Kajaanin tunnelivoimalasta löytyy muutama lehtiartikkeli Kainuun sanomista. Lisäksi teoksesta Virtanen, Sakari: Yhtiöstä yksiköksi löytyy muutaman sivun artikkeli aiheesta. Viiteluettelo artikkeleista ja kirja löytyvät pääkirjaston neuvonnasta, mikäli haluat tulla tutustumaan niihin. Sanomalehdet täytyy sitten hakea erikseen, kun tiedetään, mitä niistä tarvitaan. Kaikki lehdet löytävät meiltä varastosta.
Tunnelivoimalaa suunniteltiin 1990-luvun alussa ja ajotunnelin louhinta alkoi vuonna 1992. Varsinaisen voimalan rakentaminen alkoi vuonna 1994 ja valmistui vuonna 1995. Vesivoimalaitos tunnetaan myös nimellä Koivukoski III ja sen omistaa Kainuun Voima Oy.
Piia Holstikko pohtii tutkielmassaan Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan
näkökulmista tarkasteltuna (2013), miten suomennettava kirjallisuus valitaan. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja käännetään suomeksi. Englannin kielestä käännetään ylivoimaisesti eniten. Holstikon mukaan julkaisupäätöksissä suositaan ennen muuta bestsellereitä. Jotkut suomalaisista kustannustoimittajista keskittyvät julkaisupäätöksissään taloudellisiin tavoitteisiin, mutta suurin osa toivoisi voivansa tuottaa aiempaa monipuolisempaa ja laadukkaampaa suomennoskirjallisuutta.
Kirjasto voi itse asiassa olla joidenkin pienkustantamojen toiminnan edellytys ja tukea julkaistujen kirjojen moninaisuutta. Holstikko korostaa, että...
Kenties Michael pitää vaahdosta kolajuomassaan. Kun limonadi- tai olutpulloa (tai -tölkkiä) ravistaa ennen avaamista, kuplamuodostus on paljon runsaampaa kuin rauhassa aloillaan olleessa pullossa. Ravistelu saa nesteen liikkeeseen. Niissä kohdissa nestettä, joissa liikettä on enemmän, paine on pienempi ja muodostuu alipainesaarekkeita, joissa neste joutuu luovuttamaan hiilidioksidia. Mitä enemmän ja pidempään ravistelee, sitä enemmän syntyy tällaisia saarekkeita, joihin on muodostunut puhdasta kaasua. Kun avaa korkin, yhtenäiseksi verkkorakenteeksi takertuneet pikkukuplat laajenevat yhtäkkiä, koska niitä tiukasti yhdessä pitänyt ulkoinen voima katoaa, ja ne purkautuvat vaahtona nesteestä ylös ja ulos. Monelle televisiosta tuttu näky...
Kyseistä elokuvaa ei näytä ainakaan valtakunnallisen Finna-palvelun perusteella löytyvän kuin Ranuan pääkirjaston kotiseutuosastolta VHS-muodossa, mistä sitä ei välttämättä lainata ulos: https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1630997
Elokuvasta ei ole ilmeisesti tehty DVD-versiota lainkaan, joten mahdollisia yksittäisiä VHS-versioita pitää yrittää etsiä internetin osto- ja myyntisivuilta.
Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ei ole oikeuksia kyseiseen elokuvaan, joten se ei ole katsottavissa myöskään Elonet-palvelun kautta.
Elokuva on näytetty kahdesti televisiossa (https://rtva.kavi.fi/program/details/program/20648033), joten sitä voi katsoa suoratoistona KAVIn Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteissä, joita löytyy sekä...
Samantyyppinen kysymys on esitetty palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivina-pidettiin-oppikoulun-paasyko…
Vastauksessa sanotaan mm. näin:
"Oppikoulun pääsytutkinnoissa tehtävät olivat siis joko kokonaan tai osittain kouluhallituksen antamia tai kunkin koulun itse laatimia."
Kansallisarkiston Arkistojen portista löytyy Oppikoulut-osio. Siellä sanotaan näin:
"Valtiollisten oppikoulujen sekä monien yksityisten koulujen arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Uudempien kunnallisten oppikoulujen arkistot löytyvät sen sijaan kuntien keskusarkistoista tai ko. koululta. Monien ensin valtion tai yksityisten perustamien ja sittemmin kunnallistettujen koulujen aineistoja säilytetään siis kahdessa...
Keravan kirjasto kuuluu Kirkes-kirjastokimppaan (Järvenpää, Kerava, Tuusula, Mäntsälä) ja olemme yhdessä sopineet aineistoille laina-ajat. Laina-aika vaihtelee 1-4 viikkoon aineistolajista ja uutuusarvosta riippuen.
Laina-ajat:
28 päivää > kirjat, nuotit ja äänikirjat
14 päivää > aikuisten uutuuskirjat, uutistoriaineisto, aikakauslehdet, cd-levyt, konsolipelit, lautapelit
7 päivää > dvd- ja blu-ray -levyt, pikalainat
Vaikka aineistolla on tietty eräpäivä, voi lainaamansa teoksen halutessaan palauttaa ennen eräpäivää.
Yhdellä asiakkaalla voi olla Kirkes-kirjastoista samanaikaisesti lainassa 150 teosta. Aineistolajikohtaiset rajoitukset ovat 30 CD-levyä, 15 DVD-levyä, 15 videota, 15 blu-ray-levyä, 10...
Kuvailtu kirja tuo vahvasti mieleen Lilian Kallion Ugudibuun - olkoonkin, että se ilmestyi vasta vuonna 1975, eli äitisi oli jo parikymppinen kirjan ilmestyessä. Ugudibuu sai aikanaan kolmannen palkinnon Tammen viihderomaanikilpailussa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30760
Turun seudun kuntien yrittäjäksi aikoville ja yrityksille suunnatut yrityspalvelut on keskitetty seudun kehitysyhtiöön Turku Science Park Oy:hyn, jonka asiantuntijat antavat neuvontaa ja tarjoavat palveluja mm. yrityksen perustamiseen. Tarjolla on startti-infoja ja starttipajoja sekä henkilökohtaista perustamisneuvontaa ja myös toimitiloja kaikenkokoisille yrityksille.
https://turkubusinessregion.com/ideasta-yritykseksi/
Palvelut yrityksille https://www.turku.fi/palvelut-yrityksille
Kaupungin kioskit ja kioskiopaikat https://www.turku.fi/palvelut/kioskit-ja-kioskipaikat
Turun rakennusvalvonnan ohjeet ravintolan tai kahvilan perustamisesta https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//ohje_ravintolan_t…
Ohessa vielä esimerkki...
Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) mukaan katsastus on suoritettava kokonaan uudestaan, jos yhden kuukauden jälkitarkastustusaika on kulunut umpeen. Mikäli ajoneuvo hylätään jälkitarkastuksessa, sitä ei saa käyttää ennen kuin todetut viat on korjattu. Korjaamisen jälkeen ajoneuvo täytyy viedä uudestaan määräaikaiskatsastettavaksi.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Trafin verkkosivuilta: https://www.trafi.fi/tieliikenne/katsastus/maaraaikaiskatsastus
Runoa ei ollut Cesar Vallejon ainoassa suomennetussa runokokoelmassa Musta kivi valkoisen päällä. Sitä ei löytynyt myöskään latinalaisen runouden antologioista Näin ihminen vastaa ja Kello 0. Ainakaan käytettävissä olevin keinoin runolle ei löytynyt suomennosta.
Tarkoitat varmaankin Johann Wolfgang von Goethen Faustia. Faustin ensimmäisen ovat suomentaneet Kaarlo Forsman (1884), Valter Juva (1916). Otto Manninen on suomentanut molemmat osat (1934 – 36).
Lönnrot-projektissa ovat luettavissa Faustin ensimmäinen osa Kaarlo Forsmanin suomentama ja toinen osa Otto Mannisen suomentamana.
http://www.lonnrot.net/etext.html#Goethe
Myös Gutenberg-projektissa on luettavissa Kaarlo Forsmanin suomentama Faustin ensimmäinen osa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348.html
Painettuna Faust-suomennoksia on kyllä lainattavissa Suomen kirjastoissa. Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä kirjastoa käyttäisit. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Mannisen Faust-suomennosten...
Kysymykseenne ei voi antaa haluamaanne vastausta, sillä noin suppean listan laatiminen tuottaa sattumanvaraisen, mahdollisesti yksilöllisiin makumieltymyksiin ja/tai puhtaasti myyntitilastoihin perustuvan tuloksen, joka ei ehkä tuo esiin edes musiikin lajin tyypillisimpiä piirteitä.
Musiikin hakuteokset sisältävät hakemistanne aiheista artikkeleita, joissa myös mainitaan tyylisuuntien keskeisiä edustajia:
Suomalaisista hakuteoksista voi suositella esim. yleisiä musiikin tietosanakirjoja (Suuri musiikkitietosanakirja, 1989-1992 ja Otavan iso musiikkitietosanakirja, 1978-1980), joista teosten iästä huolimatta saa perustietoja aiheista) sekä erityisesti v. 1992 ilmestynyttä teosta 'Populaarimusiikin tyylisuunnat' / Risto Rauhala, joka...
En löytänyt tietoa Naantalin Lappi-alkuisista paikannimistä, mutta koko Suomessa on runsaasti tällaisia paikannimiä. Niiden on selitetty kertovan lappalaisten oleskelusta alueella. Lappalaisilla on tarkoitettu saamelaisten lisäksi myös muita eräilytaloudessa eläviä ja Lapiksi on voitu nimittää mitä tahansa syrjäseutua. (Suomalainen paikannimikirja 2007, s. 221)
Sana "lappi" ei ole saamelainen sana ja sen alkuperäinen merkitys on epäselvä. Yhden selityksen mukaan se kuuluisi etymologisesti samaan yhteyteen kuin "lape, lappea" ja olisi alkuaan yleisnimi jonka merkitys olisi ollut "syrjäseutu". (Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja 2013, s. 573) Näin ollen Naantalin lappalaisnimet eivät välttämättä liity lainkaan saamelaisiin....
Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Jan Westcottin Armollinen kuningatar (WSOY, 1961), romaani Henrik VIII:n viimeisestä puolisosta Katariina Parrista.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9076
Viitasaaren kirjaston kokoelmista ei näytä löytyvän keräilylehtien hintaopasta. Viitasaaren kirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta: http://www.viitasaari.fi/index.php?id=4.5.2. Täältä voitte etsiä Jyväskylän ja lähialueiden kirjastojen kokoelmista kyseistä teosta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Sen mukaan esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston käsikirjastossa (ei ole lainattavaissa) on Keräilylehtien hintaopas 2003-2004. Sen uudempaa lehtien hintaopasta en löytänyt myöskään pääkaupunkiseudun aineistohausta.
Kuten olette itsekin havainneet P. Mustapäältä ei ole suomennettu mitään erillistä kokoelmaa. On kuitenkin olemassa erinäisiä "finsk lyrik" -kokoelmia.
Mandasta löytyy yhteensä 19 viitettä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa olevista kirjoista:
Modern finsk lyrik 1984, NY FINSK LYRIK / I URVAL AV REPO, 1960, MODERN FINSK LYRIK 1947, UNG FINSK LYRIK 1938,
FINSK LYRIK 1936, FINSK LYRIK 2 1932, FINSK LYRIK 1 1926, P. Mustapäätä löytyy kokoelmasta Ung finsk lyrik, ja siellä on ruotsinnettu
runoja teoksista Laulu ihanista silmistä ja Laulu vaakalinnusta. Kaipaamaanne runoa ei siis meiltä löytynyt.
Kieltieteilijät eivät ole pystyneet selvittämään nuotio-sanan alkuperää.
Aiemmin on arveltu, että kyseessä voisi olla venäläinen tai germaaninen laina, mutta kumpaakaan selitystä ei nykyään pidetä uskottavana. Venäjän sana nódja on ilmeisesti lainaa itämerensuomesta. Myöskään germaaniselta puolelta ei ole löytynyt äänteellisesti uskottavaa lähtömuotoa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mika_palaa
Kyseessä on todennäköisesti Helsingin Sanomissa 30.10. ilmestynyt juttu. Jutusta ei saa tarkempaa kuvaa siitä, mikä teos voisi olla kyseessä. Jutussa ei myöskään kerrota, millä kielellä lääkäri oli kirjan lukenut.Mannerheimistä kirjoitetuista elämäkerroista löytyy kootusti tietoa kansallisbiografian sivuilta (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/625). Sivustolla mainituista elämäkerroista yhtäkään ei ole Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan perusteella käännetty.Tietokannan mukaan ainut venäjäksi käännetty teos olisi Mannerheimin itsensä kirjoittama muistelmateos (alkup. Minnen 1951, suom. Muistelmat). Kyseinen omaelämäkerta on hiljattain (v. 2020) käännetty myös ukrainaksi. Voisiko tämä teos olla...
Runo on sarjakuvakokoelmasta Lehikoinen, Jari & Riionheimo, Tomi & Lajunen, Hannu: Me Rieku ja Raiku. Ilias & Hankikanto, 2005, kuten ystävällinen kollega Soile Hirvasniemi Oulun kaupunginkirjaston sarjakuvakirjasto Sarjastosta kertoi. Kuopion kirjastossa albumia ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi kirjaston verkkosivulla olevalla lomakkeella https://q.surveypal.com/kaukolaina2/0 . Runo menee kokonaisuudessaan näin:
Neljä marraskuista ruutua
Kaislat on kuolleet ja linnut menneet,
riitteissään rimpuilee rantamaa.
Ilmassa ilveilee talven enteet,
ne pimentää silmäni kantamaa.
Piakkoin pimeys pimeyden kohtaa,
piloillaan päivä vain pilkahtaa.
Kesäänkö uuteen vai kuolemaan johtaa?
Ei...
