Johann Wolfgang von Goethen näytelmän Götz von Berlichingen ensimmäisessä näytöksessä on kohtaus, jossa Götz lausahtaa: "Wo viel Licht ist, ist starker Schatten."
Antti Räihä suomensi näytelmän vuonna 1899 ja hänen suomentamanaan kyseinen kohta kuuluu näin:
"Missä on paljon valoa, siinä on varjo sitä sankempi (--)"
J. Hollo suomensi näytelmän vuonna 1923 ja samainen Götzin lausahdus kuuluu hänellä seuraavasti: "Missä on paljon valoa, on varjokin musta (--)".
http://www.gutenberg.org/cache/epub/2321/pg2321-images.html
https://finna.fi
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakäsi (suom. Hollo, 1923, Otava)
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakoura (suom. A. Räihä, WSOY, 1899)
Elonet-tietokannan mukaan Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa "Pikku Pietarin piha" (1961) tämä mies on valokuvaaja V. Toivakka ja häntä esittää Heikki Savolainen.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Pikku Pietarin piha -elokuva ja sen kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117559
Mikkelinpäivä 29.9. on päivä, jolloin vanha kansa totesi mm. "mikkelistä akat tupaan, perunat kellariin". Kevään päivän osalta en löytänyt varmaa tietoa. Yksi mahdollisuus on Marian ilmestyspäivä maaliskuussa, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
Viipurin musiikkiopiston opiskelijoiden nimiä etsiessäni löytyi seuraavaa tietoa. Viipurin musiikkiopisto on perustettu vuonna 1918 Viipurissa ja se on siirtynyt välirauhan aikana 1940 Lahteen, missä se toimii nykyään nimellä Lahden konservatorio.
Jyväskylän kirjastosta löytyy kaksi teosta, joista löytyy tietoa Viipurin musiikkiopistosta: Toivo Rasilaisen sekä Erkki Pullisen teoksessa: Viipurin musiikkiopisto - Lahden musiikkiopisto (1968)löytyvät vuoden 1918 oppilaat sekä vuosikurssin 1967-1968 oppilaat. Teoksesta Taidetta tulosvastuulla - Lahden konservatorio 90 vuotta - Lahden konservatorion tie Viipurista Lahteen (2008) löytyvät ainoastaan opettajien luettelot. Halutessanne nämä molemmat teokset ovat lainattavissa/seutuvarattavissa...
Ystävyyskaupungeista ei ole ilmeisesti olemassa kovin kattavaa listaa, mutta jos asiassa turvaudutaan englanninkielisen Wikipedian suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkien listaan osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_twin_towns_and_sister_cities_in_F…, hyvä ehdokas suomalaisen kaupungin väkiluvultaan suurimmaksi ystävyyskaupungiksi voisi olla Espoon ystävyyskaupunki Shanghai. Tämä tieto löytyy myös osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvalin….
Shanghai on useilla mittareilla katsottuna yksi maailman suurimmista kaupungeista, eikä muita suurimpien tittelistä kilvoittelevia kaupunkeja näyttäisi olevan mainitussa listassa. Kaupunkien suuruuden määrittely on kuitenkin hiukan haastavaa,...
Giuseppe Verdistä löytyy artikkeli Sibelius-Akatemian Musiikin historiaa -kokonaisuudessa, https://muhi.uniarts.fi/rom_oop_ita6/
Kannattaa pistäytyä lähimmässä kirjastossa. Sieltä saat käsiisi elämäkertoja Verdistä
https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Verdi%2C+Giusepp…
ja suomenkielistä kirjallisuutta: Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä; Bacon, Henry: Oopperan historia; Werfel, Franz: Verdi--Oopperan romaani.
Rekisteröintiavaimien luovuttaminen kirjaston asiakkaalle:
Rekisteröintiavain on tilaajakohtainen eikä Sanoman käyttöehtojen mukaisesti niitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle (ts. kirjaston asiakkaalle): "Tunnisteet ovat asiakaskohtaisia eikä Asiakas saa luovuttaa tai ilmaista niitä kolmannelle. Asiakas on vastuussa kaikesta tunnisteilla tapahtuneesta käytöstä" (lähde: http://www.sanomamagazines.fi/kayttoehdot.html).
Rekisteröidessä tunnukseen liitetään myös julkinen profiili, jota voi käyttää sivustolla kommentointiin. Jos kirjasto luovuttaisi käyttöehtojen vastaisesti rekisteröintitunnuksen asiakkaalle, se samalla antaisi asiakkaalle oikeuden kommentoida julkista keskustelua kirjaston tilaajatunnuksen turvin.
Viitasaaren kirjaston kokoelmista ei näytä löytyvän keräilylehtien hintaopasta. Viitasaaren kirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta: http://www.viitasaari.fi/index.php?id=4.5.2. Täältä voitte etsiä Jyväskylän ja lähialueiden kirjastojen kokoelmista kyseistä teosta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Sen mukaan esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston käsikirjastossa (ei ole lainattavaissa) on Keräilylehtien hintaopas 2003-2004. Sen uudempaa lehtien hintaopasta en löytänyt myöskään pääkaupunkiseudun aineistohausta.
Kotimainen raviaiheinen dekkari on ainakin
Tonteri, Pertti: Tinakenkä. Gummerus.1990
Ulkomaisia raviurheiluaiheisia dekkareita on käännetty ainakin kirjailijoilta:
Francis, Dick, Murha auttaa vedonlyönnissä; Vaa'ankieli
Högstrand, Olle, Pelurit
Constantine, Eddie, Omistaja
Trenter Stieg, Narrit eivät pelkää
Kirjasammosta löytyi haulla hevosurheilu jännityskirjallisuus tällainen tulos, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hevosurheilu%20j%C3%A4nnitysk… Mukana on siis muukin hevosurheilu ravien lisäksi.
Jorma Marttalan kirjassa Armin kultaiset vuodet ( Edita1999) on kerrottu Armi Kuuselan auton kolarista ja kirjasta löytyy myös pieni lehtikuva aiheesta. Kolari oli sattunut 8.2.1953 iltapäivällä Armi Kuuselan ajaessa Helsingistä Porvooseen. Onnettomuus sattui Vantaan sillan risteyksessä jäisessä kurvissa ja toisena osapuolena oli Helsinki- Tikkurila –vuoron linja-auto. Talbotin etuosa lytistyi kasaan ja ohjauskelvoton auto oli hinattava paikalta. Linja-autoon tuli vain pieni kuhmu.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy tuon ajan lehdet mikrofilmattuina.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
International Sewing Machine Collectors' Society:n tietokannan mukaan Singerin F-sarjan koneet 7314990-7514989 on valmistettu vuonna 1917 Clydebankissa, Skotlannissa (http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html).
Singerin Clydebankin tehdas avattiin vuonna 1884 ja se oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas. Vuoteen 1943 mennessä siellä oli valmistunut noin 36 000 000 konetta. 1960-luvun alussa tehdas uudistettiin tuottamaan valurautakoneiden sijaan modernimpia alumiinirunkoisia koneita. Tehdas suljettiin vuonna 1980 ja rakennukset purettiin 1998.
Lisätietoa tehtaan vaiheista: https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/.
Etsitty teos vaikuttaisi kovasti tanskalaisen Bjarne Reuterin kirjalta 7.a vuodelta 1993. Siihen perustuva pohjoismaisena yhteistyönä toteutettu kolmiosainen televisiosarja Skuggornas hus on esitetty touko-kesäkuussa 1997 TV1:ssä nimellä Varjojen talo. Reuterin kirjaa ei ole suomennettu - ruotsinnos kyllä löytyy.
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla...
Malcolm Birdin Suurta noitakirjaa ei aiota poistaa kirjastosta, koska se on noitakirjojen klassikko, jota ei enää saa mistään. Sen omaksi ostaminen ei siis onnistu kirjastonkaan kautta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston pääkirjaston on suunnitellut silloinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Kirjastorakennus valmistui Lukiokadun varrelle vuonna 1983.
Peter Ames Carlinin kirjoittaman elämäkerran mukaan Bruce Springsteenia kutsuttiin Pomoksi ensimmäisen kerran alkuvuonna 1971, kun hän pelasi Monopolia kavereittensa kanssa ja onnistui hiukan kepulikonstein, esimerkiksi lahjomalla suklaapatukoilla ja kekseillä, voittamaan monta peliä. Hän sai muilta pelaajilta nimen Roskaruokakuningas, mutta ei ilmeisesti pitänyt siitä, ja keksi itselleen uuden nimen Pomo (The Boss). Kolmen vuoden ajan tätä nimeä käyttivät vain hänen bändinsä jäsenet ja ystävät, mutta vuonna 1974 eräs toimittaja kuuli sen ja 1975, kun "Born to run" löi läpi, nimi tuli tunnetuksi. Springsteen itse oli Pomo-nimestä harmissaan. Hän ei halunnut vaikuttaa ylimieliseltä. Hän selitti, että nimi johtui vain siitä, että...
Partiolaisten päiväretkimainos tiesi kertoa:". Lintutornin lähellä on ontto tammi, jonka sisälle voi sujahtaa vaikka aikuinen" Retkipaikkavinkit
Kauklahden esite on samaa mieltä:"Fiskarsin metsän lintutornissa voi seurata lintujen muuttopuuhia ja ihailla onttoa lehmusta, jonka sisälle mahtuu ainakin kolme ihmistä kerrallaan." Pikkukaupunkielämää
Eli lintutornin löytämällä löytää varmaan myös onton puun. Partiolaisten mukaan tammen ja kauklahden esitteen mukaan lehmuksen. Lopullinen totuus selvinnee vain käymällä katsomassa.
Luontoon.fi kertoo lintutornin tarkemman sijainnin kartalla.
Rikhardinkadun kirjastoon saa mennä koiran kanssa. Helmetin palveluhakemistosta saa listattua kirjastot, joissa koirat ovat sallittuja, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Koiran tuominen edellyttää toki sitä, että koira käyttäytyy kunnolla ja omistaja pitää siitä huolen.
Yhdessä sekunnissa aurinko tuottaa 3,8 x 1026 joulea energiaa. Joka tunti 430 kvintiljoonaa (430 x 1018) joulea energiaa osuu auringosta maapallolle. Näin ollen maapallolle osuva osuus auringon energiasta on prosenteissa hyvin lähellä nollaa, tarkemmin 3,14327485380117e-8 prosenttia.
Lähteet:
U.S. Department of Energy https://www.energy.gov/
Learn Astronomy https://www.learnastronomyhq.com/articles/how-much-energy-does-the-sun-produce.html
