: Vanhan merimiehen tarina
Lisää romaaneja, joissa on pyörätuolissa oleva fiktiivinen hahmo, voi löytyä etsimällä hakusanoilla "pyörätuolit", "halvaus", "liikuntaesteiset" tai "liikuntavammaiset" esimerkiksi OUTI-verkkokirjastosta tai Kirjasammosta.
Kirsti Koivulan kokoamassa kirjassa Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992) on Sirkka-Liisa Salmen kirjoittama lastennäytelmä nimeltä Peikkonäytelmä äitienpäivänä. Näytelmässä valmistaudutaan viettämään äitienpäivää. Sadun peikko ei ole menettänyt häntäänsä vaan sillä ei ole häntää ollutkaan. Kirjassa Metsän siimeksessä: pohjoista taikaa (1997) taas on Anna Wahlenbergin kirjoittama satu Peikkotyttö, jossa sadun peikko on menettänyt häntänsä. Kyseessä on siis satu eikä näytelmä.
Täsmälleen kysymääsi vastaavaa kirjaa emme onnistuneet jäljittämään. Toivottavasti toinen näistä on oikea.
Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
Lähes kaikilla mantereilla on kehittynyt luonnonvaraisia kissalajeja. Kesykissa (Felis catus) muistuttaa muita kissaeläinten heimon lajeja ulkonäöltään. Myös käytöksessä on paljon yhtäläisyyksiä, villikissan perhe-elämä on varsin samanlaista kuin kesykissan. Afrikanvillikissa ja euroopanvillikissa ovat kaksi erillistä metsäkissan (Felis silvetris) kantaa. Villikissa ja kesykissa kuuluvat samaan lajiin, mutta kesykissa ei nykyisen käsityksen mukaan polveudu eurooppalaisista, vaan pohjoisafrikkalaisista villikissoista.
Metsäkissa voi loikoilla korkean puun oksalla päiväsaikaan, mutta pesänsä se rakentaa johonkin sopivaan koloon, esimerkiksi hylättyyn ketunpesään, onttoon puuhun tai kallionkoloon.
Alderton, David: Opi tuntemaan...
Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa käsitellään laajasti ystävyyden hyvettä. 8. kirja käsittelee kokonaisuudessaan ystävyyttä. Ystävyyssitaatteja, joita käytetään jonkin verran, on useampia
Kukaanhan ei haluaisi elää ilman ystäviä,vaikka hänellä olisi kaikki muu hyvä. - Nikomakhoksen etiikka, 8, 1. luku (1155a, 5).
Ystävä on toinen minä - Nikomakhoksen etiikka 9. kirja, luku 4 (1166a 29-33) Kun siis kaikki tämä kuuluu hyvälle ihmiselle hänen suhteessaan itseensä ja kun hän suhtautuu ystäväänsä kuten itseensä (sillä ystävä on toinen minä), myös ystävyys näyttää olevan jotakin tällaista ja ystäviä ne, joille tällaiset ominaisuudet kuuluvat.
Yksi sielu kahdessa ruumiissa - Diogenes Laertios, V 20, kertoo, että...
"Epäperäinen" lienee juonnettu "alkuperäisen" vastakappaleeksi. Se tarkoittaa väärennöstä, epäaitoa, tai vähintään teosta, jonka tekijä on eri kuin luultu. Uudissana se ei ole, vaan se on mainittu jo vuosisadan vanhoissa sanakirjoissa, kuten vuoden 1925 Otavan Pienessä tietosanakirjassa. Lähteet:epäperäinen - Kielitoimiston sanakirjaPieni Tietosanakirja (1925)
Hei
Tutkiessani asiaa netistä en löydä lähdette sille missä hän tuo olisi sanonut, kirja, haastattelu, kirje jne. Ainakaan hänen kirjeistään en vastaavaa sitaattia löytänyt. Mutta näyttää, että on yleisesti hyväksytty sen olevan häneltä. Asian todistaminen vaatisi henkilön elämänkertoihin tutustumista. Kyseessä voi olla myös elokuvarepliikki, joka olisi ollut hänestä kertovassa elokuvassa.
Eli en voi varmuudella kertoa onko kyseessä hänen sitaattinsa.
Kyllä näin on. "Kirjallisuudentutkijana aloitanut Kirsti Manninen ryhtyi Enni Mustosen kotoisan salanimen turvin tuottamaan maahenkisiä, vahvasti suomalaisia viihdekirjoja." Tuo sitaatti on teoksesta: Kotimaisia nykykertojia (osa 1)
/toim. Aarnio, Loivamaa (1997). Kirjailijasta löytyy tietoa myös teoksissa Kotimaisia naisviihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta/toim. Aarnio, Loivamaa
(1999)ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2/toim. Loivamaa (1999).
Sukunimeä Loisa on esiintynyt Karjalassa, Antreassa, Luumäellä, Lemillä, Savitaipaleella ja Valkealassa. Nimen alkuperä on kuitenkin epäselvä. Luultavasti nimi tulee Ludvig-nimen muodoista, esimerkiksi nimestä Louis. Naisen nimi Louisa on muuntunut kansan suussa muotoon Loisa tai Luisa.
Asutusnimissä Loisela, Loisila ja Loisio ovat tulleet todennäköisesti sanasta loinen. Tämä selitys ei kuitenkaan sovi sukunimeen Loisa.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Kun sekä hankinnat että poistot tehdään tapauskohtaisesti, todennäköisyyttä yksittäisen hankintaehdotuksen läpimenoon kysyjän hahmottelemassa tilanteessa on oikeastaan vaikea arvioida. Joitain suuntaviivoja voi kuitenkin yrittää hahmotella. Jos kirja/elokuva on poistettu vähäisen menekin vuoksi, uutta kappaletta ei ehkä olla kovin halukkaita hankkimaan yhden ehdotuksen perusteella. Tilanne on sama, jos kirjan/elokuvan on poistettaessa ajateltu jo eläneen aikansa kokoelman osana. Poistoihin on aina olemassa syyt ja perusteet, ja aineistokokoelmaa kokonaisuutena ajateltaessa on luonnollista ja väistämätöntä, että kokoelma elää ja sen koostumus muuttuu; ei ole tarkoituksenmukaista tarjota vuodesta toiseen täsmälleen samana pysyvää...
Runon nimi on Odottaja ja se löytyy Hellaakosken kokoelmista Huomenna seestyvää (1953) ja Runot (1953 ja myöhemmät painokset).
Runo näyttää olevan kokonaisuudessaan myös YLE:n sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/a2/teema.html
Zona BeDé -sarjakuvablogin mukaan Corsaire du Roy -tarina alkoi La Libre Junior -lehdessä 30.04.1953 (http://zona-bede.blogspot.com/2020/04/non-solo-asterix.html).
Suomen kirjallisuuden ensimmäiset ruotsinkieliset alkuperäisromaanit ilmestyivät 1840-luvulla, ensimmäiset suomenkieliset kolme vuosikymmentä myöhemmin.
Romantiikka oli protestiliike klassismin sääntöjä vastaan. Romantiikka korostikin yksilöllisyyttä. Teos oli ennen muuta tekijänsä persoonallisuuden, varsinkin hänen tunne-elämänsä ilmaus. Kun aikaisemman käsityksen mukaan kirjallisuus oli peili, joka heijastiu toidellisuuden useimmiten toivotun kaltaisena, nyt kirjallisuus oli lamppu, joka säteili omaa valoaan ympäristöön. – Koska romantiikalla oli "ohjelmaton ohjelma", se kehittyi hyvin monimuotoiseksi. Joka maassa koettiin tunteita, mutta mitään yleismaailmallista makutuomaria ei enää ollut. Tyylisuunnan tärkeimmäksi kaavoittajiksi...
Laulajan muotokuva (1984) -kokoelmalla oleva kappale Tänä yönä on ilmestynyt alun perin vuonna 1981 samannimisellä levyllä. Suomen kansallisdiskografian ja Discogsin mukaan kappaleen on sanoittanut ja säveltänyt esittäjä Harri Saksala itse.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620437?_=1682052795278…
https://www.discogs.com/release/5151111-Harri-Saksala-T%C3%A4n%C3%A4-Y%…
