Tähän mennessä on suomennettuna julkaistu 50 osaa tätä sarjaa. Englanniksi kirjoja on kyllä ilmestynyt enemmän, joten ehkäpä niitä tulevaisuudessa käännetään suomeksi lisää. Kustantaja kirjoilla on ollut Otava. Tällä palautelomakkeella kustantajalta voi kysyä lisätietoja:
http://www.otava.fi/palaute/?n=1
Kirjailijasta Juri Semjonov selviää kirjatietokantoja tutkimalla, että hän on syntynyt vuonna 1894 ja ollut tavattoman suosittu. Hänen kirjansa ”Siperian valloitus” ja ”Maan lahjat” on käännetty lukuisille kielille ja niistä on otettu monia painoksia.
Sen sijaan muuta tietoa kirjailijasta tuntuu olevan niukalti saatavissa. Verkosta löytyi ruotsalaisen kirjastonhoitajan vastaus asiakkaalleen. Asiakas oli pyytänyt tietoa Semjonovista. Kirjastonhoitaja vastaa, että hän on etsinyt tietoa eri lähteistä ja kokeillut nimen ”Semjonov” erilaisia kirjoitusmuotoja, mutta turhaan. Mitään ei ole löytynyt:
http://bibblansvarar.se/sv/svar/var-hittar-jag-information-om-0
Epäsuorasti kirjailijasta kuitenkin löytyy jotain tietoa.
Venäläisessä...
Kollega lastenosastolta sanoi Soturikissat-sarjan olevan aika hurja 6-vuotiaalle. Se on monesti ryhmitelty nuortenkirjaksi, joten ehkä sen aika voisi olla vähän myöhemmin.
Tässä muutamia fantasiakirjoja ja –sarjoja, jotka voisivat häntä kiinnostaa:
- Kate McMullan: Lohikäärmeakatemia-sarja
- Paul Martin, Manu Boisteau: Kauhukartano-sarja
- Natalie Jane Prior, Lili Väkevä –kirjat
- Mika Rättö, Tihkuluodon kuiskaajat
- Cressida Cowell, Näin koulutat lohikäärmeesi –kirjat
- Tony DiTerlizzi, Spiderwickin kronikat -sarja
Kaikkia kirjoja saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on todennäköisesti jokin tietotekninen virhe, sillä ainakin itse olen saanut sähköpostiin muistutuksia erääntymässä olevista lainoista. Ilmoituksista ei siis ole luovuttu, mutta kaikessa IT-tekniikassa on toki virheiden mahdollisuus ja jos kyse on Oodista lainatusta aineistosta, voi kyse olla jostain käynnistymisongelmista. Näiden muistutusten tarkoitus on helpottaa eräpäivästä huolehtimista, mutta tuskin tavoitteena on saada ihmiset tuudittautumaan kokonaan niiden varaan. Jatkossakin kannattaa ehdottomasti vilkaista lainojensa eräpäiviä myös omatoimisesti, ettei ikäviä yllätyksiä enää tule.
Kappale on Nellyn levyllä 5.0. Itse levyä löytyy monista kirjastoista eri puolilta Suomea, mutta nuotteja ei Frank-monihaun mukaan kirjastoissa ole. Frankin avulla voi hakea useiden suomalaisten kirjastojen kokoelmista yhtäaikaa:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Porin kaupunginkirjastossa on äänikirjana Uusi testamentti (16 kasettia) sekä vanhana, että uutena käännöksenä.
Koko Vanhaa testamenttia ei äänikirjana löydy, ainoastaan yksittäiskasetteja esim. Jesajan kirja, Sananlaskut. Saatavana on äänite, joka sisältää Psalmit, Sananlaskut sekä Laulujen laulun (6 kasettia)uutena suomennoksena. Nämä saatte lainaksi Porin kaupunginkirjastosta.
Aloitan kysymyksen lopusta, koska sieltä löytyy ehto "suomennoksen pitäisi olla ennen vuotta 1957". Arveleekohan kysyjä, että suomennosta saisi käyttää vapaammin, jos se on julkaistu ennen vuotta 1957? Jos näin on, joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen: runon suomennoksen tekijänoikeudellinen suoja ei riipu julkaisuvuodesta vaan kääntäjän kuolinvuodesta (70 vuotta siitä laskettuna). Aale Tynni kuoli 1997, joten hänen suomennoksensa vapautuvat vasta vuoden 2068 alussa. Toisaalta jos käännöstä tarvitaan sitaattina - vaikkapa kuvastamaan 1950-luvun alun henkistä ilmapiiriä -, siihen voidaan soveltaa tekijänoikeuslain pykälää 22. Valitettavasti kysymyksessä ei tätä käyttötarkoitusta ole tarkemmin määritelty, joten asia jää avoimeksi....
Tämä on kysymys, josta tutkimuskaan ei ole yhtä mieltä. Teorioita siitä, milloin itämerensuomalaiset kansat ovat saapuneet Itämeren rannoille ja suomalaiset Suomen puolelle on monia eikä asiaa yksiselitteisesti pystytä todistamaan. Arviot vaihtelevat tuhansia vuosia1200-1300 ennen ajanlaskun alkua, 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua tai juuri ennen ajanlaskun alkua Itämeren rannoille ja sieltä muutama sata vuotta myöhemmin ne, joista tuli suomalaisia Suomeen. On myös esitetty väite, että itämerensuomalaiset kansat olisivatkin alueen alkuperäisväestöä. (Lang Valter, Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria, ss. 13.-16).
Suosittelen tutustumaan teokseen: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria /...
Olette toisia serkkuja.Tässä on linkki englanninkieliseen artikkeliin, jossa on serkkutaulukko: https://www.familysearch.org/en/blog/cousin-chart (isoisoisä on englanniksi great grandfather)MyHeritage-sukututkimussivuston artikkelissa avataan asiaa sanallisesti:Serkkusi järjestysluku (ensimmäinen, toinen, kolmas) lasketaan lyhyimmän etäisyyden (sukupolvia) mukaan sinun tai serkkusi ja yhteisen esivanhempanne välillä.___Jos teillä on yhteinen isovanhempi, sukupolvietäisyytenne häneen on 2 ja se tekee teistä ensimmäiset serkuksetJos teillä on yhteinen iso-isovanhempi, teitä erottaa 3 sukupolvea, joten olette toisia serkkuja."Sukulaisuuksia on tarkasteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin, esim.:https://www.kirjastot.fi/kysy/...
Olemme pahoillamme tapahtuneesta. Koronatilanteen huononemisen vuoksi olemme joutuneet peruttamaan yleisötilaisuuksia. Valitettavasti Kouvolan Sanomat eivät olleet poistaneet satutuntia tapahtumakalenterista. Varmaa tietoa kirjaston tapahtumista saa kirjastojen verkkosivujen kautta. Osoite on kyyti.finna.fi. Kevään osalta emme vielä uskalla luvata tapahtumien järjestämisestä mitään.
Maistraatin verkkosivuilla osoitteessa http://www.maistraatti.fi/ on otsikko Nimiasiat. Siitä avautuvalta sivulta pääsee kohtaan, jossa voi kysyä etu- ja sukunimien lukumäärää Suomessa.
Etunimitilaston mukaan Suomessa on syntymävuosina 1899-2006 ollut yhteensä 9873 Erika-nimistä naista ja 4 miestä. Vuonna 2006 on 149 tytölle annettu nimeksi Erika.
Jonkin verran aiheesta löytyy tutkimusta. Asiaa lähestytään kyllä useimmiten tiedohaun etsimisen ja opettamisen kannalta yleensä, eikä niinkään tiedonhakemisena kirjaston kokoelmista.
Tutkimuksen kohteena näyttävät yleensä olevan kouluikäiset, lukutaitoiset lapset.
- Mediakasvatus kirjastossa / toim. Seppo Verho (2009, mm. Helmet-kirjastot)
- Kehittämishanke / Kirjasto Omena : lapset - uusi aihepiiri / nideluokka aikuisten osastolle / Katrin Rebane-Heinonen, Liisa Vänttinen, Seija Pukkila (2008, mm. Helmet-kirjastot)
- Meidän luokka kirjastossa : [kirjaleikkiä harjaantumisluokassa] / [työryhmä: Raisa Alameri-Sajama.. et al.](1997, mm. Helmet-kirjastot)
- Super searchers go to school: sharing online strategies with K-12 students, teachers...
Eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden etuisuuksista ei taida olla valmiiksi listausta missään. Eduskunnan sivuilta löytyy vain tämä vanhentunut virkaehtosopimus vuosilta 2014-2017: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj_2+2014.pdf
Tässä kuitenkin yleisellä tasolla listausta henkilöstöeduista. Kaikki edut eivät välttämättä koske koko virkakuntaa:
Veronalainen ravintoetu (eduskunnan ravintoloihin) 200 kertaa vuodessa, verotusarvo v. 2021 6,90e.
Työterveyshuolto.
Hammashoitokorvaus (300e sopimuskaudella).
Matkapuhelinetu.
Työaikajärjestely (liukuva työaika, etätyö).
Työmatkaetu (150e/vuosi).
Liikunta- ja harrastustoiminta eduskunnan tiloissa.
Sairaan lapsen hoitopalveluetu (vain tietyissä...
Luonnonvarakeskus Luken sivuilla kerrotaan, että luonnonvaraisina lammikoissa kasvavista, vehkakasveihin kuuluvista limaskoista ainakin pikkulimaskat ovat ravinteikkaita kasveja, jotka sopisivat hyvin myös ihmisravinnoksi. Niiden maku muistuttaa lehtisalaattia.
https://www.luke.fi/uutinen/pikkulimaskan-viljely-on-kiertotaloutta-par…
Elintarvikealan asiantuntijayritys Makeryn sivuilla kerrotaan, että limaskoja kerätään ja käytetään ravinnoksi esimerkiksi Myanmarissa, Vietnamissa, Laosissa, Thaimassa ja Kambodzhassa.
Myös länsimaat ovat kiinnostumassa limaskojen kaupallisesta viljelystä. Esimerkiksi Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa on kehitetty limaskoja hyödyntäviä tuotteita. Lisää tietoa Makery oy:n...
Aksel Törnuddin Koulun laulukirjassa (1913) Telefoni Afrikassa päättyy seuraavasti: "Häntä pannaan toisen korvaan, toinen kärsää käyttää / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Runon kaikkein alkuperäisimmässä versiossa, joka ilmestyi aikaisemmin samana vuonna Arvid Lydeckenin satu- ja runokokoelmassa Kun päivä paistaa, kyseinen kohta esitetään kirjan kuvituksessa: yksi marakatti ääntelee kärsään ja toinen on pannut norsun hännän korvaansa (kuvateksti: "Näin elefantti menetteli"). Itse runossa sanotaan vain kuvaan viitaten "Aivan niin se menetteli, kuten kuva näyttää, / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Myöhemmin Arvily sepitti runonsa kokonan uudelleen ja se sai nimen Puhelin Afrikassa. Tämä versio ei jätä sijaa...
Tuhkaa voi mainiosti käyttää lannoitteena, kunhan muistaa ensinnäkin, että se on voimakkaasti emäksistä, ja toiseksi, että tuhka ei sisällä typpeä. Se toimii siis paitsi lannoitteena myös kalkituksena, mutta haluttaessa voimakasta vegetatiivista kasvua tarvitaan sen lisäksi myös ainakin typpilannoitusta.
"Kalkituksesta hyötyviä kasveja ovat erityisesti tomaatti, kaali, pavut ja kaikki sipulit sekä sipulikukat. Puhdas puun tuhka sopii erittäin hyvin lannoitteeksi myös hedelmäpuille ja marjapensaille." (http://puutarha.net/artikkelit/7598/tuhkan_kaytto_puutarhassa.htm)
Koska havukasvit eivät yleensä pidä kovin emäksisestä maasta, en välttämättä antaisi sitä pienille kuusentaimille, ainakaan runsaasti.
Tarkempia tietoja tuhkan käytöstä...
Laulu on venäläinen kansansävelmä. Laulun nimi on Katinka. http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Miska+soutaa&culture=fi
Laulun sanat on suomentanut Liisa Tenkku. Se ilmestyi ensimmäistä kertaa kirjastta Vihreä viserryskone 1972 https://www.discogs.com/Liisa-Tenkku-Ellen-Urho-Vihre%C3%A4-Viserryskone-Kansanlauluja-Ja-Musiikkiharjoituksia/release/3480478
https://www.hs.fi/paivanlehti/20082017/art-2000005331102.html
Yleisradion tietopalvelusta vastattiin näin:
Yleisradion radioarkiston tietokannasta löytyy useita kuunnelmia, joissa Tauno Palon on näytellyt: sekä yksiosaisia noin tunnin mittaisia kuunnelmia, että pitkiä kuunnelmasarjoja, kuten Seitsemän veljestä, jossa hän näytteli Juhania. Ylen arkistossa olevat kuunnelmat on tehty pääasiassa 50-luvulla (varhaisimmat 1938) ja joitakin niistä on uusittu 70- ja 90-luvuilla.
Vuonna 1938 esitetyssä kuunnelmassa "Kaksintaistelu ateljeessa" Tauno Palo näyttelee yhdessä Ansa Ikosen kanssa: Palo on taidemaalari Vilho Arjala ja Ikonen hänen vaimonsa, kirjailija Laila Arjala.
Suomisen perhe -kuunnelmassa (v. 1938) Tauno Palo esittää Lassea. Jääkärit-kuunnelmassa (1938) hän on esiintynyt Jussin roolissa....
Olisikohan kyseessä Bob Shawn teos Kukahan minä olen?. Kirja on ilmestynyt suomeksi Jalavan ksutantamana 1988.
Takakannen tekstin mukaan päähenkilö Warren Peace värväytyy avaruuslegionaan, jossa tulevilta alokkailta pyyhitään muisti. Warren haluaa tietää, kuka hän on ja karkaa ja joutuu kohtaamaan epämiellyttävän totuuden.
