Ukon ja akan kuumatka -sadussa kerrotaan, miksi ukko ja akka tahtoivat tervata kuun ja miten heidän sitten kävi. Satu löytyy kirjasta:
Timonen, Eija: Eläinten hovissa - tarinoita suomalaisten eläinten synnystä ja elämästä. SKS, 2000.
Kirjan kertomusten teemat on kerätty Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta ja aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Mahtaisikohan olla kyse Anja Snellmanin tekstistä, tosin ei runosta vaan proosasta? Snellmanin teoksessa "Paratiisin kartta" (1999) kirjan päähenkilö, opettaja Raakel, pitää luokalleen ensimmäisen kesäloman jälkeen syyslukukauden alkajaisiksi puheen, joka alkaa näin: "Joonatan Leijonamielen rohkeutta, sitä haluaisin antaa teille. Vaahteramäen Eemelin elämäniloa, että mitään ei kannata liikaa murehtia etukäteen, asiat otetaan sellaisina kun ne tulevat ja sitten toimitaan, tehdään mitä voidaan."
Puhe jatkuu ja siinä mainitaan muitakin lastenkirjallisuuden tärkeitä hahmoja, myös Peppi Pitkätossu nurinkuisuudessaan. Kokonaisuudessaan puhe löytyy "Paratiisin kartan" sivuilta 45 - 46.
Lähde:
Anja Snellman: Paratiisin kartta (1999)
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsti Koivula "Iloista irrottelua: sketsikirja"
"Hauskaa joulua: joulu- ja joulun kertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta, sisältää esimerkiksi F.E. Sillanpään "Taatan joulu".
Erkki Tanttu "Joulu: Erkki Tantun sananparsikuvituksia".
Tilli: "Puhu siä, miä pitelen hevosta"
Jos järjestäjät niin harkitsevat ja hyväksi havaitsevat, löytyy uskonnon hyllystä jouluevankeliumi murteellisena versiona: "Ilosanoma: älkää peljätkö: jouluevankeliumi murteilla".
Kirjastojen voi selaamalla käydä etsimässä inspiraatiota, luokassa 79.84 leikkejä ja tietokilpauluja, esim. Kannattaa selata myös huumorihyllyä sekä sananparsia ja sananlaskuja.
Verkossa kannattaa tutkailla SKS:n Tietävän jouluperinnetekstejä, https://tietava....
Kirjaston henkilökunnan palkat maksetaan kirjaston budjetista, johon rahat tulevat suureksi osaksi kunnallisveroista ja muista kunnan tai kaupungin tuloista. Pienen osan rahoituksesta kirjasto pystyy itsekin hankkimaan myöhästymismaksuilla, varausmaksuilla ja muilla asiakkailta saatavilla tuloilla. Kirjaston tuloilla ei kuitenkaan saataisi maksettua kuin pienen henkilömäärän palkat, eivätkä tulot mene suoraan tiettyyn menoluokkaan vaan yleiseen rahoituspottiin, josta sitten käytettävissä olevat rajat jaellaan eri menoluokkiin.
Kunnat saavat kirjastopalvelujen järjestämiseen myös valtionrahoitusta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan. Vuonna 2010 laskennallinen valtionosuus kirjastopalveluihin...
Ford Escort 1970 vuosimallin korjausopasta ei ole Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa. Sellaisia on kuitenkin muiden kirjastojen kokoelmissa, ja niitä voi kaukolainata.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyi seuraava teos:
Haynes, J. H., Ford Escort owners workshop manual: all 1100 & 1300 models 1968 to 1974, ISBN: 0-85696-171-x
Kouvolan kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyi:
Haynes, J. H.: Ford Escort: all 1100 & 1300 models 1968 to 1974,
ISBN: 0-85696-171-x
Panna tai painaa villaisella tarkoittaa unohtamista tai kehotusta olla reagoimatta johonkin. Se on todennäköisesti syntynyt vanhan kansan ohjeesta painaa kipeää kohtaa villaisella. Todellisuudessa villa ei kipuun välttämättä auta, mutta sanonta on kuitenkin jäänyt elämään.
https://yle.fi/uutiset/3-5411603
Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla kerrotaan, että "Joulupukki on iloinen vanha mies, joka tuo lahjoja jouluna. Joulupukilla on pitkä valkoinen parta ja punaiset vaatteet. Joulupukki asuu Joulumuorin ja joulutonttujen kanssa Lapissa Korvatunturilla." SKS:n sivun mukaan pukin nimi juontuu vanhemmista juhlakiertueista, joissa sarvipäiset pukit kiertelivät taloissa vaatimassa kestitystä. Sittemmin joulupukki sai inhimillisiä piirteitä Myran piispa Nikolaukselta, joka jakoi piparkakkuja ja namuja lapsille 6.12.
Suomalaisen kirjallisuuden seura
https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/joulupukki/
Makupaloista löysin linkkejä joulupukki-tietoa etsivälle haulla joulupukit, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?...
Arvelen, että varsinaista vertailua kysymistänne eroista rinnakkain ei liene missään tuntemassamme teoksessa. Arvomerkit, virkapuvut ja niiden käyttö ovat myös jonkin verran muuttuneet viime sotien aikana.
Perusteena asiaan on ollut
* Valtakunnan puolustusvoimien virkapukuohjesääntö (V.P.O.), Helsinki 1930. Virkapukuja ja niiden osia piirroksina, ei värikuvia. Tarkka sanallinen selitys virkapuvuista ja niihin liittyvistä tunnuksista, eräistä varusesineistä ja merkeistä alkaen asepuvuista m/22 ja m/27. Ei suoraan vastaa kysymykseenne, koska kirjastostamme valitettavasti puuttuu osa em ohjesäännön lisäyksistä, lisämääräyksistä ja muutosversioista.
Värikuvia ja lisätietoa löytyy mm seuraavista teoksista:
*Petteri Leino: Asepuku m/36 vuosina...
Kirjastomme kokoelmista löytyy runsaasti teoksia digitaalisesta kuvankäsittelystä, mutta ne liittyvät lähinnä digikameroilla otettujen kuvien käsittelyyn sekä erilaisiin kuvankäsittelyohjelmien ominaispiirteisiin.
Rikostutkimukseen liittyvää kirjallisuutta on kokoelmissamme puolestaan hyvin rajoitetusti. Suosittelisinkin että käännyttekin kysymyksenna kanssa erikoiskirjastojen puoleen kuten esimerkiksi:
Poliisikoulun kirjasto (http://www.intermin.fi/poliisi/poliisikoulu/home.nsf/pages/C47335536340…)
tai
Poliisiammattikorkeakoulu
(http://www.poliisi.fi/pakk)
Palvelussa www.poliisi.fi on hakumahdollisuus palvelun sisältämiin tietoihin osoitteessa
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/webquery?openform
Tässä muutama kokoelmistamme löytyvä...
Elokuva ei ikävä kyllä kuulu Helmet-kirjastojen valikoimiin. Frank-monihaulla ei elokuvaa löytynyt muistakaan yleisistä tai erikoiskirjastoista, eikä myyntiversiossa tosiaankaan näytä olevan suomenkielistä tekstitystä. Elokuvan lisäksi The ghost and mrs Muir on tehty myös tv-sarjaksi, mutta sitäkään ei ikävä kyllä löytynyt. Mutta toiveesi menee kyllä eteenpäin pääkaupunkiseudun yhteiselle DVD-hankintaryhmälle. Täältä löydät lisätietoja elokuvasta; www.imdb.com
Perhevapaista säädettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuoden 1917 teollisuustyöasetuksessa, joka takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa. Vapaat olivat palkattomia ja pakollisia. Äitiysrahaa ryhdyttiin maksamaan vasta vuonna 1964 voimaan tulleen sairausvakuutuslain myötä.
Äitiysloman pituus määräytyi siis tuohon aikaan myös vuonna 1941 kullakin alalla voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että keväällä 1941 Suomessa elettiin välirauhan aikaa. Talvisota oli juuri päättynyt, mutta yhteiskunnalliset olot eivät olleet normalisoituneet. Ilmassa oli levottomuutta ja uuden sodan uhkaa.
Sota-aika ja...
Vaski tarkoittaa kuparia tai kupariseosta. Vaskikello-sanaa on käytetty niin kirkon- kuin lehmänkelloista.
Lähde:Nykysuomen sanakirja. 3, osat 5 ja 6 : S-Ö , WSOY, 1978.
Tietoa Vaskikellon kelloista:
http://vaskikello.fi/valikko.htm
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty. Tiedot ovat peräisin sivuston pitkäaikaisen ylläpitäjän tviitistä.
Näiden kahden asian välillä on aika vaikeaa nähdä kausaalista seuraavuutta tai edes korrelaatiota.
Suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Graham Priest, Logiikka
Richard Osborne, Filosofia aloittelijoille
Jonkinlaisen selityksen tähän antaa Lauri Hakulinen kirjassa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979). Kirjan alussa Hakulinen kirjoittaa, että läpikäyvänä periaatteena suomen foneemien (konsonanttien ja vokaalien) sanoiksi rakentumisessa on jäntevää puhe-elimen käyttöä edellyttävien äännösten karttamien. Pyritään siis helppoon ääntämiseen. Ilmauksia tästä piirteestä ovat seuraavat: vokaalisointu, sanan alussa ei esiinny konsonanttiyhtymää, eikä paljon tavujen lopussakaan, sanojen lopussa ei koskaan myöskään ole konsonattiyhtymää.
Sananloppuisina konsonantteina esiintyy nykysuomessa joitain huudahduksia lukuunottamatta vain seuraavat (yleisyysjärjestyksessä lueteltuina): n, t, s, r, l, jotka ovat helpoimmin äännettäviä kaikista...
Pohjalaisessa olleessa artikkelissa 21.8.2006 kerrotaan, että kirjailijat Elvi Sinervo ja Venny Kontturi ovat molemmat kirjoittaneet samasta kujasta, joka oli oikealta nimeltään Tiilitehtaankuja. Kontturi nimitti kujaa Ruukinkujaksi ja Sinervo Roistokuja. Samassa artikkelissa mainitaan, että kujaa on kutsuttu myös Sammonkaduksi ja Lemmenkujaksi. Kujaa ei enää ole, vaan se jäi Palosaarelle rakennetun Ruukinkartanon vanhustentalon alle.
Ainakin seuraavanlainen koko Pähkinänsärkijän pianopartituuri löytyy Sibelius-Akatemian kirjastosta:
https://finna.fi
Partituurin luettelointitiedoissa ei kuitenkaan näytä mainittavan, kuka on tehnyt soitinnuksen.
Helsingin Konservatorion kirjastosta puolestaan löytyy Pletnevin pianolle soitintama nuotti, jonka luettelointitiedoissa puolestaan ei kerrota, mitkä otteet Pähkinänsärkijästä siihen sisältyvät:
https://finna.fi
Tässä vielä kaikki nuotit, jotka löysin Arsca-tietokannasta hakutermeillä tsaikovski, op71, piano:
https://finna.fi
Suosittelen siis kysymään asiaa suoraan yllä mainittujen oppilaitosten kirjastoista.
Gregoriaaninen eli nykyinen. Suomessa siihen siirryttiin jo 1.3.1753. Jostain kummasta syystä kuitenkin pääsiäisen ajankohta määriteltiin poikkeavalla tavalla, tässä siirryttiin normaalikäytäntöön vasta vuoden 1869 alusta. Näin suuriruhtinaanmaassa Suomessa oli eri kalenteri kuin Venäjällä, jossa oli 1890-luvulla vielä voimassa juliaaninen kalenteri. Myös ortodoksinen kirkko noudatti sitä ja mahdollista on, että Suomen ortodoksisten seurakuntien tuonaikaisissa kirkonkirjoissa on sen mukaisia merkintöjä.
Oja, Heikki
Aikakirja. - Otava, 1999.
Vanhat kalenterit löytyvät esimerkiksi almanakkatoimistosta, https://almanakka.helsinki.fi/ Ne ovat olleet verkossa, mutta poistuneet, joten kannattaa kysyä heiltä lisätietoa.
Tähän kysymykseen en löytänyt mitään virallista sääntöä. Katsoin kirjaston etikettikirjoja, mm. tervehtimisopasta (Moikkari: Moikkaajan muistikirja) sekä terveydenhuoltoalan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (Laitila: potilaan käsikirja, Salonen: Sairasta! Lääkärin käyttöohje potilaalle). Nämä viimeksi mainitut kirjat keskittyivät enemmän käytöstapoihin lääkärin vastaanotolla.
Et ole kysymyksesi kanssa yksin. Erilaisilla keskustelupalstoilla asiaa on myös pohdittu http://www.vauva.fi/keskustelu/3419026/ketju/tykkaako_laakarit_jos_niit…. Yleisin mielipide näyttää olevan, että lääkäri ei yleensä tervehdi ensin mutta jos potilas tervehtii, hän vastaa. Pitänee myös muistaa, että lääkärit tapaavat niin paljon ihmisiä, että eivät välttämättä...
