Olemme etsineet Leinon Vapauden kirja –runon elektronista versiota useista eri lähteistä. Leinon ja L. Onervan runoista on koottu yhteistietokanta http://www.geocities.com/leino_onerva/index.htm ,mutta siitä ei tätä runoa löytynyt. Leinon tuotannosta on olemassa sivusto http://www.einoleino.com/index.htm .
Sivuilla ei ollut linkkejä digitaalisen aineistoon. Kirjasto-, arkisto- ja museolaitoksen digitoidun kansallisen aineiston yhteistietokanta MUISTIsta http://www.lib.helsinki.fi/memory/muisti.html ei tätä runoa myöskään löytynyt. Tarkistimme asian myös Gutenberg-tietokannasta http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page eikä sieltäkään löytynyt. Halusimme vielä varmuuden asiaan ja soitimme Suomen kansalliskirjaston neuvontaan(puh. 09-...
11-vuotiaalle sopivia fantasia- ja jännityskirjoja on todella paljon; alla on joitakin esimerkkejä:
Aarnio, Reetta : Maan kätkemät-sarja (fantasia)
Blyton, Enid: Viisikko-sarja (jännitys)
Diterlizzi, Tony : Spiderwickin kronikat-sarja (fantasia)
Hunter, Erin: Soturikissat- ja Etsijät-sarjat (fantasia)
Meloy, Colin: Sysimetsän kronikat-sarja (fantasia)
Mäkilä, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani-sarja (jännitys)
Parvela, Timo: Sammon vartijat-sarja (fantasia)
Veirto, Kalle: Henkka ja kivimutka-sarja (jännitys)
Sopivia kirjoja voi myös etsiä Vaski-verkkokirjastosta https://vaski.finna.fi/
tai nuorille ja lapsille suunnatusta Sivupiiri-kirjallisuussivustosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Suomen laki mahdollistaa monikansalaisuuden eli sen, että henkilöllä on samanaikaisesti kahden tai useamman maan kansalaisuus. Viron laki sen sijaan ei anna tällaista mahdollisuutta, vaan Viron kansalaisuuden menettää ottaessaan vastaan jonkun muun maan kansalaisuuden.
Tietoa Suomen kansalaisuuslaista: https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28f…
Tietoa Viron kansalaisuudesta: https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-…
Ajoneuvokohtaiset rajoitukset, joissa moottoripyörien suurimmaksi sallituksi ajonopeudeksi määrättiin 120 kilometriä tunnissa, tulivat voimaan heinäkuun alussa 1973. Samaan aikaan oli tarkoitus ottaa käyttöön tiekohtaiset nopeusrajoitukset, mutta niiden osalta aikataulu viivästyi kuukaudella.
Moottoripyörien ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen voimaantulon tarkka päivämäärä oli siis 1.7.1973.
Lähteet:
Mitä missä milloin 1974: kansalaisen vuosikirja (Helsinki: Otava, 1973), s. 331-332.
"Nopeusrajoitus hillitsee moottoripyörien vauhtia", Helsingin Sanomat, 29.6.1973, s. 9.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet - aineistohaulla (http://www.helmet.fi/) on mahdollista saada viitelista tiettyyn kirjastoon tulevista lehdistä.
Hakutavaksi kannattaa valita opastetusta hausta "sanahaku", jolloin hakua voidaan rajata mm. materiaalin (aineisto -> lehdet), kielen ja kirjaston perusteella. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanoja esim. talouselämä, yritykset tai liiketalous, jos haluaa ko.aihealueisiin liittyviä lehtiä. Jos haluaa nähdä johonkin tiettyyn kirjastoon tulevat kaikki lehdet, niin rajauksiksi riittävät aineistorajaus (lehdet) ja kyseinen kirjasto. Hakusanaksi riittää kaksi tähteä (hakusanojen katkaisumerkki).
Lehtien julkaisutietojen alapuolella on linkki verkkojulkaisuihin (Napsauta linkkiä:)....
Guitar Player tulee kyllä Kirjasto 10:iin, mutta lehteä ei lainata vaan sitä voi lukea ainoastaan kirjastossa.
Kallion kirjastosta, Richardinkadulta ja Töölöstä näyttäisi löytyvän lainattavia vanhoja vuosikertoja.
Ruuvilla kiinnitettäviä ja irrotettavissa olevia päitä en valitettavasti onnistunut löytämään, mutta korvikkeeksi tarjoan Erno Paasilinnan satiiria Päitä ja ruumiita, jossa ollaan saman aiheen parissa.
"On saavutettu uusi edistysaskel. Ihmisen pää voidaan kiinnittää toiseen ruumiiseen. Ensikokeilut on tehty eläimillä. Seuraava askel on menetelmän siirtäminen ihmiseen.
Nähtävästi voidaan menetellä myös päinvastoin: vieras pää voidaan liittää oman pään tilalle. Maallikon mielestä tämä ei voi tuntua ylivoimaiselta.
Eikö tunnukin jonkinlaista kutinaa kaulan tienoilla? Harva meistä on aivan tyytyväinen omaan ruumiiseensa. Saattaisi olla piristävää vapautua sen vaivoista ja saada tilalle paljon mallikelpoisempi olemus.
--
Tietenkin...
Hei!
Hoppa on vanha hevosen nimitys, ja juuri tämä auto edullisuutensa ja monikäyttöisyytensä vuoksi tuli yleisesti hevosen tilalle.
http://www.autowiki.fi/index.php/Ford_Model_T
Voisikohan kyseinen kirja olla Eläinystävämme, joka on julkaistu vuonna 1978 ja kuuluu Lasten kultainen kirjasto -sarjaan. Teos sisältää Tammen kultaiset kirjat: Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri, Elefantti Antti-fantti, Sakari Sarvikuono, Loikkaa pikku kenguru, Luiseva puiseva leijona, Kissa joka luuli olevansa hiiri, Nille nallen kalaretki, Maalarikissat, Laivakoira ja Eläinpienokaisia. Kokoelmassa ei siis ole Matti Majavan salaisuutta, mutta muut teokset löytyvät.
Helsingin koulujen historia on yhtä vanhaa kuin kaupungin oma historia.
Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta löytyy yksittäisiä kouluhistoriikkeja Helsingin ruotsalaisista kouluista. Teosten saatavuustiedot löytyvät Helmet-verkkokirjastosta,
kirjoittamalla hakusanakenttään hakusanat Helsingfors ”läroverk” http://www.helmet.fi/
Helsingin tietokeskuksen sivuilta löytyi yhteisluettelo Helsingin suomen- ja ruotsinkielisistä kouluista ajalta 1833-1977http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/yleisluettelo2/listaope…
Edelleen netistä löytyi Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli,jossa koulut on esitelty nimen ja perustamisjärjestyksen mukaanhttp://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/index7.htm
Utbildningsverketista eli...
Elonet-tietokannan mukaan Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa "Pikku Pietarin piha" (1961) tämä mies on valokuvaaja V. Toivakka ja häntä esittää Heikki Savolainen.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Pikku Pietarin piha -elokuva ja sen kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117559
Punalippu -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Azlag Jarga eli Emil Pyttynen siirtyi I MS:n alettua Kiirunaan, jossa työskenteli kaivoksilla kirvesmiehenä. Pyttysen elämänvaiheista löytyy lyhyesti seuraavista painetuista lähteistä:
Korhonen, Jaakko: Jätkät Taka-Kainuun taistelussa. Muistelmia. Julkaistu lehdessä Punalippu 1980:8, s.3-34
Etto, Jorma: Kesken viikon. Lapin kansa 5.4.1978,
Väyrynen, Vilho: Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979, s. 91-92, 343-344, 351-352.
Hei!
Vuoden 1989 Savon Sanomat -lehteä voit lukea mikrofilmiltä Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Yhdellä tietyllä mikrofilmin lukulaitteella on hyvä lukea lehtiä, ja siinä voi ottaa A3-kokoisia kopioita (hinta 0,40e/kopio). Varaa aika mieluiten etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta 017-18 2323 ja mainitse toiveestasi lukea lehtiä ja ottaa kopioita.
Lehdet Kansan sana, Uutiskukko ja Viikkosavo vuodelta 1989 löytyvät paperisina kirjastomme varastosta. Saat ne luettavaksi (ei kotilainaksi) lehtilukusalin virkailijalta.
Voisikohan kysymyksessä olla Richard D. Lewisin "Kulttuurikolareita" (1996)? Kirjassa on selvitelty eri kansallisuuksien käyttäytymistä liike-elämässä mm. neuvotteluissa ja japanilaiset ovat yksi näistä kansallisuuksista.
Manda-tietokannasta löytyy myös aiheesta lisää kirjallisuutta (hakusanoina asiasanat: käytösoppaat - liike-elämä - Japani):
- Jussila et al.: Kaukoitä - liikematkailijan opas (1997)
- Engel: Passport Japan your pocket guide to Japanese business, customs & etiquette (1996)
- De Mente: Japanese etiquette & ethics in business (1995)
- Kenna: Business Japan a practical guide to understanding Japanese business culture (1994)
- Rowland: Liikematkalle Japaniin - vihjeitä väärinkäsitysten välttämiseksi (1990)
Voitte...
Kukkamaalaukset olivat erityisen suosittuja Hollannissa 1600-1700-l:lla. Tuon ajan maalareita ovat esim. Ambrosius Bosschaert (1573–1621), Dirck de Bray (1635–1694), Rachel Ruysch (1664–1750) ja Jan van Os (1744–1808).
1800-1900-l:lla kukkia ovat maalanneet mm. Claude Monet (1840–1926), Georgia O'Keeffe (1887–1986) ja Emil Nolde (1867–1956).
2000-l:n kukamaalareista mainittakoon vielä Alex Katz (s. 1927), Marc Quinn (s. 1964) ja Petra Cortright (s. 1986)
Kotimaisia kukkia maalanneita taiteilijoita ovat esim. Ester Helenius (1875–1955), Greta Schalin (1897–1993), Heikki Marila (s. 1966), Johanna Oras (s. 1970) ja Nanna Susi (s. 1967).
Ylioppilaskirjoitusten kielten kokeita saattoi kirjastoihin hankkia muutaman vuoden ajan 90-luvun alussa. Sen jälkeen niiden saanti kariutui tekijänoikeuskysymyksiin, eikä niitä vieläkään voi kirjastoon hankkia. Näitä vanhempia kokeita kuitenkin mm. pääkaupunkiseudun kirjastoissa on.
Englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielikurssien joukossa on kuitenkin joitakin nimenomaan ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville laadittuja harjoituksia; niitä voi selata esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta. Mene Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle (http://www.lib.hel.fi) ja jatka: > kirjat ja muu aineisto > Helsinki (painike, ei sana tekstissä). Siirrä valinta kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon haluamasi kielen...
Ystävyyskaupungeista ei ole ilmeisesti olemassa kovin kattavaa listaa, mutta jos asiassa turvaudutaan englanninkielisen Wikipedian suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkien listaan osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_twin_towns_and_sister_cities_in_F…, hyvä ehdokas suomalaisen kaupungin väkiluvultaan suurimmaksi ystävyyskaupungiksi voisi olla Espoon ystävyyskaupunki Shanghai. Tämä tieto löytyy myös osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvalin….
Shanghai on useilla mittareilla katsottuna yksi maailman suurimmista kaupungeista, eikä muita suurimpien tittelistä kilvoittelevia kaupunkeja näyttäisi olevan mainitussa listassa. Kaupunkien suuruuden määrittely on kuitenkin hiukan haastavaa,...
Sota-ajan tuntolevyistä on tietoa Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa. Numerosarjan merkitystä ei artikkelissa avata, mutta tekstistä voisi päätellä, että tuntolevyn numerosarja on satunnainen eikä sisällä yksilöiviä tietoja. Ruotuväki-lehden artikkelissa 20.9.1988 puolestaan mainitaan, että uudet, sosiaaliturvatunnuksella varustetut tunnuslevyt otettiin käyttöön syksyllä 1986, ja aiemmin käytössä olleet ja hankaliksi osoittautuneet tuntolevyt perustuivat juoksevaan numerosarjaan. Juoksevaan numerointiin jatkosodan aikana viittaa myös Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltosen twiittaama tieto, jonka mukaan jatkosodan tuntolevy numero 1 kuului Mannerheimille.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuntolevyihin...
Samankaltaisia teoksia voisivat olla esimerkiksi:Laura Lehtola: TakapenkkiSoili Pohjalainen: KäyttövehkeitäSoili Pohjalainen: ValuvikaMoa Herngren: Ruotsalainen avioliittoNina Lykke: Ei ei ja vielä kerran eiNina Lykke: Kohonnut riskiNina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaaAnne Tyler: ÄkäpussiBeth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalleGail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Kyseessä saattaisi olla Erwin Moserin kirja Lumimies, joka on ilmestynyt vuonna 1988. Siinä on tarina Mäyrän luolassa, jossa on savuava piippu. Hiiret ovat Manne ja Vili - toinen on ruskea, toinen harmaa. Hiirillä on hoikat, pitkät jalat ja kädet.
Manne ja Vili -sarjassa ilmestyi myös kolme muuta kirjaa: Lentävä hattu, Puunrunkotalo ja Suuri sieni. Kaikki kirjat ovat melko pienikokoisia.
