Kotimaisen kirjallisuuden käännöksiä voit etsiä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta. Tietokantaa ylläpitää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Suomalaisen kirjallisuuden käännökset löytyvät myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos haluat tietää, mille kielille jokin ulkomainen teos on käännetty, löydät tiedon helposti kansainvälisestä Worldcat-kirjastotietokannasta. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimet, joista näet esimerkiksi sen, millä kielillä kyseinen teon ilmestynyt.
https://www.worldcat.org/
Mustameri on saanut nimensä pohjan ominaisuuksistaan. Sitä peittää rikkivetypitoinen musta lieju, joten siitäpäs nimikin.
Lähde: Mustameri ja muita meriä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Hei,Tämäpä vaati kaivelua ja löytyi tuloksia vain hieman. Vahvistus löytyi sille, että kyseessä on nimenomaan Juvel-jauhojen todennäköisesti ainakin pussin kyljessä ollut ohje, joka on tietysti saattanut olla myös lehdessä mainoksen yhteydessä (muita kakku- peruspulla- jne. ohjeita kyllä löytyi).Liittenä kuva mainoksesta, jossa Taalainmaan pitko mainitaan ja mainoksessa on myös kuva pitkosta. Mainos löytyi Kotiliesi-lehdestä 21/1971. Lehti löytyy varastoituna Joensuun pääkirjaston varastosta, mutta en onnistunut muutamien vuosikertojen selailulla löytämään itse reseptiä. Juvel-jauhopussin kuva löytyi myös Työväenmuseo Werstaan kokoelmista, mutta kyseisen pussin kuljessä on vain Juvel-sarvien ohje. Pohjola-Nordistienkaan joukosta ei...
Hutiluksesta kertova runo löytyi vanhasta kuvakirjasta:
Katila, Aina: Herra Hutilus. Kuvitus Kerttu Böök. Kuvataide 1932.
Tupakan polttoon liittyvää lorua ei ole onnistuttu jäljittämään.
Tässä joitakin sarjavinkkejä Tulisiipien, Kepler62:n ja Soturikissojen ystävälle.
Black, Holly: Magisterium-sarja
Siinä missä toiset lapset haaveilevat pääsystä taikakouluun, Callum Hunt yrittää välttää sitä hinnalla millä hyvänsä.
Forester, Kim: Cavallonin kronikat -sarja
Fantasiasarja yksisarvisten, kentaurien, vedenhevosten, pegasosten ja ihmisten jakamasta maailmasta.
Källner, Oskar: Imperiumin perilliset -sarja
Tieteisseikkailu, jossa sisarukset Alice ja Elias etsivät avaruusolentojen kaappaamaa äitiään galaksin syövereistä.
Riordan, Rick: Percy Jackson -sarja
Percy Jackson on tavallinen newyorkilainen koululainen, kunnes eräänä päivänä saa tietää olevansa todellisuudessa merenjumala Poseidonin poika.
Scarrow, Alex:...
Toisin kuin esimerkiksi katolisella kirkolla, ortodoksisella kirkolla ei ole maailmanlaajuista keskushallintoa, Ortodoksinen yhteisö koostuu itsenäisistä paikalliskirkoista. Kirkko jakautuu yhdeksään löyhään hallinnolliseen yksikköön patriarkaattiin. Näistä Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Lisäksi patriarkaattien ulkopuolella on kuusi täysin itsenäistä kirkkoa. Näihin ortodoksisiin kirkkoihin kuuluu noin 230 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa. Eniten heitä asuu itäisessa keski-Euroopassa, Venäjällä ja lähi-idässä. Kaikkialla missä on kirkkoja on myös hautausmaita. Kaikki kristity käyttävät ristiä symbolinaan. Se viittaa Jeesus Nasaretilaisen kuolemaan ristille naulittuna. Tämä...
Hyviä uutisia: varaamanne levy löytyi ja on matkalla valitsemaanne noutokirjastoon. Saatte noudettavissa olevasta varauksesta ilmoituksen sähköpostiin varmaankin lähipäivien kuluessa.
Tällä hetkellä Natossa ei ole olemassa mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Teoriassa Naton jäsenmaat voisivat muokata alkuperäistä Pohjois-Atlantin sopimusta erottamisen mahdollistavan mekanismin luomiseksi, mutta näin tapahtuisi todennäköisesti vain jos jokin jäsenvaltio rikkoisi Pohjois-Atlantin sopimusta tai YK:n peruskirjaa äärimmäisen räikeästi. Yksittäinen Nato-maa voi halutessaan erota puolustusliitosta ilmoittamalla halustaan erota Yhdysvaltain hallitukselle.
Epävirallinen suomennos Pohjois-Atlantin sopimuksesta: http://atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf
Huom! Vastaaja ei ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija.
Ruotsin vallan aikana nykyisen poliisin tehtäviä hoiti nimismies. Nimismiehen eli vallesmannin tehtävät olivat moninaiset ja perustuivat 1350-luvulla käyttöönotettuu maanlakiin. Nimismies toimi niin syyttäjän kuin poliisinkin tehtävissä, mutta kestitsi lisäksi Kruunun jalkaväkijoukkoja, milloin nämä sattuivat marssimaan ohi. Kyläläiset valitsivat nimismiehen 1400-luvulta alkaen 1600-luvulle, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle. Nimismiehen tehtävänkuvasta on suppea esitys Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-5Artikkelin kirjallisuusviitteessä on keskeinen lähde, joka on saatavana kirjastoista, ja johon kannattaa tutustua, mikäli haluaa tarkempaa tietoa asiasta:Ylikangas, Heikki: Wallesmanni : kuusi...
Vainolaistarinoista näyttää olevan eri versioita eri puolilta Lappia (ja koko Suomea). Tarinoissa vainolaiset voivat olla Viha-Venäläisiä tai Venäläisiä. Tämän tarinan lappalainen voi olla Ikämieli tai Akmeeli, “suuri lovinoita”. Tarinan elementit sinänsä ovat samanlaiset.
Yhteyttä paikannimen muodostumiseen tästä tarinasta en löytänyt, mutta Appelgren mainitsee toisessa tarinassa Ikämielen Arajoen rannassa.
Läpikäymistäni lähteistä mikään ei siis taida käydä kirjaksi, jota etsit. Tarinan versioita kertovat esimerkiksi Samuli Paulaharju (Sompio), Hjalmar Appelgren (Suomen muinaisjäännöksistä) sekä T. I. Itkonen (Suomen lappalaiset II).
Heikki Nymanin käännös on ainoa julkaistu kokonainen Tractatus-suomennos. M. A. Nummisen sävellyksessään käyttämien Tractatus-sitaattien suomennokset ovat The tractatus suite -LP:n tekstiliitteen mukaan taiteilijan itsensä tekemiä.
Kysyjä ja kurssikaveri ovat molemmat toimineet lain sallimalla tavalla. Tekijänoikeuslain §12 sallii tehdä muutaman kopion yksityistä käyttöä varten esimerkiksi kurssikirjasta. Sillä ei ole merkitystä, millä tekniikalla kopion tekee, käsin kirjoittamalla vai kameralla kuvaten. Myöskään sillä ei ole merkitystä, mistä alkuperäinen teoskappale on peräisin, kunhan kyseessä on laillisesti valmistettu teoskappale (piraattikopiosta tehty kopio on laiton). Lain näkökulmasta kurssikaveri on soveltanut tätä lain sallimaa oikeutta, kysyjä on vain sattunut olemaan sopiva lähde.
Heikki Poroila
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :...
Suomalaiset kansansadut –sarjan 3. osassa Sadut tyhmästä paholaisesta (SKS 1990) kerrotaan lyhyesti ketjusaduista. Ketjusatuja tapaa varsinkin kansansaduissa. Ketjusaduille on tyypillistä kehyskertomus tai johdantoepisodi, joka yhdistää, ketjuttaa, sadut. Yhtenä esimerkkinä kirjassa mainitaan satu karjan ajamisesta kiellettyyn pirun niittyyn, joka käynnistää miehen ja pirun kilpailujen sarjan ja lopulta miehen palkkaamisen pirun rengiksi.
Ketjusadut ovat voineet syntyä kahdella tavalla: kansansatujen kertojat tai kerääjät ovat voineet pätkiä pitkät sadut lyhyemmiksi tai sitten luoda samaan aihepiiriin liittyville tarinoille yhtenäisen kehyskertomuksen.
Tässä joitakin suomenkielisiä vankilaympäristöön sijoittuvia romaaneja:
Willocks, Tim : Linnakundit . Otava, 1995.
Ahl, Kennet : Myyty mies. Tammi, 1979.
Cheever, John : Falconer. Karisto, 1978.
Hayes, Billy : Keskiyön pikajuna. Uusi kirjakerho, 1978.
King, Stephen : Rita Hayworth - avain pakoon. Book Studio, 1995.
King, Stephen : Kuoleman käytävä. Tammi, 2000.
Bunker, Edward : Elukkatehdas. Like, 2000.
Bunker, Edward : Verikoirat. Like, 2000.
Bunker, Edward : Konnakoulu. Like, 2001.
Bunker, Edward : Julmin peto. Like, 2007.
Mutis, Alvaro : Araucaiman kartano ; Lecumberrin päiväkirja. Kookos, 2000.
Grisham, John : Veljet. WSOY, 2001.
Zweigbergk, Helena von : Rakkaus viiltää syvältä : rikosromaani. Karisto, 2003.
Zweigbergk, Helena von :...
Sarja voisi olla nimeltään Näppärä. Se julkaistiin vuonna 1977 neliosaisena sarjana: 1: Leikitään agenttia, 2: Kokeillaan sähköllä, 3: Painetaan kuvia ja 4: Tehdään liidokki. Sarjan julkaisija oli WSOY, mutta kirjojen kirjoittajia ei mainita. Sarja on alkujaan englanninkielinen.
Kirjasarjan kolmas osa löytyy Ylivieskan kirjastosta, muut osat mm. Oulaisten ja Alavieskan kirjastoista:
http://www.tiekko.fi/
Neljässä ensimmäisessä osasssa tapahtumapaikkana on Tampereen lähiseutu ja siellä Leppäkertunkuja. Viimeisessä viidennessä osassa käydään myös ulkomailla Santiago de Chilessä.
Lisätietoa Rauha S. Virtasesta ja Selja-sarjasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=827&PageConten…
http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=322
Tapani Marjasen tuore teos "Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi" (Tapani Marjanen, 2012) löytyy jo ainakin Satakirjastojen ja Vaski-kirjastojen tietokannoista ja se näyttäisi olevan lainattavissa. Alla olevista linkeistä pääset kirjastojen tietokantoihin ja voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Teosta on myytävänä ainakin yhdessä verkkokaupassa. Verkkokauppojen sivuja löydät helposti esimerkiksi googlettamalla kirjan nimellä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.satakirjastot.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
