Löysin useampia eri vuosilta peräisin olevia Acerra Philologican nimellä kulkevia kokoelmia. Vuodelta 1647 peräisin oleva Acerra Philologicasta, http://purl.uni-rostock.de/rosdok/ppn757638406, löytyy saksankielinen selittävä teksti tai eräänlainen nimeke. Myös myöhemmästä painetusta teoksesta vuodelta 1717 löytyy samantyyppinen kuvaus, http://www.zeno.org/Literatur/M/Lauremberg,+Peter/Werk/Neue+und+vermehr…;
Näissä kuvataan Acerra Philologica teokseksi, johon on koottu hyödyllisiä ja hauskoja tarinoita, runoja ja keskusteluja antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kirjaijoiden teoksista. Tarinoiden kerrotaan käsittelevän antiikin jumalia ja jumalattaria, sankareita, erilaisia luonnonilmiöitä, sananlaskuja...
Levyä ei ainakaan vielä ole Suomen kirjastoissa. Vincent Wardin River queen -elokuvaa on kuitenkin joissakin kirjastoissa, joten ainakin elokuvan kautta Karl Jenkinsin elokuvamusiikkia voi kuunnella.
Kyseessä on Darlene Zschechin laulu, joka on suomennettu nimellä "Laulakaa Herralle" (suom. Jedutun). Laulu alkaa sanoin "Mun Jeesus, Herrani, ei ole vertaistasi" ja se sisältyy nuottikokoelmaan "Jakamattoman sydämen ylistyslauluja" (Päivä , 2004).
Saat koko laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://koti.mbnet.fi/sgkuoro/laulakaa_herralle/shout.html
Etsimäsi kappale kulkee parillakin eri nimellä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Kuningas_Eerik
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=a1732f8a-81e2-49e3-81e1-bb1fc311d63a&culture=fi
Kyseinen kappale näyttäisi löytyvän nuottimuodossa Järvenpään kirjastosta ainakin näistä teoksista:
Kauko Kasken kauneimpia kantelesovituksia
Suuri toivelaulukirja; 8
Seikkailijan laulukirja
Äänitteenä etsimääsi kappaletta ei näyttäisi Järvenpään kirjastossa olevan. Mutta YouTubesta kannattaa kokeilla löytyisikö!
Kirkes-kirjastot: https://kirkes.finna.fi/
Sain apua Suomen Rautatiemuseosta, josta löytyy 1980-luvun Turisteja, jossa on sekä aikatauluja että myös mainoksia bussilinjasta. 1987 kirjassa on 18.15 Tukholman ja Göteborgin suuntaan lähtevää linja-autovuoro ja sitä liikennöivät Pohjolan Liikenne sekä oletettavasti ruotsalainen GDG Biltrafik AB.Jos ei ole kyse tuosta vuorosta, kannattaa kysyä lisää Rautatiemuseosta, https://rautatiemuseo.fi/ tai auto- ja tieliikenteen museo Mobiliasta, https://mobilia.fi/fi/museo/kokoelmat/Mobiliasta suositeltiin seuraavia kirjoja:Euroopan parasta bussiliikennettä, Kurkinen, Jari 2008Helsinki & Malmi & Maaseutu, Leinomäki, Pertti ym. 2015Linjavaunu: Bussiliikenteen tutkimusseura ry:n vuosikirjat
Ritva Kyllin teoksessa Suomen ruokahistoria: Suolalihasta sushiin (2021) Suomen ruokahistoria : suolalihasta sushiin | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio löytyy kattavasti tietoa suomalaisten ruokahistoriasta ja tapojen muutoksesta. Sivuilla 228-231 kerrotaan, miten palkkatyön yleistyminen muutti ruokaperinteitä ja mitä työpäivien aikana syötiin. Tietoa löytyy myös Airam-termospullon yleistymisestä 1930-luvulta eteenpäin.
Valitettavasti kirjaston sanakirjat ovat niin suppeat, ettei niistä löydy kysyttyä sanaa. Helsingin kaupunginkirjaston japanilainen työntekijä kuitenkin kertoi, että selviytyjä on japaniksi ikinokori. Netissä osoitteessa sanakirja.org selviytyjä käännetään näin: 生残者
Little boy blue -lorusta on useita suomennoksia, halusit vain hahmon suomenkielisen nimen. Tässä muutama:
Näin Kaarina Helakisa Disney-lorukirjassa Hanhiemo (2001 Helsinki Media:
Sininuttu pellonpoika
Kirsi Kunnas Hanhiemon iloisessa lippaassa (2004 WSOY)
Paimenpoika... Hoi poika sinipaitainen
Hannele Huovi Hanhiemon lorukopassa (1996 Tammi)
Paimenpoika sinitakki
Yhtenäistä nimitystä pienelle paimenpojalle ei siis löydy. Toivottavasti sait kuitenkin apua näistä löydöksistä. Lähempää tutustumista varten löydät kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista.
Esim. www.helmet.fi
Ristikkomerkki tai kielessä "risuaita" tai "ruutu" merkitsee "numeroa". Sitä käytetään englannin kielessä sanan "number" (numero) lyhenteenä, esim. #5 tarkoittaa numero 5 (Ks. Wikipedia). Sitä ei käytetä yleisesti suomen kielessä eikä sitä suositella käytettäväksi sanan "numero" tilalla.
Jukka Korpelan Nykyajan kielenoppaassa kerrotaan #-merkin käytöstä suomen kielessä. Ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.14.html#ristikko .
Siellä mainitaan mm. että, merkkiä on ruvennut taas esiintymään, esimerkiksi ”yhteiskunnan vihollinen #1”.
Käsite "post conflict studies" saattaa liittyä useammankin tieteenalan opintoihin, esim. valtio-oppi, kansainvälisen politiikka, kehitysmaatutkimus, sotatieteet, rauhan- ja konfliktintutkimus.
Kiintoisaa pohdintaa. Käsittääkseni wannaben olemassaolo kuitenkin perustuu vahvasti jonkun asian jäljittelyyn, pyrkimykseen olla vaikkapa rokkari tai runoilija, ainakin ulkoiselta olemukseltaan ja elämäntyyliltään, vaikka se olennaisin asia, eli musiikillinen tai kirjallinen lahjakkuus puuttuisi kokonaan tai ei aivan riittäisi levyn tai kirjan julkaisemiseen.
Näin ollen aidon wannaben olemassaolo olisi aikamoinen paradoksi, sillä mitä tällainen "oikea" wannabe sitten jäljittelisi? Ja jos wannabe ei jäljittele mitään, voiko hän silloin edes olla wannabe?
http://en.wikipedia.org/wiki/Wannabe
Vieraslaji.if-sivustolla sanotaan näin: Koska lajiryhmään kuuluvat lajit on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty, https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695.
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151709 pykälässä 3 lukee, seuraavasti: Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704
Vieraslajit löytyvät Vieraslajit.fi-sivustolta. Osa lajeista on EU:n...
Reijo Lumisalmen säveltämä ja sanoittama laulu Tanssit talolla on julkaistu nuottina Esko Valtasen nuottikokoelmassa Hellurei ja hellät tunteet (Fazer 1981). Se löytyy ainakin HelMet-kirjaston varastokokoelmasta Tikkurilasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b1806007~S9*fin), mistä sitä voi pyytää kaukolainaksi. Myös Tampereella (varaus), Oulussa ja Rovaniemellä on tämä kokoelma kaukolainattavana.
Heikki Poroila
Puolalaisista kirjailijoista suosittelemme lämpimästi lukemaan ainakin näitä:Olga Tocarzuk: esimerkiksi teokset Alku ja muut ajat ja Aja aurasi vainajain luitten yliWisława Szymborska: esimerkiksi Ihmisiä sillalla: runoja vuosilta 1957–2003Hanna Krall: esimerkiksi Herttakuninkaan matkatIsaac Bashevis Singer: esimerkiksi Lublinin taikuriPuolan keskiaikaan sijoittuvia teoksia ovat ainakin nämä: Andrzej Sapkowski: Hussilaistrilogia, jonka ensimmäinen osa Narrenturm 1. Sarja liikkuu fantasian ja historiallisen seikkailukertomuksen välimaastossa. Henryk Sienkiewicz: RistiritaritIsaac Bashevis Singer: Peltojen kuningas
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi.
Tietoammatit määritellään hieman eri tavoin eikä yksiselitteistä listausta ole olemassa. Acatiimi-lehdessä 3/01 http://www.acatiimi.fi/3_01/3_01l.htm Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotari jakaa informaatio- ja tietoammatit kahteen ryhmään : 1) ammatit, joissa keskitytään tiedon tarjontaan hyödyntämällä tiedonhaun, arvioinnin, yhdistelyn ja tuottamisen erityisosaamista, ja 2) ammatit, joissa keskitytään tiedon käytön ja hyödyntämisen maksimointiin kehittämällä johtamistaitoja sekä suuntautumalla sisällöllisesti uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. - Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koulutusohjelmassa vuodelta -97 http://oyt.oulu.fi/tietoammatit/ luetellaan tietoammatteina seuraavat:...
Scrabble on sanapelien klassikko, jossa kilpailijat yrittävät muodostaa satunnaisista kirjainlaatoista sanoja pelilaudalle. Netistä löytyy Scrabble Dictionary, josta voi tarkistaa onko keksimäsi sana Scrabble-kelpoinen. Wikipedian mukaan englanninkielisessä Scrabble-sanakirjassa on yli 100 000 hyväksyttyä sanaa ja sanakirjaa laajennetaan tarpeen mukaan kun uusia sanoja ilmaantuu. Suomenkielistä virallista sanakirjaa ei ole tehty.
Lähteet:
Scrabble Dictionary. https://scrabble.hasbro.com/en-us/tools (viitattu 4.10.2021)
Scrabble. Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Scrabble (viitattu 4.10.2021)
HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut eivät kasva korkoa, joten entinen summa pitäisi olla vieläkin kirjastokortillasi. Hyvin vanhoista myöhästymismaksuista on lähetetty ajoittain muistutuskirjeitä, koska jo lakikin vaatii niistä muistuttamaan, mutta ylimääräisiä maksuja ei siitäkään synny.
Voit käydä maksamassa vanhat myöhästymismaksusi missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Mukaan kannattaa ottaa kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kahden salaattikastikkeen ottaminen saattaa olla vähemmän tavallista, mutta mitään outoa siinä ei tietenkään ole. Jos kastikkeet maistuvat, kannattaa vaan huoletta jatkaa samaan tahtiin. Ehkä siitä on tarjoilijoillekin vähän vaihtelua elämään.
Heikki Poroila
