"Hun leste. Han satt med boka oppslått, men leste ikke; han så på henne." – Askildsen-sitaatti on suomentamattomaan kokoelmaan Ingenting for ingenting (1982) sisältyvästä novellista Solhatt (s. 25).
Voisikohan kyse olla Elizabeth Shawn teoksesta "Kilpikonnan syntymäpäivä", joka julkaistiin suomeksi vuonna 1967 (WSOY). Tarina kuulostaa kovasti samalta, vaikkakin tarinan hahmot ovat hiukan eri eläimiä kuin muistelette.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa kirjan juonta kuvataan näin: "Kilpikonnalla on syntymäpäivä ja se toivoo lahjaksi isoa ja mehevää salaatinkerää. Ensin näyttää vain siltä, että se saa eläinystäviltään lahjaksi kaikkea muuta - lihakimpaleesta mutavelliin."
Kirjan ulkoasusta kerrotaan, että se on "neliönmuotoinen kuvakirja, jonka kansikuvassa ohdake, kilpikonna ja punainen pyöreä aurinko".
Kirjan suomennoksen kannesta ei löydy kuvaa, mutta alkukielisestä löytyy parikin eri kansikuvaa netistä helposti googlettamalla...
Pesukarhu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Sitä esiintyy nykyään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa, missä kanta on saanut alkunsa istutuksista ja toisaalta luontoon vapautetuista, ensin lemmikkeinä pidetyistä yksilöistä. Pesukarhu ei siis ole levinnyt luontaisesti vaan ihmisen toiminnan seurauksena. Pesukarhu on kaikkiruokainen, kiipeilee taitavasti ja voi kantaa ja levittää monia sairauksia, joten se aiheuttaa uusille alueille levitessään monenlaisia ongelmia sekä alkuperäiselle luonnolle että ihmisille.
Pesukarhusta ei ole toistaiseksi varmoja havaintoja Suomessa. Haitalliseksi vieraslajiksi luokittelu tarkoittaa, sitä ei saa tuoda maahan eikä pitää hallussa, kasvattaa tai...
HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut eivät kasva korkoa, joten entinen summa pitäisi olla vieläkin kirjastokortillasi. Hyvin vanhoista myöhästymismaksuista on lähetetty ajoittain muistutuskirjeitä, koska jo lakikin vaatii niistä muistuttamaan, mutta ylimääräisiä maksuja ei siitäkään synny.
Voit käydä maksamassa vanhat myöhästymismaksusi missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Mukaan kannattaa ottaa kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Vastaus perustuu teokseen:
Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia
6. painos, WSOY 2002
s. 20-21
Suomen varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on roomalaisen historioitsijan Tacituksen (n. 100 jKr.) teoksessa Germania. Siiinä Tacitus kuvaa alkuperäistä ja villiä kansaa nimeltä Fenni. Tacitus kuvaa kuitenkin ilmeisesti lappalaisia, joita norjalaiset kutsuvat vieläkin nimellä finner. Tämä nimitys samoin kuin maan nimi Finland on ilmeisesti annettu läntisten naapureiden taholta jo hyvin varhain.
Jutikkalan ja Pirisen mukaan suomalaisten itsensä käyttämiä nimiä Suomi ja suomalaiset ei ole voitu vakuuttavasti selittää. Heidän mukaansa nimi on todennäköisimmin suomea ja voidaan selittää henkilönimiestä Suoma (vrt. onnen suoma)....
Suomalaisia harvinaisempia kuuta tarkoittavia nimiä ovat Kuutamo, Kuutar ja Kuunsäde.
Jos laajennetaan muihin kieliin, alkaa nimistöä jo löytyä enemmän. Ja jos vielä otetaan muidenkin planeettojen kuut mukaan, alkaa valinnanvaraa olla jo aika paljon (Janus, Helene, Larissa, jne.).
Netissä on lukuisia erilaisia englanninkielisiä nimisivustoja, joihin kannattaa tutustua. Tässä muutama esimerkki:
http://www.meaning-of-names.com/search/index.asp?nm=moon&stype=1
https://nameberry.com/list/685/names-that-mean-moon?all=1
https://www.momjunction.com/articles/baby-names-that-mean-moon_00395982/
https://www.babycentre.co.uk/a25005337/baby-names-inspired-by-the-solar…
Muut lähteet:
https://lapsennimi.com/luontonimet/
https...
Yhdysvaltain osavaltioista löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta kyllä englanninkielinen tietokirja sekä lapsille (Gabrielle Balkin, The 50 states : explore the U.S.A. with 50 fact-filled maps!) että aikuisille (Mark H. Bockenhauer, Our fifty states), mutta suomeksi ei aivan vastaavaa teosta valitettavasti ole tarjolla. Lähimmäs päästäneen Laura Noreilan matkailijoille suunnatussa kirjassa Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, johon sisältyy tiiviit osavaltioesittelyt. Vielä tätäkin ytimekkäämmin asiaa lähestyy ensisijaisesti maahanmuuttajille tarkoitettu Yhdysvallat-opas, jossa osavaltiot käydään läpi parikymmensivuisessa osiossa.
Kysymyksestä ei käy varmuudella ilmi, onko kyseessä kysyjän itsensä kustantama julkaisu eli onko hän myymässä omaa tuotettaan kirjastoille vai hankintatoivomuksen jättämisestä kysyminen. Oletan seuraavassa, että kysyjällä on myytävänä käännetty omakustanne, hankintatoiveen voi useimmissa kirjastoissa tehdä sähköisesti.
Useimmat kirjastot ostavat pääosan kirjoistaan sopimusvälittäjän kautta (esim. Kirjavälitys, Booky.fi jne). Tällöin kustantajan tehtävänä on tarjota kirjaansa näille välittäjille eli tehdä sopimus ehdoista, joilla välittäjät tarjoavat kirjaa kirjastoille. Taloudellisesti tämä on yleensä vähätuottoinen tie, koska moni kokki matkalla ottaa osansa.
Toinen vaihtoehto on lähestyä kirjastoja suoraan itse käymällä, soittamalla...
Kielitoimiston ohjepankissa todetaan kuvatekstistä mm. seuraavasti:"Kirjassa, uutistekstissä tms. kuvateksti on tavallisesti kuvan alla tai vieressä. Kun kuvatekstinä on kokonainen lause (jossa on persoonamuotoinen verbi kuten sopivat, tarttui), merkitään loppuun piste. Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei."
Yrjö Jylhän ja Aale Tynnin käännös kyseistä runon pätkästä teoksessa "Tuhat laulujen vuotta - valikoima länsimaista lyriikkaa":
"niin moni kukka hehkuu salassa/ ja kylvää erämaahan tuoksuaan"
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Hki Otava 2000) käy selville, että Kärnä-sukunimelle on kaksikin selitystä. Hämäläiselle sukunimelle Kärnä voi antaa selityksen kärnä "äkäinen, riitainen ihminen". Nimi voi olle myös ruotsalaisperäinen. Ralf Saxen on rinnastanut Lappajärveltä talonnimen Kärnä Ruotsissa keskiajalla tavalliseen henkilönimeen Kärna, Kärne. Lisää tietoa nimen levineisyydestä yms. paikkakuntanne kirjastosta ylläolevasta kirjasta ja muista nimikirjoista.
Hedelmien ja vihannesten myyntiä säädellään sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Ruokaviraston mukaan merkittävimmät hedelmien ja vihannesten myyntiin vaikuttavat säädökset ovat seuraavat:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011
Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä 999/2012
Vitamiinipitoisuuksia ei erikseen mainita lainsäädännössä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen liitteessä mainitaan ne hedelmä- ja vihannestuotteet, joita asetus koskee. Tämän asetuksen mukaan hedelmiä ja vihanneksia saa myydä ainoastaan, jos ne ovat laadultaan aitoja, virheettömiä ja myyntikelpoisia. Alkuperämaa tulee myös ilmoittaa. Komission...
Digi- ja väestötietoviraston nimiaineistoihin on tallennettu etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Löydät palvelun osoitteesta: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa todetaan, että Renja nimen tausta on epäselvä, mutta että se mahdollisesti on venäläinen muoto Reginasta (lat. kuningatar). Meillä Renjaa on annettu nimeksi tytöille 1950-luvulta lähtien. Tällä hetkellä Suomessa on 134 Renjaa.
Ensimmäinen Viiru ja Pesonen -kirja Viirun syntymäpäivät julkaistiin vuonna 1984. Kirjoissa Ukko Pesonen ja hänen kissansa Viiru elävät yksinkertaista elämää maaseudulla, mutta aivan tarkkaa ajankohtaa tarinoille on mahdotonta sanoa. Kirjojen hahmojen vaatetus viittaa 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, ja kuvituksessa vilahtelee Pesosen kodissa käytössä olevia "vanhanaikaisia" esineitä kuten maitotonkkia, emalipottia, putkiradioita ja öljylamppuja, mutta myös modernimpia esineitä kuten autonrenkaita, rullaluistimia ja kuulosuojaimia. Kirjojen seikkailut ovat kuitenkin ajattomia, eikä tarinoissa ajankohtaa määritellä sen tarkemmin, joten kyseessä lienee satujen "vanha hyvä aika".
Asiakas voi lukita varauksensa väliaikaisesti omissa tiedoissaan. Kun varaus on lukossa, se pysyy paikallaan varausjonossa mutta ei tartu hyllyssä oleviin tai palautuviin niteisiin. Nimekkeestä voi olla pitkäkin jono varauksia, mutta jos kaikki ovat lukossa, uusi aktiivinen varaus ohittaa ne.
Kyseessä on Atlantin alueen lämpimissä vesissä elävä keltapyrstönapsija. Keltapyrstönapsija(Ocyrus chrysurus)kasvaa 20-80 cm: mittaiseksi ja 1-4 kg:n painoiseksi. Kalan nimi viittaa kullankeltaiseen tai vaaleankeltaiseen pyrstönvarteen ja pyrstöevään. Keltapyrstönapsija viihtyy parhaiten koralliriuttojen ja rantakallioiden ja -kivien lähettyvillä. Se onkin tuttu näky monelle snorklaajalle. Sukulaislajiensa tavoin myös keltapyrstönapsijalla on ruumiin kokoon nähden suunnattoman suuri suu. Suu on täynnä teräviä pieniä hampaita. Kala on moniruokainen ja syö kaikenlaista eloperäistä ainetta. Kala tarttuu melkein mihin hyvänsä syöttiin. Keltapyrstönapsijan lihassa on hyvä ja voimakas maku, ömutta kalaruuillle herkistyneiden tulisi välttää sitä...
HELLEVI on suomalainen naisennimi, joka voidaan tulkita 'hellä'-sanasta muodostetuksi tai myöskin muunnelmaksi Helenasta. Suomenkieliseen kalenteriin Hellevi tuli v. 1929, Suomen ruotsinkieliseen 1973. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on yhdistetty Agateen, joka on alkuaan kreikankielinen Άγαθή / Agathe ’hyvä’, merkityksensä puolesta siis lähellä ’hellää’.
HAKUNI on muunnelma skandinaavisesta nimestä H(a)akon , Håkan tai Håkon. Nimen merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Kantasana voisi olla hag ’hyödyllinen’, ’kätevä’, mutta yhtä hyvin merkitys voisi myös olla ’korkea jälkeläinen’ (muinaisnorjan há ’korkea’ ja konr ’poika’), minkä perusteella se on ollut jo keskiajalla suosittu hallitsijannimi Norjassa. Muoto Hakuni esiintyy...
Täysin vertailukelpoisia, kaikkia maailman maita koskevia tilastoja lukemisesta ei taida löytyä. Verkosta löytyvien tilastotietojen lähteet ovat erilaisia kyselytutkimuksia, joiden laadintatavoista ei löydy kovinkaan paljon tietoa.
Euroopan osalta vertailukelpoista tilastotietoa lukemisesta laatii Euroopan komission tilastovirasto Eurostat. Tilastotietoja eurooppalaisten lukemiseen käyttämästä ajasta löytyy Eurostatin World Book Day -uutisesta. Tilastojen mukaan virolaiset käyttivät enemmän aikaa kirjojen lukemiseen kuin suomalaiset.
Yleisimmin käytetty suomenkielinen nimitys sähkökäyttöiselle lettujen tai pannukakkujen paistolaitteelle verkkokauppojen valikoimissa näyttäisi olevan lettukone (crepe maker).
Googlen kuvahaku sanalla lettukone
Crêpe maker - Wikipedia
